Omantunnon tutkiskelu
|
Rippisivut |
Me kaikki toimimme tavoilla, joiden tiedämme olevan väärin. Emme saavuta ihanteita. Vaikka haluamme välttää syntiä, uskollisuus Jeesuksen opetukselle on meille aina työlästä. Teemme syntiä, kun sanomme itsellemme: ”En välitä siitä, mikä on oikein tai mitä Jumala haluaa minun tekevän – aion tehdä mitä itse haluan”. Synti on kääntymistä pois Jumalasta ja omastatunnostamme ja toimimista sen sijaan itsekkäästi.
Onneksi voimme kuitenkin aina palata Jumalan luokse. Rajattomassa armossaan Taivaallinen Isämme kutsuu meitä parannuksen tielle. Tämä tapahtuu, kun otamme vastaan Jumalan rakkauden, joka ilmenee meille Kristuksen kärsimyksessä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Palatessamme Jumalan luokse annamme hänen uudistaa itsessämme kasteen armon. Meitä kutsutaankin todelliseen sydämen kääntymykseen. Tämä jatkuva kääntyminen on hellittämätön tehtävä koko Kirkolle, joka ”sulkee syntisiä omaan helmaansa, on samalla kertaa pyhä ja aina puhdistusta tarvitseva ja kulkee jatkuvasti katumuksen ja uudistumisen tietä” (Lumen Gentium 8,3).
Voimme vastaanottaa Jumalan anteeksiannon monella eri tavalla: kun vilpittömästi osallistumme yleiseen synnintunnustukseen messun alussa; kun vastaanotamme Pyhän kommuunion; kun rukoilemme anteeksiantoa; kun annamme anteeksi toisille; kun teemme laupeudentöitä; ja erityisen juhlallisesti ja selvästi kun vietämme parannuksen sakramenttia.
Parannuksen sakramentti on varma merkki siitä, että Jumala antaa meille anteeksi ja että hänen kansansa, Kirkko, hyväksyy meidät. Sakramentti antaa mahdollisuuden korjata ja vahvistaa meidän suhteemme niin Jumalaan kuin lähimmäisiimme. Halu vastaanottaa sakramentti säännöllisesti ja oikealla mielellä on selvä osoitus siitä, että otamme vakavasti Jeesuksen kehotuksen sydämen kääntymykseen ja haluamme pysyä hänen lähellään. Vakavan synnin ollessa kyseessä meidän tulisi vastaanottaa parannuksen sakramentti niin pian kuin se on mahdollista tehdäksemme sovinnon Jumalan ja lähimmäisemme kanssa.
Seuraavassa muutama tärkeä asia mietittäväksi:
Parannuksen sakramentti on hyvin henkilökohtainen hetki suhteessasi Jumalaan. Jotta kohtaamisesi Kristuksen kanssa ripissä vaikuttaisi sinuun täydellä voimallaan, sinun tulisi valmistautua siihen hyvin. Sinun pitäisi herättää itsessäsi todellinen ja syvä katumus syntiesi vuoksi ja tulla tietoiseksi siitä, että olet rikkonut Jumalaa, joka rakastaa meitä rajattomasti, vastaan. Syntimme vahingoittavat myös lähimmäisiämme, jotka tarvitsevat syntien sijasta apuamme. Valmistautuessasi parannuksen sakramenttiin sinun ei tarvitse yrittää muistella jokaista erillistä syntiäsi – vakava suuntautuminen syntiin tulee sen sijaan yleensä mieleen välittömästi. Kuitenkin yksittäisten vakavien syntien kohdalla on tarpeen, mikäli suinkin mahdollista, tunnustaa niiden lukumäärä ja kertoa olosuhteet, joissa ne on tehty.
On hyvä muistaa, että parannuksen sakramentti on ennen kaikkea Jumalan rakkaudellinen teko: se on henkilökohtainen hetki elettäväksi rakkaussuhteessa Jumalan kanssa. Se ei ole rutiinia (tai määräys), joka pitää suorittaa, vaan osa jokaisessa ihmisessä tapahtuvaa henkilökohtaista uudistumista.
