Pyhien apostolien Simonin ja Juudaksen yhteinen juhla asetettiin sattumanvaraisesti 28. päivään lokakuuta, koska he ovat vähiten tunnettuja apostoleita.
Kananeus tai Kiivailija
Simon Kananeus eli Simon Kiivailija oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa (Matt. 10:4; Mark.3:18) häntä nimitetään Simon Kananeukseksi ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk.6:15) sekä Apostolien teoissa (Apt.1:13) Simon Kiivailijaksi.
Lisänimestä ”Kananeus” johtuen hänen luultiin syntyneen Galilean Kaanaassa. Erään perimätiedon mukaan hänen oli kuviteltu olevan sulhasena häissä, jossa Kristus muutti veden viiniksi (Joh. 2:1-11). Tämän ihmeteon myötä pyhä apostoli jätti kotinsa, vanhempansa ja morsiamensa seuraten Jeesusta. Toisen lisänimen ”Kiivailija” hän sai erotukseksi Simon Pietarista. Hän lienee kuulunut uskonnolliseen kiihkokansalliseen roomalaisia vastustaneeseen ryhmään, jonka takia hän on saanut lisänimen selootti, kiivailija. Toisin kuin samasta ryhmästä tullut Juudas Iskariot, Simon oppi syvän nöyryyden, jonka kautta hän ymmärsi, että Jeesus oli tullut tarjoamaan toisenlaisen vapautuksen, ei poliittista vapautusta. Luonteeltaan hän oli siis vaatimaton ja nöyrä.
Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen Simon Kiivailija lienee toiminut lähetystyössä juutalaisten keskuudessa. Perimätiedon mukaan hänen kerrotaan saarnanneen evankeliumia Mauritaniassa Afrikassa. Toisten tietolähteiden mukaan hän olisi myös mennyt Egyptiin, Persiaan ja Armeniaan levittämään evankeliumia Juudaksen kanssa. Hänet on joko mestattu tai sahattu kuoliaaksi, ja siitä johtuu, että Simon on usein kuvattu saha kädessään. Hänestä tuli myös metsätyöntekijöiden suojeluspyhimys.
Taddeus tai Jaakobin poika
Juhlapäivän toinen apostoli, Juudas Jaakobin poika, esiintyy evankeliumeissa vain muutamassa kohdassa. Matteus (10:4) ja Markus (3:18) kutsuvat häntä Taddeukseksi, joka merkitsee rohkeaa. Evankeliumissaan (Luuk. 6:16) ja Apostolien teoissa (Apt. 1:13) Luukas kutsuu häntä Juudakseksi, Jaakobin pojaksi. Näissä Luukkaan luetteloissa hänen nimensä on kreikaksi "Ioudas Iakobou" eli Jaakobin Juudas, mikä voidaan kääntää myös ”Juudas Jaakobin veli”. Asialla ei ole isompaa merkitystä paitsi pohdittaessa Uudessa testamentissa olevan Juudaksen kirjeen kirjoittajaa, joksi Juudas Taddeus on Jeesuksen veljen lisäksi toinen varteenotettava ehdokas. Kirjeen on näet kirjoittanut "Juudas Jaakobin veli" (Juud. 1:1), minkä perimätieto sekä katolinen teologia tulkitsee viittaavaan Juudas Taddeukseen. Vaikka tätä kirjettä pidetään hänen kirjoittamanaan, sen kirjoittajasta ei kuitenkaan liene täyttä varmuutta ja tutkijat kiistelevät yhä siitä. Lisäksi emme tiedä, ovatko apostoli Juudas ja Herran veljeksi nimitetty Juudas sama henkilö. Asia lienee kovin ristiriitainen ja tulkinnanvarainen.
Joka tapauksessa Juudas Taddeus oli monta sataa vuotta ”unohdettu apostoli”, ehkä siitä syystä, että hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen kavaltajalla. Hänen ainoa repliikkinsä Raamatussa on Johanneksen evankeliumissa, jossa hän kysyy Jeesukselta: ”Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?” (Joh. 14:22) Tässä kohdassa Johannes nimittää häntä sanoin "Juudas – se toinen, ei Iskariot" erottaakseen hänet tunnetummasta apostoli Juudaksesta. Johanneksen käyttämä nimitys kuvastaa Juudas Taddeusta apostolijoukon vähemmän näkyvänä hahmona. Lisäksi epäjohdonmukaisuus hänen nimissään korostaa sitä, kuinka tuntemattomaksi hän jäi evankelistoille ja alkuseurakunnalle moniin muihin apostoleihin verrattuna.
