risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Kirkkovuoden tavallinen aika

31/8/2022

 
Picture
Kirkkovuosi eli kirkon liturginen vuosi eroaa kalenterivuodesta siten, että siinä seurataan Jeesuksen elämää. Vuoden mittaan kirkko viettää Jeesuksen Kristuksen koko salaisuutta: hänen ihmiseksi tulemisestaan ja syntymästään aina taivaaseen astumiseensa ja helluntaihin sekä autuaallisen toivon ja hänen tulemisensa odotukseen asti. ”Näin muistellen lunastuksen salaisuuksia kirkko avaa uskoville Herransa voiman ja ansioiden aarteet niin, että ne tulevat läsnäoleviksi kaikkina aikoina ja uskovat pääsevät kosketuksiin niiden kanssa ja täyttyvät pelastuksen armolla” (SC 102).
 
Kirkkovuosi jaetaan kolmeen suureen osaan: jouluaika, pääsiäisaika ja vuoden tavallinen aika. Se alkaa siis ensimmäisestä adventista ja sisältää juhla-ajat, juhlat ja tavallisen ajan jakaantuneena vuoden ajalle. Erityisesti kirkkovuoden tavalliseen aikaan sijoittuu useita Herran juhlapäiviä, pyhimysten juhlia ja muita kirkollisia juhlia, mutta ne ovat yksittäisiä päiviä eivätkä juhla-aikoja.
 
Kirkkovuoden tavallinen aika sijoittuu oikeastaan kahtena jaksona joulu- ja pääsiäisajan väliin vuorotellen niiden kanssa. Ensin alkaa ensimmäinen osa maanantaina, joka seuraa tammikuun 6. päivän jälkeistä sunnuntaita (Herran kaste), ja se kestää tuhkakeskiviikkoa edeltävään tiistaihin. Helluntain jälkeisenä maanantaina alkaa uudelleen tavallinen aika, sen toinen osa, ja päättyy ensimmäiseen adventtisunnuntaihin. Tänä aikana mietiskelemme Jeesuksen julkista elämää, hänen ihmetekojaan ja opetuksiaan, erilaisia tapahtumia hänen elämässään, kun hän muovasi tulevaa kirkkoaan ja sen paimenia. Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai on Kristuksen kuninkuuden juhlapyhä.
 
Liturginen vuosi tuo esiin yhden ainoan pääsiäissalaisuuden eri puolia. Joulu- ja pääsiäisaika korostavat puolestaan pelastuksemme alkuvaiheita ja huipentuvia loppuvaiheita, mutta kirkkovuoden tavallinen aika antaa meille osallisuuden pääsiäissalaisuuden hedelmien täyteydestä. Pääsiäisen kolmen pyhän päivän säteilyn valaisemana ylösnousemuksen uusi aika täyttää kirkkaudellaan koko liturgisen vuoden, erityisesti koko sen tavallisen ajan. ”Herran armon vuosi” (Luuk. 4:19) läpäisee ja kirkastaa tavanomaisesti ja totunnaisesti läpi tavallisen ajan, jolloin ei erityisesti korosteta mitään Kristuksen salaisuuden puolta erikseen, vaan pikemminkin vietetään Kristuksen salaisuutta koko sen täyteydessään. Varsinkin sunnuntaisin vietettynä tämä juhla on ”koko liturgisen vuoden perustus ja ydin” (SC 106).
 
Nämä sunnuntait, jolloin ei ole mitään erityistä juhlaa, ovat nimeltään kirkkovuoden sunnuntaita, ja ne erotetaan järjestysnumeroilla. Tavallisena aikana on yhteensä 33 tai 34 sunnuntaita. Tämä luku puolestaan viittaa symbolisesti Jeesuksen maanpäällisen elämän pituuteen: 33 tai 34 vuoteen. Tavallisen ajan liturginen väri on vihreä, ja se ikään kuin kertoo Jeesuksen kestävästä, elävästä ja ikuisesta totuudesta. ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hepr. 13:8). Hän on siis ikivihreä Totuus, joka kiehtoo ja vetää puoleensa jatkuvasti kaikkien aikakausien ihmisiä. Hänellä on aina sama ilosanoma, ikuisen elämän sanat (Joh. 6:68), kaikille ihmisille, vaikka aikakaudet vaihtuvat.
 