Jumalan rakkauden valossa sinua kutsutaan:
Synti ei ole vain sarja epäonnistumisia. Se on myös osallistumista siihen, mikä on itsessään todella pahaa:
Rukous todellisen katumuksen herättämiseksiLaupeuden Isä, kaiken lohdutuksen Jumala, näemme sinun hellittämättömän rakkautesi ja laupeutesi totuuden. Näemme myös omat heikkoutemme ja rajoituksemme etsiessämme sisäistä harmoniaa ja henkilökohtaista eheytymistä, joita ihmissydämemme niin hartaasti kaipaa. Auta meitä Henkesi voimalla kääntymään Poikasi Jeesuksen puoleen, joka on läsnä uskonyhteisössä ja joka yksin voi antaa meille voiman parannuksen tekemiseen. Paranna haavat ja vammat, jotka erottavat meidät toisistamme. Uudista sydämemme ja mielemme kansana, joka on yhdistetty sinuun liiton kautta. Anna meille todellinen sisäinen kääntymys synnin halvauksesta, jotta yhdessä kaikkien pyhiesi kanssa voimme elää vapaudessa lapsinasi, tunnustaen Jeesuksen voiman elämässämme. Olkoon parannuksen sakramentti palvelemistasi hengessä ja totuudessa, jotta saamme aina julistaa parantavaa laupeuttasi ja uudistavaa rakkauttasi. Aamen.
Tänään Isäni odottaa minua, minun täytyy palata Hänen luokseen…
Luemme Pyhästä Evankeliumista Luukkaan mukaan (Luuk. 15:11–24).
Taivaallinen Isämme odottaa meitäkin samalla tavalla.
Tuhlaajapojan esimerkkiä seuraten tutkiskele omaatuntoasi evankeliumin valossa ja selvitä, koska olet toiminut vastoin Herramme Jeesuksen Kristuksen opetusta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
Jeesus sanoi: ”Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi…”
Jeesus sanoi: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi…”
Jeesus sanoi: ”Olkaa täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on”
Onneksi voimme kuitenkin aina palata Jumalan luokse. Rajattomassa armossaan Taivaallinen Isämme kutsuu meitä parannuksen tielle. Tämä tapahtuu, kun otamme vastaan Jumalan rakkauden, joka ilmenee meille Kristuksen kärsimyksessä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Palatessamme Jumalan luokse annamme hänen uudistaa itsessämme kasteen armon. Meitä kutsutaankin todelliseen sydämen kääntymykseen. Tämä jatkuva kääntyminen on hellittämätön tehtävä koko Kirkolle, joka ”sulkee syntisiä omaan helmaansa, on samalla kertaa pyhä ja aina puhdistusta tarvitseva ja kulkee jatkuvasti katumuksen ja uudistumisen tietä” (Lumen Gentium 8,3).
Voimme vastaanottaa Jumalan anteeksiannon monella eri tavalla: kun vilpittömästi osallistumme yleiseen synnintunnustukseen messun alussa; kun vastaanotamme Pyhän kommuunion; kun rukoilemme anteeksiantoa; kun annamme anteeksi toisille; kun teemme laupeudentöitä; ja erityisen juhlallisesti ja selvästi kun vietämme parannuksen sakramenttia.
Parannuksen sakramentti on varma merkki siitä, että Jumala antaa meille anteeksi ja että hänen kansansa, Kirkko, hyväksyy meidät. Sakramentti antaa mahdollisuuden korjata ja vahvistaa meidän suhteemme niin Jumalaan kuin lähimmäisiimme. Halu vastaanottaa sakramentti säännöllisesti ja oikealla mielellä on selvä osoitus siitä, että otamme vakavasti Jeesuksen kehotuksen sydämen kääntymykseen ja haluamme pysyä hänen lähellään. Vakavan synnin ollessa kyseessä meidän tulisi vastaanottaa parannuksen sakramentti niin pian kuin se on mahdollista tehdäksemme sovinnon Jumalan ja lähimmäisemme kanssa.
Seuraavassa muutama tärkeä asia mietittäväksi:
- Jumala rakastaa minua aina; hän ei muuta asennettaan minuun sen takia että teen syntiä.