”Simonin ja Juudaksen teot”
Apostolien tekojen kirjoitusten ja perimätietojen mukaan Juudas Taddeus olisi lähtenyt helluntain jälkeen saarnaamaan Juudeaan, Samariaan, Idumeaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja Persiaan. Hänen uskotaan liikkuneen yhdessä toisen vähemmän tunnetun apostolin, Simon Kiivailijan kanssa. Tunnetuimpien legendojen (mm. apokryfinen teos ”Simonin ja Juudaksen teot”) mukaan Juudas ja Simon myöhemmin lyöttäytyivät yhteen evankeliointimatkalle Persiaan ja Armeniaan, millä tiellä he kummatkin kärsivät marttyyrikuoleman vuonna 65 jKr. Legendan mukaan Juudas hakattiin kuoliaaksi nuijalla, jonka jälkeen hänet mestattiin jo kuolleena ”varmuuden vuoksi”.
Toivottomien tapausten ja mahdottomien tilanteiden suojelija
Apostoli Juudaksen symbolina on kirkkotaiteessa käytetty mm. laivaa, jonka on sanottu symbolisoivan sekä hänen matkusteluaan kaukaisiin maihin että toisaalta hänen alkuperäistä ammattiaan, kalastajaa. Muita symboleja ovat olleet mm. kirves, nuija, airo ja medaljonki. Juudas on julistettu toivottomien tapausten ja mahdottomien tilanteiden suojeluspyhimykseksi. Tästä syystä Juudas on myös sairaaloiden ja sairaalahenkilökunnan suojelija. Juudas sai toivottomat suojeluunsa pääasiassa Juudaksen kirjeen sisällön perusteella. Kirjeessä näet painotetaan, että Herran palvelijoiden pitää olla valmiit kärsimään elinympäristönsä julmuutta ja kovuutta sekä vainoa uskonsa tähden.
Pyhistä apostoleista Simonista ja Juudaksesta tiedetään varsin vähän. Ehkä he tekivät työnsä kaikessa hiljaisuudessa koskaan pitämättä itsestään ääntä. Heille ei ollut tärkeää saada itselleen nimeä ja kuuluisuutta, vaan heidän lähetystyönsä oli Herran nimen korottaminen kaikkien yläpuolelle. Nöyrälle ja puhdassydämiselle Herran palvelijalle riittää Herran nimen menestyminen – omalla nimellä ei ole merkitystä.
Kirkon liturgia
Alla on pyhien apostolien Simonin ja Juudaksen juhlapäivän (28. lokakuuta) Pyhän Messun osat Roomalaisesta messukirjasta, ss. 723-724:
Alkuvirsi
Nämä miehet Herra valitsi, koska hän rakasti heitä, ja antoi heille iankaikkisen kunnian.
Päivän rukous
Iankaikkinen Jumala, autuaiden apostoliesi kautta sinä olet johdattanut meidät tuntemaan pyhän nimesi. Suo kirkkosi pyhän Simonin ja Juudaksen esirukousten tähden saada jatkuvasti uusia jäseniä kaikista kansoista. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Uhrilahjarukous
Jumala, me muistamme pyhien apostoliesi Simonin ja Juudaksen ikuista kunniaa ja rukoilemme sinua: ota vastaan eteesi kantamamme nöyrät anomukset ja tee meidät kelvollisiksi viettämään tätä pyhää sakramenttia. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
Ehtoollisvirsi (Joh. 14:23)
Herra sanoi: Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
Päätösrukous
Isä Jumala, eläväksi tekevien lahjojesi ravitsemina me rukoilemme sinua Pyhässä Hengessä: Suo, että tämä sakramentti, jota apostoliesi Simonin ja Juudaksen kunniakkaan kärsimisen muistoksi olemme viettäneet, auttaisi meitä alati pysymään sinun rakkaudessasi. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Kananeus tai Kiivailija
Simon Kananeus eli Simon Kiivailija oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa (Matt. 10:4; Mark.3:18) häntä nimitetään Simon Kananeukseksi ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk.6:15) sekä Apostolien teoissa (Apt.1:13) Simon Kiivailijaksi.