Sana ”tavallinen” viittaa siihen, mitä yleensä tai normaalisti tehdään. Se kuulostaa usein esiintyvältä, yleiseltä ja totunnaiselta tapahtumalta, jossa ei odoteta mitään erityisen uutta. Jeesuksessa Kristuksessa on itse asiassa Jumalan ilmoituksen täyteys ja lopullisuus (DV 2). Kristus, Jumalan ihmiseksi tullut Poika, on Isän täydellinen ja lopullinen Sana: ”Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan” (Hepr. 1:1-2). Hänen jälkeensä ei enää anneta muuta ilmoitusta, koska hänessä Isä Jumala on sanonut kaiken, eikä muuta sanaa ole olemassakaan. Pyhä Ristin Johannes korostaa vielä selvästi: ”Se joka Pojan tultua haluaisi vielä kysyä Jumalalta jotakin tai odottaisi häneltä näkyjä tai ilmestyksiä, se ei ainoastaan menettelisi järjettömästi vaan suorastaan loukkaisi Jumalaa, koska ei halua kiinnittää katsettaan yksin Kristukseen kaipaamatta enää mitään muuta tai jotakin uutta” (Subida del monte Carmelo 2, 22, 3-5).
 
Kirkkovuoden sunnuntaisin on siis meille aivan ”tavallista” kiinnittää katseemme yksin Kristukseen ”odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja hänen kunniakasta tulemistaan”, sillä Jumalan uutta ilmoitusta ei enää tule. Saarnaajan vakuuttava tunnuslause: ”Ei ole mitään uutta auringon alla” (1:9) soveltuu nyt kirkon uskon talletukseen (depositum fidei), johon ei tule enää mitään uutta. ”Tämä kristillinen pelastussuunnitelma, joka on uusi ja lopullinen liitto, ei koskaan tule katoamaan eikä ole odotettavissa uutta julkista ilmoitusta ennen Herramme Jeesuksen Kristuksen kunniakasta ilmestymistä” (DV 4). Vaikka ilmoituksen antaminen on päättynyt, sen sisältöä ei ole vielä ammennettu tyhjiin. Kristillisen uskon tehtävänä on vuosisatojen kuluessa ymmärtää sen sanomaa yhä syvällisemmin.
 
Historian puitteissa toteutuva Jumalan pelastussuunnitelma täyttyi Jeesuksen pääsiäisessä ja Pyhän Hengen vuodattamisessa. Jeesuksen pääsiäisen ”hetki” läpäisee ja kantaa koko historian. Nyt me saamme esimakua historian päättymisestä, ja Jumalan valtakunta astuu meidän aikaamme, varsinkin Eukaristian vietossa. Vanhan testamentin lupaukset ovat jo täyttyneet, tulevaisuus löytyy nykyisyydessä: se, mitä piti tulla, on jo nyt tullut! Kirkko lukee ja elää kaikki pelastushistorian tapahtumat liturgiansa ”tämän päivän” hetkessä uudelleen. Tulevaisuus tulee ikuiseksi nykyhetkeksi, koska Jumalan lopullinen ilmoitus on jo täyttynyt ainoastaan Jeesuksessa Kristuksessa, joka on aina meidän aikalaisemme. Kristus on ihmiseksi tulemisellaan yhdistänyt itsensä jokaiseen ihmiseen, ja Jumalan tarkoituksena on ”Kristuksessa yhdistää yhdeksi kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä” (Ef. 1:10).
 