- Saan anteeksi, kun käännyn takaisin Jumalan puoleen ja otan vastaan hänen rakkautensa; parannuksen sakramentin viettäminen todistaa hänen rakkaudestaan ja laupeudestaan minua kohtaan.
- Kuulun Kirkon yhteisöön; tehdessäni syntiä osoitan heikkouteni ja vahingoitan aina yhteisöä, olipa vahinko kuinka pieni tahansa. Parannuksen sakramentti on merkki siitä, että tämä yhteisö, Kirkko, ottaa minut vastaan ja haluaa auttaa minua.
- Ennen kuin voin todella viettää parannuksen sakramenttia, minun pitää harjoittaa anteeksi antamista päivittäisessä elämässäni: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme”.
Parannuksen sakramentti on hyvin henkilökohtainen hetki suhteessasi Jumalaan. Jotta kohtaamisesi Kristuksen kanssa ripissä vaikuttaisi sinuun täydellä voimallaan, sinun tulisi valmistautua siihen hyvin. Sinun pitäisi herättää itsessäsi todellinen ja syvä katumus syntiesi vuoksi ja tulla tietoiseksi siitä, että olet rikkonut Jumalaa, joka rakastaa meitä rajattomasti, vastaan. Syntimme vahingoittavat myös lähimmäisiämme, jotka tarvitsevat syntien sijasta apuamme. Valmistautuessasi parannuksen sakramenttiin sinun ei tarvitse yrittää muistella jokaista erillistä syntiäsi – vakava suuntautuminen syntiin tulee sen sijaan yleensä mieleen välittömästi. Kuitenkin yksittäisten vakavien syntien kohdalla on tarpeen, mikäli suinkin mahdollista, tunnustaa niiden lukumäärä ja kertoa olosuhteet, joissa ne on tehty.
On hyvä muistaa, että parannuksen sakramentti on ennen kaikkea Jumalan rakkaudellinen teko: se on henkilökohtainen hetki elettäväksi rakkaussuhteessa Jumalan kanssa. Se ei ole rutiinia (tai määräys), joka pitää suorittaa, vaan osa jokaisessa ihmisessä tapahtuvaa henkilökohtaista uudistumista.
Jumalan rakkauden valossa sinua kutsutaan:
- tunnistamaan syntisyys omassa elämässäsi…
- tuntemaan todellista katumusta syntiesi vuoksi…
- ja vakaasti päättämään välttää syntiä tulevaisuudessa.
Synti ei ole vain sarja epäonnistumisia. Se on myös osallistumista siihen, mikä on itsessään todella pahaa:
- epäusko, välinpitämättömyys, itsekkyys
- väkivalta, heikompien halveksiminen, vapaat sukupuolisuhteet
- rasismi, köyhien laiminlyöminen
- rahan tavoittelu, tuhlaavaisuus
- ylpeys ja ylemmyydentunto
Rukous todellisen katumuksen herättämiseksiLaupeuden Isä, kaiken lohdutuksen Jumala, näemme sinun hellittämättömän rakkautesi ja laupeutesi totuuden. Näemme myös omat heikkoutemme ja rajoituksemme etsiessämme sisäistä harmoniaa ja henkilökohtaista eheytymistä, joita ihmissydämemme niin hartaasti kaipaa. Auta meitä Henkesi voimalla kääntymään Poikasi Jeesuksen puoleen, joka on läsnä uskonyhteisössä ja joka yksin voi antaa meille voiman parannuksen tekemiseen. Paranna haavat ja vammat, jotka erottavat meidät toisistamme. Uudista sydämemme ja mielemme kansana, joka on yhdistetty sinuun liiton kautta. Anna meille todellinen sisäinen kääntymys synnin halvauksesta, jotta yhdessä kaikkien pyhiesi kanssa voimme elää vapaudessa lapsinasi, tunnustaen Jeesuksen voiman elämässämme. Olkoon parannuksen sakramentti palvelemistasi hengessä ja totuudessa, jotta saamme aina julistaa parantavaa laupeuttasi ja uudistavaa rakkauttasi. Aamen.
Tänään Isäni odottaa minua, minun täytyy palata Hänen luokseen…
Luemme Pyhästä Evankeliumista Luukkaan mukaan (Luuk. 15:11–24).
