Baijeri ja Sleesia
Hedvig (tai Jadwiga) syntyi 1174 Andechsin linnassa, Baijerissa, ja oli moravialaista syntyperää. Hän itse oli Unkarin pyhän Elisabetin täti. Hänen isänsä, Berthold IV, oli Kroatian ja Dalmatian herttua. Hänen isoisänsä, Berthold III, oli taistellut Fredrik Barbarossan joukoissa ja saanut sankarin maineen Milanon taistelussa. Perhe oli siis tunnettu ja kunnioitettu.
Hedvig sai loistavan kasvatuksensa, alkaen viiden vuoden iästä, Hitzingenissä benediktiininunnien luona, lähellä Würzburgia. Jo kaksitoistavuotiaana hänet naitettiin poliittisista syistä 18-vuotiaalle Sleesian herttualle, Henrikille, joka seurasi isäänsä valtaistuimelle 1202. Näin Hedvig jätti isänmaansa lopullisesti ja matkusti Puolaan. Ensimmäisen lapsensa hän synnytti 13-vuotiaana. Näytti siltä, että avioliitto, jossa perheenäiti itse oli vasta lapsi, olisi ennalta määrätty epäonnistumaan, mutta toisin kävi: puolisot elivät tosi rakkaudessa ja sopusoinnussa. Synnytettyään seitsemännen lapsensa Hedvig pyysi mieheltään, että he eläisivät siitä lähtien veljenä ja sisarena, ja Henrik täytti rakkaan puolisonsa toivomuksen. Tämäkään ei horjuttanut perheen onnea. Toki seitsemän lasta aiheutti vanhemmilleen myös paljon huolta riidoillaan ja rajulla käyttäytymisellään.
Luostarit ja köyhät
Hedvig ja hänen puolisonsa Henrik edistivät kuningaskuntansa hengellistä elämää perustamalla luostareita ja hoitamalla köyhiä. He omistautuivat koko elämänsä ajan ihmisten elinolojen kohentamiseen Sleesiassa. Hedvig kutsui kotimaastaan siirtolaisia opettamaan talonpojille uudenaikaisia maanviljelymenetelmiä. Trzebnicaan, Breslaun pohjoispuolelle, hän perusti sistersiläisluostarin, maan ensimmäisen naisluostarin. Heidän hallitusaikanaan Sleesiaan perustettiin kaksitoista kaupunkia ja useita kyliä. Kaupunkeihin rakennettiin kirkkoja ja sairaaloita. Monet miesten ja naisten sääntökunnat noudattivat heidän kutsuaan ja asettuivat Puolaan.
Hedvig tunsi erityistä rakkautta köyhiä kohtaan. Hän ei hävennyt pestä omin käsin köyhien lapsia, hoitaa sairaita ja opettaa heille Isä meidän -rukousta. Hän huolehti mielellään orpolapsista, vangeista ja kärsivistä. Rakkaudentyöt, paastoamiset ja valvomiset olivat hänen elämänsä sisältönä.
Leskestä luostarisisar
Herttua Henrik kuoli 1238, ja kolme vuotta myöhemmin hänen poikansa Henrik II kaatui taistelussa tataareja vastaan. Kotimaasta saapui viesti, että Hedvigin sisar oli murhattu, hänen kaikki veljensä julistettu pannaan ja Andechsin linna poltettu maan tasalle. Onnen aika oli päättynyt.
Puolison ja kuuden lapsen kuoltua Hedvig vetäytyi 1241 Trzebnican luostariin, jossa hänen tyttärensä Gertrud oli abbedissana ja jossa hän eli elämänsä loppuvuodet sisterssiläissisarena. Sukulaispiirissä oli tehty niin paljon rikoksia, että Hedvig tahtoi voittaa vihan rakkaudella ja syyllisyyden sovituksella.
Luostarissa hänen kerrottiin tehneen ihmeitä ja ennustaneen tulevia tapahtumia. Siellä hän myös kuoli 15. lokakuuta 1243, juuri 70 vuotta täytettyään. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon.
Vuonna 1267 hänet julistettiin pyhimykseksi. Sleesia, koko Puola ja Berliinin kaupunki kunnioittavat häntä suojelijanaan.
Suomalaisia etunimiä: Helvi, Heta ja Hedda.
Pyhän Hedvigin muistopäivänä (16.10.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias Jumala, pyhässä Hedvigissä sinä annoit meille nöyrän ja hurskaan elämän esikuvan. Hänen puoltorukoustensa tähden suo meidän alati kokea elämässämme sinun apusi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Roomalainen Messukirja, s. 717)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
· Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. 227.
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 320-321.
· Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 121.