Kirkkovuoden tavallinen aika kutsuu meitä viettämään ”tavallista” elämäämme pyhyydessä, uskollisessa ystävyyssuhteessa Jeesuksen kanssa, joka on ”tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6). Kasteen kautta meistä on tullut ”eläviä kiviä”, jotta meistä rakentuisi ”hengellinen huone” ja muodostuisi ”pyhä papisto” (1 Piet. 2:5). Kaste tekee meidät osallisiksi yhteisestä pappeudesta. Se painaa sieluumme katoamattoman hengellisen sinetin, kasteluonteen, joka vihkii meidät kristilliseen jumalanpalvelukseen. Me kuulumme Kristukselle, siksi osallistumme myös hänen papilliseen, profeetalliseen ja kuninkaalliseen tehtäväänsä. Jos pidämme “sinettimme tallella” loppuun asti, voimme kuolla ”uskon sinetillä merkittyinä” ja ylösnousemuksen toivossa. (KKK 1267-1274)
 
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet ja kirjallisuudet:
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1135-1209.
  • Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 218-249.
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio jumalallisesta ilmoituksesta, Dei Verbum (18.11.1965)
  • paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
  • paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965) ja apostolinen kirje Mysterii Paschalis (14.2.1969)
  • Yleiset ohjeet kirkkovuotta varten ja kalenteri, Roomalainen Messukirja, Pieksämäki 1999, ss. 82-101
  • Wilfrid Stinissen, Ikuisuus keskellä aikaa, suom. Anna-Maija Raittila, Karas-Sana, Helsinki 1994

Kesän tärkeät juhlat

14/8/2022

 
Picture
​​Pääsiäisen suurjuhlan jälkeen vietämme kesän 2022 aikana mm. seuraavia tärkeitä juhlia liturgisen kalenterin mukaan:
 
Torstaina 26.05.2022 vietämme Herran taivaaseen astumisen juhlapyhää.
Herran taivaaseenastuminen omana juhlanaan on peräisin 300-luvulta, ja sitä vietetään neljäkymmentä päivää pääsiäisen jälkeen. Apostolien teoissa kerrotaan: Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta (Ap.t. 1:3b). Evankelista Markus taas kertoo: Hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle (Mark. 16:19). Helatorstaina muistamme Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä maanpäällistä tapaamista. Jeesus lähti pois, mutta ei lopullisesti. Hän lupasi tulla takaisin vielä toisen kerran, tämän maailmanajan lopussa. Mutta nyt hän on jo läsnä meidän keskuudessamme, erityisesti jokaisessa Messun vietossa, leivän ja viinin muodossa. Hän kutsuu meidätkin kanssaan taivaaseen, sillä hän lupaa vetää kaikki luokseen, kun hänet korotetaan maasta.

Picture
​​Sunnuntaina 05.06.2022 vietämme helluntaijuhlaa, Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapyhää.
Helluntaina muistamme sitä tapahtumaa, että Pyhä Henki laskeutui Neitsyt Marian ja apostolien ylle ja nuori kirkko alkoi rohkeasti julistaa Jeesuksen opetusta. Helluntai on kirkon syntymäpäivä, jota vietetään viisikymmentä päivää pääsiäisen jälkeen. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus lupasi apostoleilleen, että ”Te saatte Puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.” (Joh. 15:26-27) Helluntaipäivänä tämä Jeesuksen antama lupaus täyttyi. Pyhä Henki tuli ja pelokkaat opetuslapset saivat rohkeuden todistaa Jeesuksesta. Suljettujen ovien takaa he tulivat temmatuiksi yhtäkkiä julkisuuteen, maailmaan. Pyhän Hengen voimasta ja apostolien julistuksen kautta syntyi kirkko, jossa Kristus nyt kokoaa yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset (Joh. 11:52). Kristus on Pyhässä Hengessä kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti (Matt. 28:20).

Picture
​Sunnuntaina 12.06.2022 vietämme Pyhän Kolminaisuuden juhlapyhää.
Helluntain jälkeisenä sunnuntaina vietämme kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden juhlaa. Pyhän Hengen vuodattamisessa meille ilmoitetaan Pyhän Kolminaisuuden salaisuus sen kaikessa täyteydessä. Pyhä Kolminaisuus on koko kristinuskon suurin ja syvin salaisuus, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Ihmisjärki ei tietenkään ulotu tähän salaisuuteen, mutta Jumalan ilmoituksessa usko valaisee meitä. Kaiken kaikkiaan kolmiyhteinen Jumala on rakkaus, jota elämme ja koemme joka päivä.