Lisänimestä ”Kananeus” johtuen hänen luultiin syntyneen Galilean Kaanaassa. Erään perimätiedon mukaan hänen oli kuviteltu olevan sulhasena häissä, jossa Kristus muutti veden viiniksi (Joh. 2:1-11). Tämän ihmeteon myötä pyhä apostoli jätti kotinsa, vanhempansa ja morsiamensa seuraten Jeesusta. Toisen lisänimen ”Kiivailija” hän sai erotukseksi Simon Pietarista. Hän lienee kuulunut uskonnolliseen kiihkokansalliseen roomalaisia vastustaneeseen ryhmään, jonka takia hän on saanut lisänimen selootti, kiivailija. Toisin kuin samasta ryhmästä tullut Juudas Iskariot, Simon oppi syvän nöyryyden, jonka kautta hän ymmärsi, että Jeesus oli tullut tarjoamaan toisenlaisen vapautuksen, ei poliittista vapautusta. Luonteeltaan hän oli siis vaatimaton ja nöyrä.
Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen Simon Kiivailija lienee toiminut lähetystyössä juutalaisten keskuudessa. Perimätiedon mukaan hänen kerrotaan saarnanneen evankeliumia Mauritaniassa Afrikassa. Toisten tietolähteiden mukaan hän olisi myös mennyt Egyptiin, Persiaan ja Armeniaan levittämään evankeliumia Juudaksen kanssa. Hänet on joko mestattu tai sahattu kuoliaaksi, ja siitä johtuu, että Simon on usein kuvattu saha kädessään. Hänestä tuli myös metsätyöntekijöiden suojeluspyhimys.
Taddeus tai Jaakobin poika
Juhlapäivän toinen apostoli, Juudas Jaakobin poika, esiintyy evankeliumeissa vain muutamassa kohdassa. Matteus (10:4) ja Markus (3:18) kutsuvat häntä Taddeukseksi, joka merkitsee rohkeaa. Evankeliumissaan (Luuk. 6:16) ja Apostolien teoissa (Apt. 1:13) Luukas kutsuu häntä Juudakseksi, Jaakobin pojaksi. Näissä Luukkaan luetteloissa hänen nimensä on kreikaksi "Ioudas Iakobou" eli Jaakobin Juudas, mikä voidaan kääntää myös ”Juudas Jaakobin veli”. Asialla ei ole isompaa merkitystä paitsi pohdittaessa Uudessa testamentissa olevan Juudaksen kirjeen kirjoittajaa, joksi Juudas Taddeus on Jeesuksen veljen lisäksi toinen varteenotettava ehdokas. Kirjeen on näet kirjoittanut "Juudas Jaakobin veli" (Juud. 1:1), minkä perimätieto sekä katolinen teologia tulkitsee viittaavaan Juudas Taddeukseen. Vaikka tätä kirjettä pidetään hänen kirjoittamanaan, sen kirjoittajasta ei kuitenkaan liene täyttä varmuutta ja tutkijat kiistelevät yhä siitä. Lisäksi emme tiedä, ovatko apostoli Juudas ja Herran veljeksi nimitetty Juudas sama henkilö. Asia lienee kovin ristiriitainen ja tulkinnanvarainen.
Joka tapauksessa Juudas Taddeus oli monta sataa vuotta ”unohdettu apostoli”, ehkä siitä syystä, että hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen kavaltajalla. Hänen ainoa repliikkinsä Raamatussa on Johanneksen evankeliumissa, jossa hän kysyy Jeesukselta: ”Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?” (Joh. 14:22) Tässä kohdassa Johannes nimittää häntä sanoin "Juudas – se toinen, ei Iskariot" erottaakseen hänet tunnetummasta apostoli Juudaksesta. Johanneksen käyttämä nimitys kuvastaa Juudas Taddeusta apostolijoukon vähemmän näkyvänä hahmona. Lisäksi epäjohdonmukaisuus hänen nimissään korostaa sitä, kuinka tuntemattomaksi hän jäi evankelistoille ja alkuseurakunnalle moniin muihin apostoleihin verrattuna.
