Vuoden viimeisenä päivänä vietämme pyhä Sylvester I:n muistopäivää. Hän oli paavina vuosina 314-335 ja hänestä tiedetään hämmästyttävän vähän, vaikka hän toimi paavina eräässä Kirkon historian tärkeimmistä vaiheista. Joka tapauksessa hänet tunnetaan Nikean kirkolliskokouksen aikana (325) areiolaisuutta vastaan käymästään kamppailusta.
Rooma ja vaino
Tradition mukaan Sylvester oli syntynyt Roomassa Rufinuksen poikana ja saanut koulutuksen oppineelta ja hurskaalta papilta nimeltään Carinus. Paavi Marcellinus (296-304) vihki hänet papiksi. Sen jälkeen hän oli myös joutunut keisari Diocletianuksen vainojen aikana olemaan paossa Roomasta joitakin vuosia. Tässä viimeisessä vainossa hän osoitti suurta rohkeutta ja rakkautta ahdistettuja kristittyjä kohtaan.
Vuoden 313 päättyessä kuoli marttyyrien ajan viimeinen paavi Melchiades (311-314) ja tammikuussa 314 Rooman väestö ja papisto valitsi Sylvesterin yksimielisesti Pietarin seuraajaksi. Sylvester I:n paaviuskausi 314-335 oli siihen aikaan, jolloin marttyyrikirkosta alkoi tulla voittoisa kirkko. Hänet valittiin paaviksi vain vajaa vuosi sen jälkeen, kun keisari Konstantinus Suuri (hallitsijana 312-337) oli tunnustanut kristinuskon tasavertaiseksi valtakunnan muiden uskontojen kanssa. Milanon ediktillä (313) keisari antoi kristityille uskon vapauden ja papistolle erivapauksia. Niinpä paavi Sylvesterin aikana rakennettiin Roomaan monia suuria kirkkoja: nykyisen Pietarinkirkon paikalla sijainnut ensimmäinen Pietarinkirkko, Lateraanikirkko ja Paavalinkirkko.
Sylvester otti myös käyttöön liturgisen vaatetuksen messun vietossa. Hän itse oli ensimmäinen paavi, joka käytti kruunua ja mitraa, joista sittemmin kehittyi paavin tiara.
Arles ja Nikea
Paavi Sylvester lähetti valtuutettunsa donatisteja vastaan koolle kutsuttuun Arlesin kokoukseen vuonna 314 ja myös areiolaisia vastaan kokoontuneeseen Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Vaikka hän ei ollut itse paikalla kokouksessa, hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Nikeassa pidetty ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous tuomitsi areiolaisuuden.
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean konsiilista. Tämä ensimmäinen yleinen kirkolliskokous tunnetaan erityisesti uskontunnustuksesta, joka määritti Isän ja Pojan suhdetta jumaluudessa: ”…Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, valkeus valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on tehty.” Nikean konsiilin saavuttaman Kristuksen jumaluuden ja ihmisyyden tunnustaneen kolminaisuususkon muotoilun jälkeen myöhemmät yleiset kirkolliskokoukset katsoivat liittyvänsä erityisesti tähän uskoon ja selittävänsä sitä. Näin se palveli sekä Kirkon ykseyttä että Rooman valtakunnan sisäistä yhtenäisyyttä, kuten keisari Konstantinus oli halunnut kutsuessaan konsiilin koolle vuonna 325. Tällä konsiililla on siis ollut suuri vaikutus niin kristinuskon opilliseen jäsentymiseen ja Kirkon organisoitumiseen kuin Euroopan henkiseen kehitykseen.
Mielenkiintoiset perimätiedot
Paavi Sylvesteristä on säilynyt lukuisia mielenkiintoisia perimätietoja. Hän on esimerkiksi jäänyt historiaan paavina, joka kastoi keisari Konstantinuksen. Legenda kertoo, että keisari Konstantinus sairasti lepraa. Hän näki unessa Pietarin ja Paavalin, jotka kehottivat häntä menemään Sylvesterin luo pyytämään kastetta. Sylvester kastoi Konstantinuksen Lateraanikirkossa ja keisari parani täysin. Tästä kiitollisena keisari antoi paaville enemmän valtaa ja kirkolle erikoisoikeuksia.
Toisen perimätiedon mukaan Sylvester olisi ollut paikalla, kun keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa.
Muu perimätieto taas kertoo, että roomalaiset Vestan neitsyet ruokkivat syvässä luolassa Vestan temppelin alla kammottavaa lohikäärmettä (pakanuuden vertauskuvaa). Sylvester laskeutui luolaan johtavat 365 askelmaa ja muurasi lohikäärmeen luolan kiinni ikuisiksi ajoiksi. Ja kun hän kaikenlisäksi kuoli vuoden 365. päivänä vuonna 335, pakanuus oli tavallaan haudattu ja kristillinen usko on sittenkin saanut lujan perustan. Toisaalta paavi Sylvesterin kansanomaisuus johtunee myös lähinnä siitä, että hänen muistopäivänsä on uudenvuodenaatto, johon vanhastaan on liittynyt monia tapoja ja uskomuksia.
Sylvester oli paavina peräti 21 vuotta ja vielä aikana, joka oli Kirkon historialle ratkaisevaa. Vaikka hänen elämästään ei tiedetä paljon muutakaan, kaikki tuntevat kuitenkin hänen nimensä, joka liittyy vuoden viimeiseen päivään. Hän on ensimmäinen pyhimykseksi julistettu paavi, joka ei kuollut marttyyrina.