Picture
​Sunnuntaina 19.06.2022 vietämme Kristuksen Pyhän Ruumiin ja Veren juhlapyhää.
Kirkko viettää pyhän Eukaristian juhlaa kahdesti vuodessa, kiirastorstaina ja Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina (Suomessa tätä juhlapyhää vietetään seuraavana sunnuntaina). Nämä päivät eroavat toisistaan paitsi ajankohdiltaan myös tunnelmaltaan. Kiirastorstaita värittää tietoisuus Kristuksen kärsimisestä ja kuolemasta. Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina leimaa Pyhää Messua ilo ja kiitollisuus Kristuksen pysyvästä läsnäolosta, leivän ja viinin muodossa, meidän kanssamme maailman loppuun asti, niin kuin hän lupasi meille ennen taivaaseenastumistaan. Kirkko haluaa omistaa erityisesti Kristuksen ruumiin ja veren juhlapäivän suurelle uskon salaisuudelle. Pyhä Eukaristia on Kirkon elämän lähde ja huippukohta. Ehtoollisessa Kristus tulee meitä niin lähelle, ettei enää lähemmäksi voi tulla. Hän sulautuu meidän inhimilliseen luontoomme, lihaamme ja vereemme, koko olemukseemme. Vastaanottaessamme ehtoollisen me yhdistymme häneen korkeimmalla mahdollisella tavalla maan päällä. Ainoastaan osallistuminen Jumalan autuuteen taivaassa ylittää Eukaristian sakramentin armon.

Picture
​Torstaina 23.06.2022 vietämme pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhää.
Tänä vuonna Johannes Kastajan syntymän juhla siirretään 24. kesäkuulta toisen juhlapyhän vuoksi. Neitsyt Mariaa lukuun ottamatta Johannes Kastaja on ainoa pyhimys, jonka ruumiillisen syntymän juhlaa vietetään. Jo 400-luvulla juhlapäivä oli 24.6. – kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymää. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Johannes pyhittyi jo ennen syntymäänsä: sinä hetkenä, jona Maria tuli tervehtimään Elisabetia (Luuk. 1:41). Johanneksen syntymään liittyneet epätavalliset tapahtumat viittaavat hänen merkitykseensä pelastushistoriassa. Hän oli vanhan ja uuden liiton rajalla valmistamassa kansaa Messiaan tuloon. Jeesuskin sai häneltä kasteen Jordan-virrassa. Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset olivat olleet Johanneksen opetuslapsia. Johannes tiesi olevansa ”huutavan ääni erämaassa”, mutta Jeesus sanoi häntä suurimmaksi ”naisista syntyneiden joukossa” (Matt. 11:11).

Picture
​Perjantaina 24.06.2022 vietämme Jeesuksen Pyhän Sydämen juhlapyhää.
Kirkko on säätänyt Jeesuksen Sydämen juhlan, jota vietetään kolmantena helluntain jälkeisenä perjantaina. Kesäkuu ja muiden kuukausien ensimmäinen perjantai on myös omistettu Jeesuksen Sydämelle, jonka hartaus juontaa juurensa Raamatusta: ”Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.” (Joh. 19:33-34) Vapahtajan avattu kylki ja puhkaistu sydän ovat mitä selvin kuva Jeesuksen rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan. Sydämen symbolisen merkityksen ja viehättävyyden takia Jumala itse käyttää sitä ilmoittaakseen, miten syvä on se rakkaus, jota hän osoitti meille Pojassaan Jeesuksessa. Apostoli Filippus pyysi kerran Jeesukselta: ”näytä meille Isä”, silloin Jeesus vastasi: ”se, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh. 14:9). Kun katselemme Jeesuksen Sydämeen, näemme Isän Sydämen. Jeesuksen Sydän on ovi, jonka kautta pääsemme suoraan Jumalan sydämeen.

