Tammikuun 21. päivänä vietämme pyhän Agneksen muistopäivää. Oikeastaan hänestä tiedetään varsin vähän. Perimätiedon mukaan hän oli kuollessaan vasta kolmentoista ikäinen. Varmaa kuitenkin on vain se, että tätä nuorta marttyyria kunnioitettiin pyhimyksenä jo 300-luvulla, ensin Roomassa ja pian koko läntisessä kristikunnassa. Hänen nimensä on säilynyt Pyhän Messun roomalaisessa kaanonissa (I Eukaristisessa rukouksessa) ja esiintynyt vuoden 354 Depositio Martyriumissa. Pyhä Ambrosius ja muut tunnetut alkukirkon pyhimykset ovat kirjoittaneet hänestä.
”Puhdas/karitsa”
Itse asiassa Agneksen nimi muistuttaa kreikan sanaa ”agné” (puhdas, siveä) tai latinan sanaa ”agnus” (karitsa). Vaikka Agneksen kuolinaikaa ja -tapaa ei tarkkaan tiedetä, tradition mukaan hänet puhtautensa tähden teurastettiin kuin karitsa, kun hän oli vasta 13-vuotias viaton lapsi. Tästä syystä Agneksen hautabasilikassa Roomassa siunataan vuosittain karitsoita hänen muistopäivänään. Niiden villasta valmistetaan palliumeja, arkkipiispan ”virkamerkkejä”.
Pyhä Agnes on ehkä saanut surmansa vuonna 304 keisari Diocletianuksen vainoissa tai ehkä jo joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin keisari Valerianuksen vainojen aikana (v. 258/59). Lännen tradition mukaan hänet mestattiin, mutta idän tradition mukaan hänet poltettiin roviolla. Yksi yritys rekonstruoida Agneksen todellinen elämä perimätietojen keskeltä on seuraava:
Agneksen passio
Agnes oli rikkaan perheen kaunis tyttö, jota monet nuoret miehet yrittivät vietellä ja tavoittelivat vaimokseen. Agnes oli kristitty eikä halunnut sitoa itseään kehenkään ei-kristittyyn mieheen. Silloin nämä miehet suuttuneina rukkasista antoivat Agneksen ilmi ja toivat hänet oikeuden eteen luullen saavansa hänet luopumaan uskostaan rangaistuksen uhalla. Agnes tuotiin Roomaan kuvernöörin kuulusteltavaksi. Tuomari lupaili ensin ylellistä elämää ja mukavuuksia, jos Agnes luopuisi uskostaan, ja sitten hän uhkaili kidutuksilla, mutta Agnes pysyi lujana eikä taipunut. Kun tyttö tunnusti luvanneensa taivaalliselle sulhaselleen, Kristukselle, ikuista siveyttä, tuomari asetti hänet valinnan eteen: ”Jos kerran kyseessä on neitsyys, saat nyt valita: joko uhraat neitseelliselle Venus-jumalattarelle tai sinut tuomitaan orjattareksi bordelliin.” Agnes vastasi pelottomasti: ”Taivaallinen ylkäni suojelee kyllä viattomuuteni.” Silloin hänet raahattiin häpeän taloon, mutta kukaan muu ei uskaltanut koskea lapseen kuin yksi erityisen raaka ”asiakas”. Samassa silmänräpäyksessä, kun mies koski tytön vaatteisiin, hän kaatui kuolleena maahan. Sitten tuomari sanoi Agnekselle: ”Jos pystyt herättämään tämän miehen kuolleista, minäkin uskon sinun Jumalaasi.” Kun vainaja tytön rukouksen päätyttyä avasi silmänsä, tuomari huudahti: ”Suuri on kristittyjen Jumala!” Siitä huolimatta turmeltuneet nuoret miehet vaativat vaatimalla, että Agnes on tuomittava noituudesta, olihan tuomari nähnyt omin silmin ”todisteen”. Niinpä Agnes tuomittiin roviolla poltettavaksi, mutta liekit eivät vahingoittaneet häntä. Silloin hänet surmattiin miekalla. Kerrottiin, että hänet teloitettiin 21. tammikuuta 304 yhdellä ainoalla miekaniskulla, sillä hänen lapsenruumiinsa oli niin hento.
Kultti ja taide
Agnes haudattiin Roomassa Via Nomentanan varrella olevaan hautausmaahan, joka sai nimensä hänen mukaansa. Vuonna 354 keisari Konstantinuksen tytär rakennutti paikalle suuren kirkon ja sijoitutti Agneksen ruumiin alttarin alle.
Taiteessa Agnes kuvataan usein nuorena neitona karitsa sylissään ja palmunoksa kädessään tai kukkaseppele päässään. Hän on neitsyiden, lasten ja puutarhurien suojeluspyhimys.
Monin paikoin on uskottu, että päivää ennen Agneksen päivää pyhimys näyttää nuorille naisille heidän tulevat aviomiehensä, edellyttäen että he ovat sitä ennen paastonneet.
Agneksesta muistuttavat suomalaiset nimet Agneta, Agneetta, Agda, Aune, Auni, Iines, Iina ja Inari.