· David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
· The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
· www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.html
Hedvig (tai Jadwiga) syntyi 1174 Andechsin linnassa, Baijerissa, ja oli moravialaista syntyperää. Hän itse oli Unkarin pyhän Elisabetin täti. Hänen isänsä, Berthold IV, oli Kroatian ja Dalmatian herttua. Hänen isoisänsä, Berthold III, oli taistellut Fredrik Barbarossan joukoissa ja saanut sankarin maineen Milanon taistelussa. Perhe oli siis tunnettu ja kunnioitettu.
Hedvig sai loistavan kasvatuksensa, alkaen viiden vuoden iästä, Hitzingenissä benediktiininunnien luona, lähellä Würzburgia. Jo kaksitoistavuotiaana hänet naitettiin poliittisista syistä 18-vuotiaalle Sleesian herttualle, Henrikille, joka seurasi isäänsä valtaistuimelle 1202. Näin Hedvig jätti isänmaansa lopullisesti ja matkusti Puolaan. Ensimmäisen lapsensa hän synnytti 13-vuotiaana. Näytti siltä, että avioliitto, jossa perheenäiti itse oli vasta lapsi, olisi ennalta määrätty epäonnistumaan, mutta toisin kävi: puolisot elivät tosi rakkaudessa ja sopusoinnussa. Synnytettyään seitsemännen lapsensa Hedvig pyysi mieheltään, että he eläisivät siitä lähtien veljenä ja sisarena, ja Henrik täytti rakkaan puolisonsa toivomuksen. Tämäkään ei horjuttanut perheen onnea. Toki seitsemän lasta aiheutti vanhemmilleen myös paljon huolta riidoillaan ja rajulla käyttäytymisellään.
Luostarit ja köyhät
Hedvig ja hänen puolisonsa Henrik edistivät kuningaskuntansa hengellistä elämää perustamalla luostareita ja hoitamalla köyhiä. He omistautuivat koko elämänsä ajan ihmisten elinolojen kohentamiseen Sleesiassa. Hedvig kutsui kotimaastaan siirtolaisia opettamaan talonpojille uudenaikaisia maanviljelymenetelmiä. Trzebnicaan, Breslaun pohjoispuolelle, hän perusti sistersiläisluostarin, maan ensimmäisen naisluostarin. Heidän hallitusaikanaan Sleesiaan perustettiin kaksitoista kaupunkia ja useita kyliä. Kaupunkeihin rakennettiin kirkkoja ja sairaaloita. Monet miesten ja naisten sääntökunnat noudattivat heidän kutsuaan ja asettuivat Puolaan.
Hedvig tunsi erityistä rakkautta köyhiä kohtaan. Hän ei hävennyt pestä omin käsin köyhien lapsia, hoitaa sairaita ja opettaa heille Isä meidän -rukousta. Hän huolehti mielellään orpolapsista, vangeista ja kärsivistä. Rakkaudentyöt, paastoamiset ja valvomiset olivat hänen elämänsä sisältönä.
Leskestä luostarisisar
Herttua Henrik kuoli 1238, ja kolme vuotta myöhemmin hänen poikansa Henrik II kaatui taistelussa tataareja vastaan. Kotimaasta saapui viesti, että Hedvigin sisar oli murhattu, hänen kaikki veljensä julistettu pannaan ja Andechsin linna poltettu maan tasalle. Onnen aika oli päättynyt.
Puolison ja kuuden lapsen kuoltua Hedvig vetäytyi 1241 Trzebnican luostariin, jossa hänen tyttärensä Gertrud oli abbedissana ja jossa hän eli elämänsä loppuvuodet sisterssiläissisarena. Sukulaispiirissä oli tehty niin paljon rikoksia, että Hedvig tahtoi voittaa vihan rakkaudella ja syyllisyyden sovituksella.
Luostarissa hänen kerrottiin tehneen ihmeitä ja ennustaneen tulevia tapahtumia. Siellä hän myös kuoli 15. lokakuuta 1243, juuri 70 vuotta täytettyään. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon.
Vuonna 1267 hänet julistettiin pyhimykseksi. Sleesia, koko Puola ja Berliinin kaupunki kunnioittavat häntä suojelijanaan.
Suomalaisia etunimiä: Helvi, Heta ja Hedda.
Pyhän Hedvigin muistopäivänä (16.10.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias Jumala, pyhässä Hedvigissä sinä annoit meille nöyrän ja hurskaan elämän esikuvan. Hänen puoltorukoustensa tähden suo meidän alati kokea elämässämme sinun apusi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Roomalainen Messukirja, s. 717)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
· Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. 227.
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 320-321.
· Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 121.
· David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
· The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
· www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.html
RSS Feed