Sunnuntaina, 19. kesäkuuta 1988, paavi Johannes Paavali II julisti pyhäksi 116 miestä ja yhden naisen, jotka olivat kärsineet marttyyrikuoleman Vietnamissa 1700- ja 1800-lukujen välillä. Andreas Dung-Lac, vietnamilainen hiippakuntapappi, oli niiden 117 kristityn joukossa, jotka kuolivat marttyyreina uskonsa puolesta. Valtaosa näistä marttyyreista oli vietnamilaisia, osa ranskalaisia ja espanjalaisia. Puolet heistä oli pappeja tai piispoja, puolet maallikoita.
Evankeliumi Kaukoitään
Nyt palataan vähän ajassa taaksepäin. Jo 1500-luvulla länsimaiset lähetyssaarnaajat toivat katolisen opin Vietnamiin. Aluksi lähetyssaarnaajia suvaittiin, mutta myöhemmin kun vietnamilaiset viranomaiset tulkitsivat käännyttämisen keinoksi, jolla länsimaat pyrkivät hallitsemaan aluetta, kristittyjä kohtaan kasvoi vihamielisyys, joka johti kristinuskon kieltämiseen koko maassa. Kielto kesti pari vuosisataa. Kiellosta huolimatta katolisten lähetyssaarnaajien virta kuitenkin jatkui Ranskasta, Espanjasta ja Portugalista seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan, ja monet kärsivät marttyyrikuoleman.
Sanottiin että katolinen kirkko Vietnamissa on alusta lähtien rakennettu rohkeiden marttyyrien verellä. Vietnamin maaperällä lukuisten marttyyrien veri on kastellut uskon siemenen. Historiassa on mainittu, että keisarit ja hallitsijat allekirjoittivat yhteensä 53 säädöstä, joissa määrättiin ankaria kristittyjen vainoja, toinen toistaan pahempia. Uskonvainot kestivät melkein kolme vuosisataa, 1600- , 1700- ja 1800-luvulla. Erityisesti keisari Minh Mangin (ns. Vietnamin ”Neron”) hallitessa vuosina 1820-1840 uskonvaino oli mitä julmin. Näissä valtakunnalliseksi levinneissä uskonvainoissa kuoli yhteensä noin 130 000 uhria. Tästä joukosta vain 117 marttyyria on julistettu pyhäksi. Niinpä suurin osa näistä uskon todistajista on haudattu nimettöminä, mutta katolisen yhteisön hengessä heidän muistonsa elää aina. Saamme odottaa uusia autuaaksi ja pyhäksi julistamisia.
Näiden kärsimysten vuosien aikana alkoi Neitsyt Maria ilmestyä kansalle Lavangissa, Keski-Vietnamissa, vuonna 1798. Maria lohdutti vainottuja ja auttoi heitä kestämään uskonvainoa ja pysymään uskollisina Jeesukselle. Suurin osa 117 Vietnamin pyhän marttyyrin joukosta oli tuon Lavangin ajan marttyyreita.
Vainot numeroin
Oikeastaan kaikissa uskonvainoissa arvioidaan kuolleen 100-300 tuhatta uskovaa. Paavi Johannes Paavali II julisti pyhäksi vain 117 vuosien 1773-1862 marttyyria Roomassa 19.6.1988. Heidät oli aikaisemmin julistettu autuaiksi neljässä erässä vuosien 1900 ja 1951 välillä. Heistä 96 on vietnamilaisia, 11 espanjalaisia ja 10 ranskalaisia: joukossa on kahdeksan piispaa ja 50 pappia; loput ovat maallikoita, yksi nainenkin – Agnes Le Thi Thanh, kuuden lapsen äiti. Koska nämä kanonisoidut elivät Itäisen Tonkinin apostolaatin alueella (Sông Hông -joen itäpuolella), jonka paavi Innocentius XIII (1655-1724) oli uskonut dominikaanien haltuun, on heitä nimitetty taannoin myös Tonkinin marttyyreiksi.