”Simonin ja Juudaksen teot”
Apostolien tekojen kirjoitusten ja perimätietojen mukaan Juudas Taddeus olisi lähtenyt helluntain jälkeen saarnaamaan Juudeaan, Samariaan, Idumeaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja Persiaan. Hänen uskotaan liikkuneen yhdessä toisen vähemmän tunnetun apostolin, Simon Kiivailijan kanssa. Tunnetuimpien legendojen (mm. apokryfinen teos ”Simonin ja Juudaksen teot”) mukaan Juudas ja Simon myöhemmin lyöttäytyivät yhteen evankeliointimatkalle Persiaan ja Armeniaan, millä tiellä he kummatkin kärsivät marttyyrikuoleman vuonna 65 jKr. Legendan mukaan Juudas hakattiin kuoliaaksi nuijalla, jonka jälkeen hänet mestattiin jo kuolleena ”varmuuden vuoksi”.
Toivottomien tapausten ja mahdottomien tilanteiden suojelija
Apostoli Juudaksen symbolina on kirkkotaiteessa käytetty mm. laivaa, jonka on sanottu symbolisoivan sekä hänen matkusteluaan kaukaisiin maihin että toisaalta hänen alkuperäistä ammattiaan, kalastajaa. Muita symboleja ovat olleet mm. kirves, nuija, airo ja medaljonki. Juudas on julistettu toivottomien tapausten ja mahdottomien tilanteiden suojeluspyhimykseksi. Tästä syystä Juudas on myös sairaaloiden ja sairaalahenkilökunnan suojelija. Juudas sai toivottomat suojeluunsa pääasiassa Juudaksen kirjeen sisällön perusteella. Kirjeessä näet painotetaan, että Herran palvelijoiden pitää olla valmiit kärsimään elinympäristönsä julmuutta ja kovuutta sekä vainoa uskonsa tähden.
Pyhistä apostoleista Simonista ja Juudaksesta tiedetään varsin vähän. Ehkä he tekivät työnsä kaikessa hiljaisuudessa koskaan pitämättä itsestään ääntä. Heille ei ollut tärkeää saada itselleen nimeä ja kuuluisuutta, vaan heidän lähetystyönsä oli Herran nimen korottaminen kaikkien yläpuolelle. Nöyrälle ja puhdassydämiselle Herran palvelijalle riittää Herran nimen menestyminen – omalla nimellä ei ole merkitystä.
Kirkon liturgia
Alla on pyhien apostolien Simonin ja Juudaksen juhlapäivän (28. lokakuuta) Pyhän Messun osat Roomalaisesta messukirjasta, ss. 723-724:
Alkuvirsi
Nämä miehet Herra valitsi, koska hän rakasti heitä, ja antoi heille iankaikkisen kunnian.
Päivän rukous
Iankaikkinen Jumala, autuaiden apostoliesi kautta sinä olet johdattanut meidät tuntemaan pyhän nimesi. Suo kirkkosi pyhän Simonin ja Juudaksen esirukousten tähden saada jatkuvasti uusia jäseniä kaikista kansoista. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Uhrilahjarukous
Jumala, me muistamme pyhien apostoliesi Simonin ja Juudaksen ikuista kunniaa ja rukoilemme sinua: ota vastaan eteesi kantamamme nöyrät anomukset ja tee meidät kelvollisiksi viettämään tätä pyhää sakramenttia. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
Ehtoollisvirsi (Joh. 14:23)
Herra sanoi: Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
Päätösrukous
Isä Jumala, eläväksi tekevien lahjojesi ravitsemina me rukoilemme sinua Pyhässä Hengessä: Suo, että tämä sakramentti, jota apostoliesi Simonin ja Juudaksen kunniakkaan kärsimisen muistoksi olemme viettäneet, auttaisi meitä alati pysymään sinun rakkaudessasi. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 334-335.
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, ss. 35-36.
- Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, ss. 24-25.
- David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
- The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
- www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
- Catholic Encyclopedia
RSS Feed