Meillä on nyt tulossa kaunis tilaisuus viettää katolista Messua Messukylän keskiaikaisessa kivikirkossa, torstaina 2.10.2025 klo 17.00. (Osoite: Kivikirkontie 2, 33700 Tampere) Tuona torstaina vietämme liturgisesti pyhien suojelusenkelien muistopäivää ja Messukylän vanha kirkko on nimenomaan omistettu enkelille, nimittäin arkkienkeli Mikaelille. Tämä keskiaikainen harmaakivikirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on kansankielessä kutsuttu suojelupyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.
2.10. Pyhien suojelusenkelien muistopäivä
Usko suojelusenkeleihin tulee näkyviin sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, mutta perustuu erityisesti Jeesuksen sanoihin: ”Heidän enkelinsä näkevät aina minun Isäni kasvot” (Matt. 18:10). Suojelusenkelien liturginen kunnioitus yleistyi kuitenkin vasta 1400- ja 1500-luvulla, aluksi arkkienkeli Mikaelin juhlan yhteydessä 29.9. Oikeastaan tapa viettää suojelusenkelien kunniaksi omaa juhlaa syntyi Espanjassa 1400-luvulla ja levisi nopeasti Portugaliin ja Habsburgien ”Espanjan kaudella” myös Itävaltaan. Paavi Klemens X sääti vuonna 1670, että pyhien suojelusenkelien juhlaa on vietettävä koko kirkossa 2. lokakuuta.
Suojelusenkelien muistopäivään 2.10. liittyvässä rukouksessa sanotaan: ”Kaikkivaltias Jumala, isällisessä huolenpidossasi sinä lähetät pyhät enkelisi meidän turvaksemme. Suo meidän tässä elämässä aina kokea heidän suojelustaan ja anna meidän kerran taivaassa iloita yhdessä heidän kanssaan.”
29.9. Pyhien arkkienkelien Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin juhla
Kirkko on osoittanut alusta lähtien kunnioitusta enkeleille, kauan ennen kuin se alkoi kunnioittaa marttyyreja. Vanhassa ja Uudessa testamentissa puhutaan enkeleistä, jotka ovat lähettiläitä, ”palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä” (Hepr. 1:14). Juutalaisuudessa kehittyi oppi seitsemästä arkkienkelistä, joista kolme tunnettiin nimeltä: Mikael (”Kuka on Jumalan kaltainen?”), Gabriel (”Jumalan voima”) ja Rafael (”Jumala on parantanut”). Nämä arkkienkelit eli sotajoukkojen johtajat ovat yhdeksänportaisen enkelihierarkian kahdeksas ryhmä, kolmannen hierarkian toinen kuoro.
Enkelien kunnioitus yleistyi aluksi arkkienkeli Mikaelin juhlan yhteydessä. Italiassa Mikaelia kunnioitettiin jo 400-luvulla 29. syyskuuta, jolloin paavi Leo I vihki Mikaelin kirkon Via Salarian varrella. Vuodesta 1970 lähtien juhlaa on vietetty kirkossa myös kolmen arkkienkelin (Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin) juhlana. Jokaisessa Pyhässä Messussa Kirkko liittyy enkelikuoroon palvomaan kolmiyhteistä Jumalaa: ”Pyhä, pyhä, pyhä…”. Enkelien ylistyslaulu Kristuksen syntyessä kaikuu yhä kirkoissamme Glorian korkealla veisulla eli Kunnia-laululla. Synnintunnustuksessa Pyhän Messun alussa me pyydämme autuasta Mariaa, kaikkia enkeleitä ja pyhiä rukoilemaan meidän syntisten puolesta.
Koko ihmiskunnan suojelijan lisäksi paavi Pius XII julisti Mikaelin vuonna 1950 myös poliisien taivaalliseksi suojelijaksi, ja onhan arkkienkeli Mikael meidän Tampereen Pyhän ristin seurakuntaamme kuuluvan Pietarsaaren kappelinkin suojelija. Vuonna 1951 paavi Pius XII julisti arkkienkeli Gabrielin sähköisissä tiedotusvälineissä työskentelevien, mm. radiotoimittajien taivaalliseksi suojelijaksi, perusteluna luonnollisesti Gabrielin rooli viestienviejänä. Toisaalta arkkienkeli Rafael on monien ammattikuntien, pyhiinvaeltajien, emigranttien ja sairaiden suojelija.
Syys-lokakuussa me vietämme siis enkelien juhlia, niinpä on todella hieno tilaisuus tehdä pyhiinvaellus Messukylän vanhaan kirkkoon juuri pyhien suojelusenkelien muistopäivän yhteydessä (2.10. klo 17.00)!
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!
Ystävällisin terveisin,
I. Tri Nguyen
P. Ristin srk:n khra
+358503617942
Lähde:
- Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002
- Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020