Kaksi ensimmäistä dominikaania saapui Vietnamiin vuonna 1580, ja kumpikin kuoli marttyyrikuoleman. Maahan tuli myös jesuiittoja vuonna 1615 ja muita pappeja Pariisista vuonna 1660. Dominikaanit palasivat vuonna 1676 Filippiineiltä, jossa heillä on edelleen lähetysprovinssi.
Näistä 117 rohkeasta marttyyrista 35 oli dominikaaneja, ja lisäksi 25 oli tavalla tai toisella heidän työtovereitaan. Muut 57 olivat puolestaan sidoksissa pariisilaiseen lähetysseuraan «Missions Etrangères de Paris» (MEP, Rue du Bac). Dominikaaneista kuusi oli piispoja (kaikki espanjalaisia) ja kuusitoista oli pappeja (joista 11 vietnamilaisia), ja kolmetoista oli tertiaareja (näistä yksi nainen).
Marttyyreista 75 mestattiin, 22 hirtettiin, kuusi poltettiin roviolla. Yhdeksän kuoli vankilassa kidutukseen. Heille langetettiin kuolemantuomio siitä syystä, että he olivat kaikki kieltäytyneet polkemasta ristiä eli luopumasta uskosta.
Andreas Dung-Lac ja muut
Pyhä Andreas Dung-Lac, joka edustaa vietnamilaisia marttyyreja, syntyi Dung An Tran -nimisenä vuonna 1795 köyhään pohjoisvietnamilaiseen pakanaperheeseen. Uskoa etsivien vanhempiensa kanssa hän muutti 12-vuotiaana Hanoihin. Siellä hän tapasi katekeetan, joka järjesti hänelle ravinnon ja suojan. Kolme vuotta hän opiskeli kristinuskoa. Pian hän otti kasteen ja nimen Andreas. Hän oppi kiinaa ja latinaa ja ryhtyi itse katekeetaksi. Hänet myös lähetettiin opiskelemaan filosofiaa ja teologiaa. Sen jälkeen hänet vihittiin papiksi 15.3.1823. Pappina Ke Damin seurakunnassa hän julisti uupumatta Jumalan sanaa. Hän paastosi usein ja käytti paljon aikaa rukoukseen. Hänen esimerkkinsä voimasta monia seudun asukkaita kastettiin. Vuonna 1835 Andreas Dung pidätettiin ensimmäisen kerran uskonsa takia. Seurakuntalaisten keräämillä rahoilla hänet saatiin ostettua vapaaksi. Vainoja välttääkseen hän muutti nimensä Andreas Laciksi ja muutti toiseen prefektuuriin jatkamaan lähetystyötään. Hänet pidätettiin uudelleen 10.11.1839, tällä kertaa toisen papin, Pietari Thin kanssa, jonka luo hän oli tullut ripittäytymään. Molemmat vapautettiin putkasta sopivaa summaa vastaan. Vapaus ei kuitenkaan kestänyt kauan. Kolmannen kerran heidät pidätettiin reilu kymmenen päivää myöhemmin ja vietiin Hanoihin. Siellä he joutuivat kestämään epätavallista julmuutta. Molemmat mestattiin 21.12.1839. Pyhä Andreas Dung-Lac oli yksi ensimmäisenä autuaaksi julistetusta Vietnamin marttyyrien joukosta.
Vielä eräs marttyyri, Tuomas Tran Van Thieu syntyi vuonna 1820 Trung Quangissa. Hän oli vietnamilainen pappiskandidaatti, joka kesti urheasti julmat yritykset pakottaa hänet luopumaan uskosta. Kauheiden kidutusten jälkeen hän kuoli lopulta 21.9.1838. Toisaalta Immanuel Le Van Phung oli rohkea vietnamilainen katekeetta, joka rohkeni antaa suojan katoliselle papille Pietari Doan Cong Quille. Se saatiin selville ja molemmat teloitettiin Chan Docissa 31.8.1859.