Taivaallinen Isämme odottaa meitäkin samalla tavalla.
Tuhlaajapojan esimerkkiä seuraten tutkiskele omaatuntoasi evankeliumin valossa ja selvitä, koska olet toiminut vastoin Herramme Jeesuksen Kristuksen opetusta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
Jeesus sanoi: ”Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi…”
- Onko sydämeni kiinnittynyt Jumalaan niin että todella rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta?
- Olenko avoin hänen läsnäololleen?
- Kuuntelenko evankeliumin sanaa? Entä Kristuksen Kirkon opetusta?
- Millä sijalla rukous on elämässäni?
- Onko eukaristia kristillisen elämäni keskus?
- Osallistunko messuun säännöllisesti sunnuntaisin ja juhlapäivinä?
- Annanko Herran olla Herra, vai yritänkö itse olla herra?
- Pidänkö kiinni omasta tahdostani, omista haluistani ja omista tavoistani?
- Rakastanko ja kunnioitanko Jumalan nimeä?
- Hävettääkö minua todistaa uskostani Jumalaan arkielämässäni?
- Kapinoinko ristiä vastaan, jonka Jumala minulle osoittaa?
- Käännynkö Jumalan puoleen vain tarvitessani jotakin?
Jeesus sanoi: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi…”
- Rakastanko aidosti lähimmäisiäni?
- Olenko suopea ja kykeneväinen antamaan kokemani loukkaukset anteeksi?
- Tuomitsenko armottomasti sanoin ja teoin?
- Puhunko pahaa, panettelenko ja juoruanko?
- Olenko suvaitsematon, kateellinen ja äkkipikainen?
- Huolehdinko köyhistä, sairaista ja puolustuskyvyttömistä ihmisistä?
- Olenko vilpitön ja rehellinen kanssakäymisessäni muiden kanssa?
- Olenko johtanut jonkun toisen syntiin?
- Olenko perhe-elämässäni tehnyt kaikkeni muiden perheenjäsenten hyvinvoinnin ja onnellisuuden eteen kärsivällisyyden ja aidon rakkauden avulla?
- Harjoitanko vastuullista vanhemmuutta Kirkon opetuksen mukaisesti?
- Huolehdinko elinympäristöstäni ja kunnioitan sitä?
- Onko tavoitteenani muiden ihmisten hyvinvointi?
- Ajattelenko tarpeeksi niitä, jotka ovat vähäosaisempia kuin minä?
- Olenko pelkkä sivustaseuraaja muiden ihmisten ongelmissa, vai autanko heitä?
- Halveksinko ihmisiä, joiden etninen ryhmä, uskonto tai mielipide poikkeaa omistani?
- Kunnioitanko toisten ihmisten omaisuutta?
- Olenko tehnyt vahinkoa toisen omaisuudelle tai varastanut tai himoinnut toisen tavaroita?
- Annako anteeksi niille, jotka tekevät syntiä minua vastaan?
- Teenkö kansalaisvelvollisuuteni?
- Kunnioitanko laillista valtaa?
Jeesus sanoi: ”Olkaa täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on”
- Elänkö todella kristittyä elämää ja annan muille hyvän esimerkin?
- Olenko toiminut omaatuntoani vastaan pelon tai tekopyhyyden vuoksi?
- Olenko osallistunut asioihin, jotka rikkovat sekä kristillistä että inhimillistä säädyllisyyttä vastaan?
- Olenko liiaksi keskittynyt itseeni, omaan terveyteeni ja menestykseeni?
- Menenkö liiallisuuksiin ruoan ja juoman suhteen?
- Olenko pitänyt aistini ja koko ruumiini puhtaana ja siveänä Pyhän Hengen temppelinä?
- Kannanko kaunaa; suunnittelenko kostoa?
- Jaanko omaisuuttani vähempiosaisten kanssa?
- Olenko altis suuttumaan, loukkaantumaan ja toimimaan kärsimättömästi?
- Käytänkö ajan lahjaa hyvin?
- Olenko valmis antamaan itselleni anteeksi?
- Yritänkö olla nöyrä ja rakentaa rauhaa?