Pyhän Sylvesterin muistopäivänä (31.12.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Isä Jumala, suo kansasi pyhän paavi Sylvesterin esirukousten tähden seurata tässä elämässä sinun ohjaustasi ja niin päästä kerran osalliseksi iankaikkisesta autuudesta. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
(Roomalainen Messukirja, s. 760)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Rooma ja vaino
Tradition mukaan Sylvester oli syntynyt Roomassa Rufinuksen poikana ja saanut koulutuksen oppineelta ja hurskaalta papilta nimeltään Carinus. Paavi Marcellinus (296-304) vihki hänet papiksi. Sen jälkeen hän oli myös joutunut keisari Diocletianuksen vainojen aikana olemaan paossa Roomasta joitakin vuosia. Tässä viimeisessä vainossa hän osoitti suurta rohkeutta ja rakkautta ahdistettuja kristittyjä kohtaan.
Vuoden 313 päättyessä kuoli marttyyrien ajan viimeinen paavi Melchiades (311-314) ja tammikuussa 314 Rooman väestö ja papisto valitsi Sylvesterin yksimielisesti Pietarin seuraajaksi. Sylvester I:n paaviuskausi 314-335 oli siihen aikaan, jolloin marttyyrikirkosta alkoi tulla voittoisa kirkko. Hänet valittiin paaviksi vain vajaa vuosi sen jälkeen, kun keisari Konstantinus Suuri (hallitsijana 312-337) oli tunnustanut kristinuskon tasavertaiseksi valtakunnan muiden uskontojen kanssa. Milanon ediktillä (313) keisari antoi kristityille uskon vapauden ja papistolle erivapauksia. Niinpä paavi Sylvesterin aikana rakennettiin Roomaan monia suuria kirkkoja: nykyisen Pietarinkirkon paikalla sijainnut ensimmäinen Pietarinkirkko, Lateraanikirkko ja Paavalinkirkko.
Sylvester otti myös käyttöön liturgisen vaatetuksen messun vietossa. Hän itse oli ensimmäinen paavi, joka käytti kruunua ja mitraa, joista sittemmin kehittyi paavin tiara.
Arles ja Nikea
Paavi Sylvester lähetti valtuutettunsa donatisteja vastaan koolle kutsuttuun Arlesin kokoukseen vuonna 314 ja myös areiolaisia vastaan kokoontuneeseen Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Vaikka hän ei ollut itse paikalla kokouksessa, hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Nikeassa pidetty ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous tuomitsi areiolaisuuden.
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean konsiilista. Tämä ensimmäinen yleinen kirkolliskokous tunnetaan erityisesti uskontunnustuksesta, joka määritti Isän ja Pojan suhdetta jumaluudessa: ”…Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, valkeus valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on tehty.” Nikean konsiilin saavuttaman Kristuksen jumaluuden ja ihmisyyden tunnustaneen kolminaisuususkon muotoilun jälkeen myöhemmät yleiset kirkolliskokoukset katsoivat liittyvänsä erityisesti tähän uskoon ja selittävänsä sitä. Näin se palveli sekä Kirkon ykseyttä että Rooman valtakunnan sisäistä yhtenäisyyttä, kuten keisari Konstantinus oli halunnut kutsuessaan konsiilin koolle vuonna 325. Tällä konsiililla on siis ollut suuri vaikutus niin kristinuskon opilliseen jäsentymiseen ja Kirkon organisoitumiseen kuin Euroopan henkiseen kehitykseen.
Mielenkiintoiset perimätiedot
Paavi Sylvesteristä on säilynyt lukuisia mielenkiintoisia perimätietoja. Hän on esimerkiksi jäänyt historiaan paavina, joka kastoi keisari Konstantinuksen. Legenda kertoo, että keisari Konstantinus sairasti lepraa. Hän näki unessa Pietarin ja Paavalin, jotka kehottivat häntä menemään Sylvesterin luo pyytämään kastetta. Sylvester kastoi Konstantinuksen Lateraanikirkossa ja keisari parani täysin. Tästä kiitollisena keisari antoi paaville enemmän valtaa ja kirkolle erikoisoikeuksia.
Toisen perimätiedon mukaan Sylvester olisi ollut paikalla, kun keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa.
Muu perimätieto taas kertoo, että roomalaiset Vestan neitsyet ruokkivat syvässä luolassa Vestan temppelin alla kammottavaa lohikäärmettä (pakanuuden vertauskuvaa). Sylvester laskeutui luolaan johtavat 365 askelmaa ja muurasi lohikäärmeen luolan kiinni ikuisiksi ajoiksi. Ja kun hän kaikenlisäksi kuoli vuoden 365. päivänä vuonna 335, pakanuus oli tavallaan haudattu ja kristillinen usko on sittenkin saanut lujan perustan. Toisaalta paavi Sylvesterin kansanomaisuus johtunee myös lähinnä siitä, että hänen muistopäivänsä on uudenvuodenaatto, johon vanhastaan on liittynyt monia tapoja ja uskomuksia.
Sylvester oli paavina peräti 21 vuotta ja vielä aikana, joka oli Kirkon historialle ratkaisevaa. Vaikka hänen elämästään ei tiedetä paljon muutakaan, kaikki tuntevat kuitenkin hänen nimensä, joka liittyy vuoden viimeiseen päivään. Hän on ensimmäinen pyhimykseksi julistettu paavi, joka ei kuollut marttyyrina.
Pyhän Sylvesterin muistopäivänä (31.12.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Isä Jumala, suo kansasi pyhän paavi Sylvesterin esirukousten tähden seurata tässä elämässä sinun ohjaustasi ja niin päästä kerran osalliseksi iankaikkisesta autuudesta. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
(Roomalainen Messukirja, s. 760)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
- Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. 287.
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 398-399.
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 63.
- Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, ss. 82-83.
- David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
- The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
- Catholic Encyclopedia
- www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
RSS Feed