Muut marttyyrit kuten Augustinus Moi, Pietari Duong, Pietari Truat ja Paavali My olivat vietnamilaisia katekeettoja, jotka osoittivat kuuluvansa koko sielullaan ja ruumiillaan Kristukselle. Augustinus Moi oli köyhä päivätyöläinen ja maallikkodominikaani. Pietari Duong ja Pietari Truat työskentelivät Tonkinissa, mutta surmattiin Annamissa. Paavali My oli yhteyksissä pariisilaiseen lähetysseuraan. Kun kristittyjen vainot puhkesivat Vietnamissa, nämä miehet pidätettiin ja suljettiin vankilaan, jossa heitä kidutettiin. Heidät tapettiin kuristamalla, kun he kieltäytyivät polkemasta krusifiksia jalkoihinsa. He kuolivat 1838, heidät julistettiin autuaiksi 1900 ja pyhiksi vuonna 1988. Heidän omaa muistopäiväänsä vietetään 18. joulukuuta. Kaikkia muita muistetaan yhdessä 24. marraskuuta.
Liturgia ja elämä
Yleismaailmallinen kirkko viettää liturgisesti pyhän marttyyripappi Andreas Dung-Lacin ja hänen marttyyritoveriensa muistopäivää 24.11., mutta katolinen paikalliskirkko Vietnamissa viettää sitä juhlallisesti aina ennakkoon, Kristuksen, kaikkeuden Kuninkaan juhlaa edeltävänä sunnuntaina, tänä vuonna 16.11. Vietnamilaisille tämä pyhien marttyyrien juhla on hyvin tärkeä, siksi sitä vietetään aina sunnuntaina Vietnamissa ja sen ulkopuolisissa vietnamilaisyhteisöissä.
Katolinen kirkko Vietnamissa on siis rakennettu rohkeiden marttyyrien verellä. Ainakin sadanseitsemäntoista marttyyrin veri on jo kastellut uskon siemenen Vietnamin maaperällä kristinuskon tulosta lähtien. Heidän verensä vuodattaminen ei todellakaan ollut turhaa, sillä ”Sanguis Martyrum, semen Christianorum” eli ”Marttyyrien veri, kristinuskon siemen”, kuten ilmaisi osuvasti alkukirkossa elänyt Tertullianus. Vielä tänäänkin kristityt saavat kärsiä uskonsa tähden. Pyhien marttyyrien juhlapyhän liturginen vietto on meille tilaisuus löytää uutta rohkeutta. Se on tilaisuus löytää uudelleen meille uskossamme annettu aarre ja tehtävä, joka meidän on välitettävä eteenpäin tulevaisuudelle.
Pyhän Andreaan Dung-Lacin ja seuralaisten muistopäivänä (24.11.) vietettävän Pyhän Messun osat:
Alkuvirsi (Gal. 6:14a, 1. Kor. 1:18)
Minä en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Se on meille, jotka pelastumme, Jumalan voima.
Päivän rukous
Jumala, sinä annoit autuaitten marttyyrien, Andreaan ja hänen kumppaniensa olla kuolemaan asti uskollisia Poikasi Kristuksen ristille. Heidän esirukoustensa tähden suo meidän levittää hyvyyttäsi veljiemme ja sisariemme keskuuteen, niin että meidät voitaisiin tunnistaa sinun lapsiksesi. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Uhrilahjarukous
Isä Jumala, me kannamme sinulle nämä uhrilahjat viettäessämme autuaitten vietnamilaisten marttyyrien kärsimisen muistoa. Anna meidän pysyä sinulle uskollisina kaikissa elämämme vastoinkäymisissä ja tee meistä itsestämme sinulle otollinen uhrilahja. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
Ehtoollisvirsi (Matt. 5:10)
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.
Päätösrukous
Jumala, sinä olet yhdellä leivällä ravinnut meidät, jotka vietämme pyhien marttyyriesi muistoa. Suo meidän pysyä yksimielisinä sinun rakkaudessasi ja saada kerran uskollisuuden iankaikkinen palkinto. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.
(Roomalainen Messukirja, ss. 741-742)
i. Tri Nguyen
Lähteet:
- Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 361-362.
- Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 182.
- Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 186.
- David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
- The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
- Catholic Encyclopedia