Picture
​Keskiviikkona 29.06.2022 vietämme pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhää.
Tämä päivä ei varsinaisesti ole apostolien kuoleman muistopäivä, vaan se päivä, jona heidän maalliset jäännöksensä siirrettiin Via Appian varrella sijaitsevaan katakombiin. Juhla mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 354.
Perimätiedon mukaan Pietari kuoli marttyyrina ristillä Roomassa keisari Neron aikana noin vuonna 64. Legenda kertoo, että Pietari oli pakenemassa vainoajiensa käsistä Roomasta, kun hän näki Jeesuksen tulevan tiellä vastaan. Pietari kysyi: ”Minne menet, Herra?” Jeesus sanoi menevänsä uudelleen ristiinnaulittavaksi Pietarin puolesta. Silloin Pietari palasi Roomaan ja antoi ristiinnaulita itsensä pää alaspäin. Roomassa on pieni kirkko nimeltä ”Quo vadis, Domine” sillä paikalla, missä legenda kertoo Pietarin tavanneen Herransa.
Paavali tuli vuonna 61 Roomaan, jossa hän oli ensin kotiarestissa, sitten vangittuna ja lopulta hänet mestattiin Rooman kansalaisena keisari Neron vainoissa, noin vuonna 67. Legendan mukaan hänen kaulansa katkaistiin miekalla, ja pudotessaan maahan hänen päänsä pomppasi kolme kertaa ja näihin paikkoihin puhkesi lähteitä. Nykyään tällä paikalla kohoaa kirkko nimeltä San Paolo alle Tre Fontane (Kolmen lähteen Paavalinkirkko).   

Picture
​Lauantaina 06.08.2022 vietämme Herran kirkastumisen juhlaa.
Juhla perustettiin todennäköisesti Tabor-vuorella sijaitsevien basilikojen vihkimisen muistoksi. Sitä on vietetty 500-luvulta lähtien, 40 päivää ennen Ristin ylentämisen juhlaa (14.9.). Joillakin seuduilla länsimaissa juhla omaksuttiin 800-luvulla. Roomalaiseen kalenteriin se otettiin vasta 1457 kiitokseksi vuotta aikaisemmin Beogradin luona saavutetusta voitosta taistelussa turkkilaisia vastaan. Kirkastumisen ihme osoittaa, että Kristuksen ja kristityn tie kirkkauteen vie ristin, kärsimyksen ja kuoleman kautta.

Picture
Maanantaina 15.08.2022 vietämme Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhää.
Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlaa alettiin viettää pian sen jälkeen kun Efesoksen kirkolliskokous oli antanut Marialle arvonimen Jumalan synnyttäjä vuonna 431. Jerusalemin ja Betlehemin välillä oli 400-luvulla kappeli, jossa vietettiin vuosittain 15.8. Neitsyt Marian muistoa. Keisari Mauritius rakensi noin vuonna 600 Getsemaneen basilikan kunnioittaakseen Marian ”kuolonuneen nukkumista” ja taivaaseen ottamista, josta tämä päivä on saanut aiheensa. Tuolloin vietetään juhlaa Marian pelastumisesta ”ruumiineen ja sieluineen” (paavi Pius XII vahvisti tämän opin vuonna 1950): Marian koko persoona on päässyt lopulliseen päämääräänsä. Näin hän on Kirkon ja jokaisen uskovan tulevaisuuden merkki.

Isä Tri Nguyen
 
Lähde: E. Koski, Pyhimysten tie, KATT 1978; A. Engelhart OSB, Pyhien vuosi, KATT 2001.

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    April 2025
    March 2025
    February 2025
    January 2025
    December 2024
    November 2024
    October 2024
    September 2024
    August 2024
    June 2024
    May 2024
    April 2024
    March 2024
    February 2024
    January 2024
    December 2023
    November 2023
    October 2023
    September 2023
    August 2023
    June 2023
    May 2023
    April 2023
    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Eukaristia
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Herran Rukous
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkkovuosi
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuukauden Pyhimys
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Nuoret
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
[email protected] + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280