Tulevana sunnuntaina 24.05.2026 vietämme helluntaijuhlaa. Muistamme kuinka taivaaseen astunut Jeesus vuodatti täyteydestään Pyhän Hengen apostoleihin ja nuoreen kirkkoon, ja Pietarin helluntaisaarna oli niin mukaansa tempaava, että tuhannet ihmiset liittyivät Jeesuksen seuraajiin (Ap.t. 2). Uskottuaan Pietarin sanan ja saatuaan kasteen he pysyivät yhdessä, pitivät kaikkea yhteisenä ja jakoivat omastaan niille, jotka kärsivät puutetta. Yksimielisinä rukouksessa he ylistivät Jumalaa, pysyivät järkkymättä apostolien opissa ja mursivat leipää keskenään. Tämä ensimmäisten kristittyjen keskinäinen elämä – varsinainen kirkon elämä – on saanut alkunsa erityisesti Pyhän Hengen vaikutuksesta. Kirkko elää Pyhästä Hengestä. Se ei siis ole ensi sijassa ihmisten aikaansaannos, vaan on ennen kaikkea Pyhän Hengen ihmeellinen teko. Pyhä Henki liittää uskovat yhteen tehden heidät Jumalan kansaksi ja Kristuksen mystiseksi ruumiiksi.
Henki ja Kirkko
Uskontunnustuksessa Pyhä Henki ja kirkko ovat välittömästi peräkkäin. Toisella vuosisadalla elänyt kirkkoisä Ireneus sanoo: ”Missä kirkko on, siellä on myös Jumalan Henki; ja missä Jumalan Henki on, siellä on kirkko ja kaikkinainen armo” (KKK 797). Pyhä Henki ja kirkko kulkevat siis käsi kädessä. Vaikka maan päällä vaeltavan kirkon elämä ei aina ole kovin pyhää ja täydellistä, Pyhä Henki ei koskaan lakkaa olemasta ja toimimasta kirkossa. Kirkko on Pyhän Hengen temppeli, ja Pyhä Henki on ikään kuin kirkon sielu (KKK 809).
Niinpä kirkon varsinainen syntymäpäivä on helluntai, jolloin vuodatettu Pyhä Henki alkoi vaikuttaa kirkon rakentumiseksi. Pyhä Henki toimii kirkossa jatkaen ja täydentäen siitä, mihin Kristus maanpäällisen vaelluksensa aikana jäi. Helluntai on Jumalan ja ihmisten välisen ykseyden juhla. Pyhä Henki saa maan päällä jälleen aikaan kolmiyhteisen Jumalan välisen ykseyden. Sen todistaa kielten ihme Pietarin ensimmäisen saarnan yhteydessä. Kielet, jotka kerran sekoitettiin Baabelin tornin tapahtumassa, yhtyvät nyt Kolminaisuuden mystisessä tuntemuksessa. Ykseys on niin voimakas, että enää ei ole kysymys kielten osaamisesta, vaan puheesta hengeltä hengelle.
Hengen lahjat ja hedelmät
Pyhä Henki antaa jokaiselle kastetulle lahjojaan kirkon ykseyden rakentamiseksi, ei itsekkyyden tyydyttämiseksi. Vahvistuksessa olemme jo vastaanottaneet piispan kautta Pyhän Hengen lahjat ja sinetin. Olemme siis kutsutut elämään niin, että meissä kasvavat Pyhän Hengen hedelmät, jotka ovat ”rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä” (Gal. 5:22-23). Pyhä Henki auttaa meitä kasvamaan ykseydessä ja rakkaudessa. Hän, joka on oksastanut meidät tosi viinipuuhun, saa meidät kantamaan Hengen hedelmää. Henki on elämämme. Mitä enemmän kadotamme oman elämämme, sitä enemmän ”seuraamme Henkeä” (Gal. 5:25).
Avatkaamme jälleen sydämemme ovet Pyhän Hengen lahjoille! Tehköön Pyhä Henki kaikista ihmisistä ja kansoista yhtä Jumalan perhettä, jossa kaikki elävät yhdessä sovussa ja yksimielisinä ylistävät Jumalan suuria tekoja!
i. Tri Nguyen
Lähde:
- Katolisen kirkon katekismus Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, I osa, nrot 683-741, 797-801.
- Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, I osa, nrot 136-146, 159-160.