Pyhän Agneksen muistopäivänä (21.1.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä valitset sen, mikä maailmassa on heikkoa, saattaaksesi häpeään sen, mikä on voimallista. Pyhän marttyyrisi Agneksen taivaallisena syntymäpäivänä rukoilemme sinua: suo meidän hänen laillaan pysyä horjumattomina uskossa. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee, Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
(Roomalainen Messukirja, s. 572)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
”Puhdas/karitsa”
Itse asiassa Agneksen nimi muistuttaa kreikan sanaa ”agné” (puhdas, siveä) tai latinan sanaa ”agnus” (karitsa). Vaikka Agneksen kuolinaikaa ja -tapaa ei tarkkaan tiedetä, tradition mukaan hänet puhtautensa tähden teurastettiin kuin karitsa, kun hän oli vasta 13-vuotias viaton lapsi. Tästä syystä Agneksen hautabasilikassa Roomassa siunataan vuosittain karitsoita hänen muistopäivänään. Niiden villasta valmistetaan palliumeja, arkkipiispan ”virkamerkkejä”.
Pyhä Agnes on ehkä saanut surmansa vuonna 304 keisari Diocletianuksen vainoissa tai ehkä jo joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin keisari Valerianuksen vainojen aikana (v. 258/59). Lännen tradition mukaan hänet mestattiin, mutta idän tradition mukaan hänet poltettiin roviolla. Yksi yritys rekonstruoida Agneksen todellinen elämä perimätietojen keskeltä on seuraava:
Agneksen passio
Agnes oli rikkaan perheen kaunis tyttö, jota monet nuoret miehet yrittivät vietellä ja tavoittelivat vaimokseen. Agnes oli kristitty eikä halunnut sitoa itseään kehenkään ei-kristittyyn mieheen. Silloin nämä miehet suuttuneina rukkasista antoivat Agneksen ilmi ja toivat hänet oikeuden eteen luullen saavansa hänet luopumaan uskostaan rangaistuksen uhalla. Agnes tuotiin Roomaan kuvernöörin kuulusteltavaksi. Tuomari lupaili ensin ylellistä elämää ja mukavuuksia, jos Agnes luopuisi uskostaan, ja sitten hän uhkaili kidutuksilla, mutta Agnes pysyi lujana eikä taipunut. Kun tyttö tunnusti luvanneensa taivaalliselle sulhaselleen, Kristukselle, ikuista siveyttä, tuomari asetti hänet valinnan eteen: ”Jos kerran kyseessä on neitsyys, saat nyt valita: joko uhraat neitseelliselle Venus-jumalattarelle tai sinut tuomitaan orjattareksi bordelliin.” Agnes vastasi pelottomasti: ”Taivaallinen ylkäni suojelee kyllä viattomuuteni.” Silloin hänet raahattiin häpeän taloon, mutta kukaan muu ei uskaltanut koskea lapseen kuin yksi erityisen raaka ”asiakas”. Samassa silmänräpäyksessä, kun mies koski tytön vaatteisiin, hän kaatui kuolleena maahan. Sitten tuomari sanoi Agnekselle: ”Jos pystyt herättämään tämän miehen kuolleista, minäkin uskon sinun Jumalaasi.” Kun vainaja tytön rukouksen päätyttyä avasi silmänsä, tuomari huudahti: ”Suuri on kristittyjen Jumala!” Siitä huolimatta turmeltuneet nuoret miehet vaativat vaatimalla, että Agnes on tuomittava noituudesta, olihan tuomari nähnyt omin silmin ”todisteen”. Niinpä Agnes tuomittiin roviolla poltettavaksi, mutta liekit eivät vahingoittaneet häntä. Silloin hänet surmattiin miekalla. Kerrottiin, että hänet teloitettiin 21. tammikuuta 304 yhdellä ainoalla miekaniskulla, sillä hänen lapsenruumiinsa oli niin hento.
Kultti ja taide
Agnes haudattiin Roomassa Via Nomentanan varrella olevaan hautausmaahan, joka sai nimensä hänen mukaansa. Vuonna 354 keisari Konstantinuksen tytär rakennutti paikalle suuren kirkon ja sijoitutti Agneksen ruumiin alttarin alle.
Taiteessa Agnes kuvataan usein nuorena neitona karitsa sylissään ja palmunoksa kädessään tai kukkaseppele päässään. Hän on neitsyiden, lasten ja puutarhurien suojeluspyhimys.
Monin paikoin on uskottu, että päivää ennen Agneksen päivää pyhimys näyttää nuorille naisille heidän tulevat aviomiehensä, edellyttäen että he ovat sitä ennen paastonneet.
Agneksesta muistuttavat suomalaiset nimet Agneta, Agneetta, Agda, Aune, Auni, Iines, Iina ja Inari.
Pyhän Agneksen muistopäivänä (21.1.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä valitset sen, mikä maailmassa on heikkoa, saattaaksesi häpeään sen, mikä on voimallista. Pyhän marttyyrisi Agneksen taivaallisena syntymäpäivänä rukoilemme sinua: suo meidän hänen laillaan pysyä horjumattomina uskossa. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee, Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
(Roomalainen Messukirja, s. 572)
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 29-30.
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 59.
- Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, ss. 45-46.
- David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
- The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
- www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
- Catholic Encyclopedia
RSS Feed