Sekä katolisten että anglikaanisten lähetystöiden ansiosta monia kastettiin ja he saivat kristilliset nimet. Heidän joukossaan olivat tuomari Mathias Murumba, joka oli kastettu 1882, virkamies Jamari Muzei, kruununprinssin hyvä ystävä Andreas Kagwa, Joseph Mukasa ja Luke Banabakintu. Heillä kaikilla oli korkea asema hovissa. He käyttivät hyväksi asemaansa auttaakseen maan monia köyhiä. Pahan kulkutaudin aikana he herättivät suurta ihailua hoitaessaan itse tartunnan saaneita.
Aluksi kuningas Muanga oli myötämielinen kristinuskoa kohtaan ja otti kristittyjä neuvonantajikseen. Vähitellen kuningas vietti moraalitonta elämää, ja siksi näiden kristittyjen olemassaolo oli hänelle alituinen kompastuskivi. He yrittivät saada häntä parantamaan elämäntapojaan, hän kääntyi heitä vastaan ja rupesi vainoamaan heitä. Sitä paitsi lähetyssaarnaajat koettivat lopettaa orjakaupan, josta kuninkaalle koitui suuret tulot. Kuningas myi voimakkaimpia alamaisiaan arabialaisille orjakauppiaille, jotka toimittivat orjansa edelleen Amerikkaan.
Carolus Luanga oli hurskas ja siveä katolilainen, joka toimi hovipoikien johtajana kuningas Muangan hovissa. Kun kuningas vaati poikia tekemään asioita, jotka olivat vastoin heidän kristillistä vakaumustaan, pojat seurasivat Caroluksen esimerkkiä ja kieltäytyivät. Itse asiassa kuningas joutui joka päivä katselemaan näitä hurskaita nuorukaisia ikään kuin ruumiillistuneena huonona omanatuntonaan. Niinpä hänen vihansa heitä kohtaan kasvoi niin suureksi, että hän kielsi heitä kuolemanrangaistuksen uhalla rukoilemasta kristittyjen tavalla.
Carolus Luanga oli ensimmäinen, joka rikkoi kuninkaan määräystä vastaan. Rangaistukseksi hänet pantiin seisomaan hehkuvilla hiilillä. Silloin kuninkaan ympärillä alkoi kuulua mutinaa: muut kristityt hovipojat rukoilivat johtajalleen kestävyyttä. Raivostunut kuningas uhkasi poikia kidutuksella ja kuolemalla ja kysyi, aikoivatko pojat edelleenkin olla kristittyjä. ”Kuolemaan asti,” vastasivat pojat. Silloin kuningas tuomitsi heidät kuolemaan ja heidät käärittiin kaislamattoihin ja poltettiin elävältä roviolla Namugongossa.
Marraskuussa 1882 alkaneiden vainojen ja niitä seuranneiden rituaaliteloitusten vuoksi valkoiset isät vetäytyivät Victoriajärven etelärannalle Tanzaniaan katoliselle Kamogan lähetysasemalle. Kaikki lähetyssaarnaajat karkotettiin Ugandasta 1885. Myös anglikaanit joutuivat epäsuosioon. Lähetyssaarnaaja McKay yritti lähteä kuningaskunnasta, mutta hänet pidätettiin yhdessä kuuden muun anglikaanin kanssa. Näiden joukosta tulivat kolme ensimmäistä Ugandan kristittyä marttyyriä. Nämä olivat nuoria 12-16-vuotiaita poikia, joiden kädet leikattiin ennen kuin heidät käristettiin kuoliaiksi hiljaisella tulella. Kristittyjen vainon päättyessä oli teloitettu 23 anglikaania ja 22 katolilaista sekä kuusi pakanaa erittäin raa’alla ja julmalla tavalla. Mathias Murumbalta hakattiin kädet ja jalat irti, ja hän vuoti verensä kuiviin. Andreas Kagwalta lyötiin pää poikki ja Jamari Muzei hukutettiin Victoriajärveen. Katolilaisten johtajaa Joseph Mukasaa oltiin viemässä mestauspaikalle, kun hän sanoi, että ”turhaan sinne asti, voitte teloittaa minut heti”. Näin häneltä välittömästi katkaistiin kaula.
Kaikki katoliset Ugandan marttyyrit kanonisoitiin 1964. Heidän juhlansa sisällytettiin Roomalaisen kalenteriin 1969 mustan Afrikan protomarttyyreina, joiden muistopäivä on 3. kesäkuuta.
Carolus Luangaa, joka kuoli 1886 ja julistettiin pyhimyksesi 1964 yhdessä 21 marttyyrin kanssa, pidetään Afrikan nuorison katolisen aktion suojeluspyhimyksenä.
Tampereen Pyhän Ristin kirkon alttarissa on Ugandan marttyyrien pyhäinjäännös eli reliikki. He ovat kirkon ja seurakunnan suojelijoita.
Pyhä Carolus Luanga seuralaisineen, marttyyrit, rukoilkaa puolestamme!
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 171-172.
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 189.
- Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 194-195.
- Maila Berchtold, Ugandan marttyyrit, Fides 8/2006, s. 14.
- David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
- The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
- www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm