Pyhä Katariina Aleksandrialainen oli 200- tai 300-luvun lopulla elänyt kristitty, jonka olemassaolosta ei ole saatu varmoja todisteita. Häntä oli aikoinaan epäilty täysin keksityksi henkilöksi, siksi Katolinen kirkko poisti hänet pyhimyskalenteristaan vuonna 1969, mutta palautti hänet jälleen kalenteriin vuonna 2002.
Älykäs ja oppinut
Kertomusten mukaan Katariina oli ylhäistä sukua, patriisiperheen tytär Egyptin Aleksandriassa. Hän sai koulutusta sekä tieteissä että retoriikassa. Tiedonjanossaan hän paneutui lääketieteeseen ja luonnontieteisiin, joten kaikki tuon ajan inhimillisen tiedon alueet olivat hänelle tuttuja. Oppineet ihmettelivät hänen saavutuksiaan. Kaupungin parhaiden opettajien johdolla hän perehtyi niin filosofiaan kuin kirjallisuuteenkin, joiden opintojen ohessa hän oli kääntynyt kristityksi.
Nuorena, älykkäänä ja oppineena kaunottarena hän oli torjunut lukuisia kosijoita, koska kukaan mies ei kelvannut hänelle. Hän tahtoi puolison, joka olisi kaikissa suhteissa hänen vertaisensa. Hänen epätoivoinen äitinsä lähetti hänet erään erakkomunkin luokse, joka kertoi hänelle paremmasta sulhasesta, Jeesuksesta Kristuksesta. Katariina itse toisti sanansa, ettei hän huolinut kenestäkään miehestä, joka ei olisi häntä itseänsä viisaampi, kauniimpi, rikkaampi ja ylhäisempi. Silloin erakko sanoi: "Tunnen erään, jolla on kaikki nämä ominaisuudet. Hän on ylhäisin, sillä hän on ylimmän kuninkaan poika. Hän on viisain, sillä hän on luonut taivaan ja maan ja kaikki, mitä niissä on. Hän on kaunein, sillä aurinko ja kuu sekä tähdet julistavat hänen kauneuttaan, ja hän on rikkain, sillä hän on taivaan ja maan valtias. Hänen nimensä on Jeesus Kristus, ja jos sinä tahdot palvella häntä ja ottaa kasteen, tulet hänen morsiamekseen." Katariina sanoi: "Onnellinen olisin, jos sellaisen yljän saisin." Erakko antoi hänelle Jumalanäidin ikonin sanoen: "Sinun tulee turvautua äitiin saavuttaaksesi Pojan rakkauden. Rukoile häntä auttamaan itseäsi." Yöllä Neitsyt Maria ilmestyi Katariinalle unessa, mutta Jeesus-lapsi sanoi, ettei ylpeä Katariina kelvannut hänelle. Järkyttynyt Katariina meni takaisin erakon luo, joka antoi hänelle kristillistä opetusta ja lopulta kastoi hänet. Sitten Katariina näki taas näyn, jossa Jeesus-lapsi äitinsä käsivarrella pani hänelle kihlasormuksen sormeen, mistä lähtien hän piti itseään Kristuksen morsiamena.
Kääntymykset ja marttyyrikuolemat
Diocletianuksen seuraajana keisari Maximianus (305-311) tahtoi saada kaikki alamaisensa alistumaan valtaansa pakottamalla heidät uhraamaan keisarikultin mukaisesti. Kun Aleksandriassa toimitettiin näitä menoja, Katariina tuli keisarin eteen ja vakuutti tälle uskollisuuttaan mutta moitti tätä ankarasti epäjumalien kulttimenojen tähden. Keisari hämmästeli Katariinan rohkeutta ja kauneutta, mutta niitäkin suuremman vaikutuksen keisariin teki Katariinan viisaus. Niinpä keisari toi kymmeniä pakanafilosofeja käännyttämään Katariinaa pois kristinuskosta, mutta filosofit kääntyivätkin itse kristityiksi Katariinan puheen vaikutuksesta. Oikeastaan Katariina oli saanut ylienkeli Mikaelilta vakuutuksen, että Jumala puhuisi hänen suunsa kautta. Hän esitti epäjumalanpalveluksen mielettömyyden kuvaillen pakanajumalia ihmisten intohimojen tuotteiksi. Hän viittasi vanhoihin oraakkelilausumiin, joissa ennustettiin Jumalan ihmiseksi tuloa ja Jumalan Pojan kärsimyksiä. Pitkän keskustelun päätteeksi pakanafilosofeilla ei ollut enää mitään muuta sanottavaa kuin tunnustaa erehdyksensä ja pyytää kastetta. Tästä keisari raivostui ja tuomitsi heidät kaikki poltettaviksi roviolla. Näin he kärsivät marttyyrikuoleman heti uskoon tulonsa jälkeen.
Tämän jälkeen keisari antoi ruoskia Katariinaa ja sulkea hänet pimeään vankilaan ilman ruokaa. Perimätiedon mukaan enkelit voitelivat hänen haavansa ja valkoinen kyyhkynen toi hänelle syötävää. Jeesus ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä tulevien kärsimysten varalle. Kerran utelias keisarinna Faustina ja keisarin upseeri Porfyrios menivät vankiselliin tapaamaan Katariinaa. Hekin kääntyivät kristityiksi Katariinan vaikutuksesta ja kyseinen upseeri käännytti tämän jälkeen myös 200 sotilastaan. He kaikki kärsivät marttyyrikuoleman heti keisarin saatua tietää kääntymyksestä.
Riemukas marttyyrius
Marraskuun 25. päivänä Katariina tuotiin ulos vankilasta tuomioistuimen eteen. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teilipyörä tuhoutui hänen koskettaessaan sitä. Toisen legendan mukaan Katariina kiinnitettiin neljään akselilla yhdistettyyn piikkipyörään, mutta enkeli vapautti hänet siitä; pyörä irtosi ja syöksyi rinnettä alas surmaten monia katselijoita. Tästä syystä teilipyörä tunnetaan myös katariinanpyöränä. Hänet yritettiin myös polttaa roviolla, mutta tuli ei tarttunut häneen. Tämän jälkeen hänet mestattiin. Matka mestauspaikalle oli riemukulkua. Väkijoukko seurasi Katariinaa, joka rukoili ääneen koko Egyptin kansan puolesta, rikkaiden ja köyhien, terveiden ja sairasten: kaikille ruumiillista ja hengellistä hyvinvointia. Kun hän oli viimeisessä rukouksessaan kiittänyt Herraa, joka oli paljastanut hänelle todellisen viisauden ehtymättömät lähteet, hän taivutti päänsä miekan alle ja antoi henkensä Jumalan haltuun. Näin hän voitti marttyyrinkruunun 25.11.305.
Siinai ja Normandia
Perimätiedon mukaan kaksi enkeliä (toisen tulkinnan mukaan kaksi munkkia) kantoi Katariinan ruumiin Aleksandriasta Siinain vuoren huipulle. Sieltä sen löysi joskus 700- tai 800-luvulla maatumattomana lähellä elänyt erakko, joka oli unessa saanut ilmoituksen sen olemassaolosta. Sitten Katariinan maalliset jäännökset siirrettiin juhlallisesti Siinain linnoitettuun luostariin, jonka keisari Justinianus oli rakennuttanut vuonna 527 paikalla asuville erakoille. Luostarin nimi muutettiin Pyhän Neitsyen luostarista Pyhän Katariinan luostariksi, jonka kirkossa ovat edelleen Katariinan reliikit, pääkallo ja vasen käsi. Niistä leviää taivaallinen tuoksu ja niiden äärellä tapahtuu lukuisia ihmeitä. Parantavan voiman maineen vuoksi luostarista tuli pyhiinvaeltajien suosikkipaikka. Kerrottiin, että 1000-luvulla Siinain munkki Simeon luovutti pienen osan pyhän Katariinan reliikeistä Normandian herttualle Richardille.
Vaikka Katariinan elämästä ja marttyyrikuolemasta ei ole löydetty mitään kirjallisia todisteita, hänen kunnioituksensa idässä oli laajalle levinnyt jo ennen 10. vuosisataa, ja ristiretkien jälkeen Katariinan suosio lännessä oli jopa suurempaa. Lännessä pyhä Katariina kuului neljäntoista pyhän hädässäauttajan ryhmään, joita keskiajalla kunnioitettiin suuresti sekä ryhmänä että yksilöinä.
Pyhä Jeanne d’Arc ja lukuisat muut pyhät ovat kertoneet pyhän Katariinan ilmestyneen heille. Jeanne d’Arc kertoi pyhän Katariinan miekan laskeutuneen taivaasta hänen avukseen.
Kultti Suomessa
Suomessa Katariina tuli tunnetuksi dominikaanijärjestön suojeluspyhimyksenä 1200-luvulla. Hänestä tuli pyhän Annan jälkeen merkittävin naispyhimyksemme, jolle omistettiin monia keskiaikaisia kirkkoja ja joka esiintyi paljon kirkkotaiteen aiheena. Esimerkiksi Katariinan tarina on esitetty kuvin yhdessä Lohjan pyhän Laurin kirkon holveista.
Pyhä Katariina esitetään tavallisesti kruunupäisenä, miekka ja usein kirja kädessä, myös pyörän osa jalan vieressä. Ikoneissa Katariinan tunnuksina ovat kruunu, risti, palmunoksa, kirja, hengen miekka ja rikkoontunut teilipyörä. Taiteessa kuvataan usein myös enkelit, jotka ovat kantamassa Katariinan jäännöksiä Siinain vuoren huipulle.
Oppineisuutensa tähden pyhä Katariina on filosofian ja filosofien, opiskelun ja etenkin naisopettajien ja -opiskelijoiden suojelija. Myös kirjastojen ja kirjastonhoitajien sanotaan nauttivan hänen suojelustaan.
Itse nimi Katariina eli Aikatherine merkitsi varhaisille kristityille kreikaksi puhdasta, syytöntä tai synnitöntä. Tästä syystä Katariinaa pidetään myös erityisesti neitsyiden ja nuorten naisten suojelijana.
Suomalaisia etunimiä: Katri, Katriina, Kaisa, Kaija, Katja, Kaarina, Kati, Kaisu, Riina.
Pyhän Katariinan Aleksandrialaisen muistopäivänä (25.11.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä annoit kansallesi pyhän Katariinan, neitsyen ja voittamattoman marttyyrin. Vahvista meitä hänen esirukoustensa tähden uskossa ja kestävyydessä ja anna meidän innokkaasti ponnistella kirkon ykseyden puolesta. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. (Messukirjan täydennyksiä 2011, s. 22)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
· Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. .
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 363-364.
· Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 58.
· The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
· Catholic Encyclopedia
Älykäs ja oppinut
Kertomusten mukaan Katariina oli ylhäistä sukua, patriisiperheen tytär Egyptin Aleksandriassa. Hän sai koulutusta sekä tieteissä että retoriikassa. Tiedonjanossaan hän paneutui lääketieteeseen ja luonnontieteisiin, joten kaikki tuon ajan inhimillisen tiedon alueet olivat hänelle tuttuja. Oppineet ihmettelivät hänen saavutuksiaan. Kaupungin parhaiden opettajien johdolla hän perehtyi niin filosofiaan kuin kirjallisuuteenkin, joiden opintojen ohessa hän oli kääntynyt kristityksi.
Nuorena, älykkäänä ja oppineena kaunottarena hän oli torjunut lukuisia kosijoita, koska kukaan mies ei kelvannut hänelle. Hän tahtoi puolison, joka olisi kaikissa suhteissa hänen vertaisensa. Hänen epätoivoinen äitinsä lähetti hänet erään erakkomunkin luokse, joka kertoi hänelle paremmasta sulhasesta, Jeesuksesta Kristuksesta. Katariina itse toisti sanansa, ettei hän huolinut kenestäkään miehestä, joka ei olisi häntä itseänsä viisaampi, kauniimpi, rikkaampi ja ylhäisempi. Silloin erakko sanoi: "Tunnen erään, jolla on kaikki nämä ominaisuudet. Hän on ylhäisin, sillä hän on ylimmän kuninkaan poika. Hän on viisain, sillä hän on luonut taivaan ja maan ja kaikki, mitä niissä on. Hän on kaunein, sillä aurinko ja kuu sekä tähdet julistavat hänen kauneuttaan, ja hän on rikkain, sillä hän on taivaan ja maan valtias. Hänen nimensä on Jeesus Kristus, ja jos sinä tahdot palvella häntä ja ottaa kasteen, tulet hänen morsiamekseen." Katariina sanoi: "Onnellinen olisin, jos sellaisen yljän saisin." Erakko antoi hänelle Jumalanäidin ikonin sanoen: "Sinun tulee turvautua äitiin saavuttaaksesi Pojan rakkauden. Rukoile häntä auttamaan itseäsi." Yöllä Neitsyt Maria ilmestyi Katariinalle unessa, mutta Jeesus-lapsi sanoi, ettei ylpeä Katariina kelvannut hänelle. Järkyttynyt Katariina meni takaisin erakon luo, joka antoi hänelle kristillistä opetusta ja lopulta kastoi hänet. Sitten Katariina näki taas näyn, jossa Jeesus-lapsi äitinsä käsivarrella pani hänelle kihlasormuksen sormeen, mistä lähtien hän piti itseään Kristuksen morsiamena.
Kääntymykset ja marttyyrikuolemat
Diocletianuksen seuraajana keisari Maximianus (305-311) tahtoi saada kaikki alamaisensa alistumaan valtaansa pakottamalla heidät uhraamaan keisarikultin mukaisesti. Kun Aleksandriassa toimitettiin näitä menoja, Katariina tuli keisarin eteen ja vakuutti tälle uskollisuuttaan mutta moitti tätä ankarasti epäjumalien kulttimenojen tähden. Keisari hämmästeli Katariinan rohkeutta ja kauneutta, mutta niitäkin suuremman vaikutuksen keisariin teki Katariinan viisaus. Niinpä keisari toi kymmeniä pakanafilosofeja käännyttämään Katariinaa pois kristinuskosta, mutta filosofit kääntyivätkin itse kristityiksi Katariinan puheen vaikutuksesta. Oikeastaan Katariina oli saanut ylienkeli Mikaelilta vakuutuksen, että Jumala puhuisi hänen suunsa kautta. Hän esitti epäjumalanpalveluksen mielettömyyden kuvaillen pakanajumalia ihmisten intohimojen tuotteiksi. Hän viittasi vanhoihin oraakkelilausumiin, joissa ennustettiin Jumalan ihmiseksi tuloa ja Jumalan Pojan kärsimyksiä. Pitkän keskustelun päätteeksi pakanafilosofeilla ei ollut enää mitään muuta sanottavaa kuin tunnustaa erehdyksensä ja pyytää kastetta. Tästä keisari raivostui ja tuomitsi heidät kaikki poltettaviksi roviolla. Näin he kärsivät marttyyrikuoleman heti uskoon tulonsa jälkeen.
Tämän jälkeen keisari antoi ruoskia Katariinaa ja sulkea hänet pimeään vankilaan ilman ruokaa. Perimätiedon mukaan enkelit voitelivat hänen haavansa ja valkoinen kyyhkynen toi hänelle syötävää. Jeesus ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä tulevien kärsimysten varalle. Kerran utelias keisarinna Faustina ja keisarin upseeri Porfyrios menivät vankiselliin tapaamaan Katariinaa. Hekin kääntyivät kristityiksi Katariinan vaikutuksesta ja kyseinen upseeri käännytti tämän jälkeen myös 200 sotilastaan. He kaikki kärsivät marttyyrikuoleman heti keisarin saatua tietää kääntymyksestä.
Riemukas marttyyrius
Marraskuun 25. päivänä Katariina tuotiin ulos vankilasta tuomioistuimen eteen. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan teilauspyörässä, mutta teilipyörä tuhoutui hänen koskettaessaan sitä. Toisen legendan mukaan Katariina kiinnitettiin neljään akselilla yhdistettyyn piikkipyörään, mutta enkeli vapautti hänet siitä; pyörä irtosi ja syöksyi rinnettä alas surmaten monia katselijoita. Tästä syystä teilipyörä tunnetaan myös katariinanpyöränä. Hänet yritettiin myös polttaa roviolla, mutta tuli ei tarttunut häneen. Tämän jälkeen hänet mestattiin. Matka mestauspaikalle oli riemukulkua. Väkijoukko seurasi Katariinaa, joka rukoili ääneen koko Egyptin kansan puolesta, rikkaiden ja köyhien, terveiden ja sairasten: kaikille ruumiillista ja hengellistä hyvinvointia. Kun hän oli viimeisessä rukouksessaan kiittänyt Herraa, joka oli paljastanut hänelle todellisen viisauden ehtymättömät lähteet, hän taivutti päänsä miekan alle ja antoi henkensä Jumalan haltuun. Näin hän voitti marttyyrinkruunun 25.11.305.
Siinai ja Normandia
Perimätiedon mukaan kaksi enkeliä (toisen tulkinnan mukaan kaksi munkkia) kantoi Katariinan ruumiin Aleksandriasta Siinain vuoren huipulle. Sieltä sen löysi joskus 700- tai 800-luvulla maatumattomana lähellä elänyt erakko, joka oli unessa saanut ilmoituksen sen olemassaolosta. Sitten Katariinan maalliset jäännökset siirrettiin juhlallisesti Siinain linnoitettuun luostariin, jonka keisari Justinianus oli rakennuttanut vuonna 527 paikalla asuville erakoille. Luostarin nimi muutettiin Pyhän Neitsyen luostarista Pyhän Katariinan luostariksi, jonka kirkossa ovat edelleen Katariinan reliikit, pääkallo ja vasen käsi. Niistä leviää taivaallinen tuoksu ja niiden äärellä tapahtuu lukuisia ihmeitä. Parantavan voiman maineen vuoksi luostarista tuli pyhiinvaeltajien suosikkipaikka. Kerrottiin, että 1000-luvulla Siinain munkki Simeon luovutti pienen osan pyhän Katariinan reliikeistä Normandian herttualle Richardille.
Vaikka Katariinan elämästä ja marttyyrikuolemasta ei ole löydetty mitään kirjallisia todisteita, hänen kunnioituksensa idässä oli laajalle levinnyt jo ennen 10. vuosisataa, ja ristiretkien jälkeen Katariinan suosio lännessä oli jopa suurempaa. Lännessä pyhä Katariina kuului neljäntoista pyhän hädässäauttajan ryhmään, joita keskiajalla kunnioitettiin suuresti sekä ryhmänä että yksilöinä.
Pyhä Jeanne d’Arc ja lukuisat muut pyhät ovat kertoneet pyhän Katariinan ilmestyneen heille. Jeanne d’Arc kertoi pyhän Katariinan miekan laskeutuneen taivaasta hänen avukseen.
Kultti Suomessa
Suomessa Katariina tuli tunnetuksi dominikaanijärjestön suojeluspyhimyksenä 1200-luvulla. Hänestä tuli pyhän Annan jälkeen merkittävin naispyhimyksemme, jolle omistettiin monia keskiaikaisia kirkkoja ja joka esiintyi paljon kirkkotaiteen aiheena. Esimerkiksi Katariinan tarina on esitetty kuvin yhdessä Lohjan pyhän Laurin kirkon holveista.
Pyhä Katariina esitetään tavallisesti kruunupäisenä, miekka ja usein kirja kädessä, myös pyörän osa jalan vieressä. Ikoneissa Katariinan tunnuksina ovat kruunu, risti, palmunoksa, kirja, hengen miekka ja rikkoontunut teilipyörä. Taiteessa kuvataan usein myös enkelit, jotka ovat kantamassa Katariinan jäännöksiä Siinain vuoren huipulle.
Oppineisuutensa tähden pyhä Katariina on filosofian ja filosofien, opiskelun ja etenkin naisopettajien ja -opiskelijoiden suojelija. Myös kirjastojen ja kirjastonhoitajien sanotaan nauttivan hänen suojelustaan.
Itse nimi Katariina eli Aikatherine merkitsi varhaisille kristityille kreikaksi puhdasta, syytöntä tai synnitöntä. Tästä syystä Katariinaa pidetään myös erityisesti neitsyiden ja nuorten naisten suojelijana.
Suomalaisia etunimiä: Katri, Katriina, Kaisa, Kaija, Katja, Kaarina, Kati, Kaisu, Riina.
Pyhän Katariinan Aleksandrialaisen muistopäivänä (25.11.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä annoit kansallesi pyhän Katariinan, neitsyen ja voittamattoman marttyyrin. Vahvista meitä hänen esirukoustensa tähden uskossa ja kestävyydessä ja anna meidän innokkaasti ponnistella kirkon ykseyden puolesta. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. (Messukirjan täydennyksiä 2011, s. 22)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
· Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. .
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 363-364.
· Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 58.
- Helena Edgren & Anneli Mäkelä-Alitalo, Katariina Aleksandrialainen. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–
· The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
· Catholic Encyclopedia
RSS Feed