Blog Archives

Info-kurssi ke 16.2. / Usko & Elämä -sarja ke 23.2.

15/2/2022

Informaatiokurssi ke 16.2. klo 18.45 srk-salissa

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Aiheena: Katolinen kirkko tänään: organisaatio

Käsittelemme mm. Katolisen kirkon rakenteen peruste, Kirkon hierarkkinen rakenne, yleismaailmallinen kirkko: riitukset, Pyhä istuin ja Vatikaani, Rooman kuuria; Kirkon päätösvalta: kirkolliskokous, piispainsynodi, piispainkokous, ad limina; paikalliskirkko: hiippakunta, seurakunta…

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Usko & Elämä -sarja ke 23.2. klo 18.45 srk-salissa

Tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Aiheena: Neitsyt Marialle omistetut sääntökunnat

Käsittelemme mm. luostarilaitoksen ja sääntökuntien synty, Marian sääntökunnat: assumptionistit, karmeliitat, konseptionistit, marianistit, mariaaninen pappisliike, Marian legioona…

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Hautajaismessu La 26.02. / The Funeral Mass Sat 26.02.

15/2/2022

ILMOITUS

Hautajaismessua sielu Anna Nguyen Thi Kimin puolesta
(isä Nguyen Toan Trin äidin puolesta)

vietetään emerituspiispa Teemu Sipon SCJ johdolla

lauantaina 26.02.2022, klo 14.00
Aleksanterin kirkossa, Tampereella (osoite: Pirkankatu 6, Tampere)
(aivan lähellä Tampereen katolista kirkkoa, Amurinkuja 21, Tampere)

Kaikki ovat kutsutut rukoilemaan yhdessä ja viettämään Pyhää Messua
sielu Anna Kimin puolesta, että Jumala antaisi hänelle ikuisen levon
Hänen luonaan yhdessä Neitsyt Marian ja kaikkien pyhien kanssa
ja että iäinen valkeus loistaisi hänelle taivaan kunniassa.

Messun jälkeen vainajan arkku saatetaan kirkosta Vatialan Krematorioon (os. Kappelinkierto 3, Kangasala, n. 15 km). Sitten kaikki ovat tervetulleita takaisin Pyhän Ristin seurakuntasaliin
osallistumaan vainajan muistotilaisuuteen ja pienelle aterialle!

Isä Nguyen Toan Tri Paolo

ANNOUNCEMENT

The Funeral Mass for the soul of Anna Nguyen Thi Kim
(for the mother of Fr Nguyen Toan Tri)

will be celebrated by the Emeritus Bishop Teemu Sippo SCJ

on Saturday, February 26, 2022, at 2 p.m.
in the Alexander’s church, Tampere (address: Pirkankatu 6, Tampere)
(very close to the Catholic church of Tampere, Amurinkuja 21, Tampere)

All are invited to pray together and to celebrate the Holy Mass
for the soul Anna Kim, that God may give her eternal rest with Him
together with the Virgin Mary and all the saints
and that the eternal light may shine on her in the glory of heaven.

After the Mass, the coffin of the deceased will be transported from the church
to the Vatiala Crematorium (Kappelinkierto 3, Kangasala, c. 15 km). Then everyone is welcome back to the parish hall of the Holy Cross church to attend the memorial service/meal!

Fr Nguyen Toan Tri Paul

XIN THÔNG BÁO

Thánh Lễ An Táng cho Bà cố Anna Nguyễn Thị Kim,
(thân mẫu của Linh mục Phaolo Nguyễn Toàn Tri),

sẽ được nguyên Giám Mục Teemu Sippo SCJ đến chủ sự và các cha đến dâng

vào ngày Thứ Bảy 26.02.2022, vào lúc 14.00 giờ
tại Nhà thờ Aleksanteri, Tampere (đc: Pirkankatu 6, Tampere)
(rất gần Nhà thờ Thánh giá Tampere, đc: Amurinkuja 21, Tampere)

Kính xin quý Cộng đoàn và mọi người đến hiệp ý cầu nguyện
và dâng Thánh Lễ cho Bà cố được sớm về hưởng nhan thánh Chúa.

Sau Thánh Lễ An Táng, linh cửu sẽ được di chuyển đến Nhà Hỏa Táng Vatiala (Kangasala, 15 km).
Kết thúc các nghi thức, xin kính mời quý ông bà và anh chị em trở lại
Hội trường Nhà xứ Thánh Giá để tham dự buổi tiệc Tưởng Niệm.

Lm. Phaolo Nguyễn Toàn Tri

Eukaristia (28): Papin ja uskovien uhri

13/2/2022

Edellisellä kerralla pysähdyimme tutkimaan suitsutuksen merkitystä alttarin uhrilahjojen valmistamisen yhteydessä. Suitsutuksen avulla tahdomme osoittaa, että kirkon lahja ja rukous nousevat kuin uhrisavu Jumalan kasvojen eteen (vert. Ps 141:2; Fil. 4:18). Suitsutuksen käyttö jumalanpalveluksessa korostaa rukouksemme ja ylistyksemme konkreettista todellisuutta ja harrasta juhlallisuutta. Suitsutus symboloi kunnioitusta, rukouksen kohoamista Jumalan luo, puhdistamista ja pyhittämistä. Se kuvaa myös Jumalan rakkautta, jonka tulee palaa kristityn sydämessä.

Kun leipä ja viini ovat alttarilla ja niihin liittyvät toimet (mm. suitsutus, käsien pesu) on suoritettu, lahjojen valmistaminen päättyy siten, että pappi kehottaa kansaa rukoilemaan kanssaan ja lausuu uhrilahjarukouksen, joka on johdatuksena Eukaristiseen rukoukseen (RMYJ 53). Tässä kirjoituksessa käsittelemme papin kehotussanoja ja kansan vastausta niihin.

Nimittäin seisoen alttarin keskellä kansaan päin kääntyneenä pappi levittää kätensä ja liittäen ne yhteen sanoo: ”Rukoilkaa kaikki, että tämä minun ja teidän uhrinne olisi otollinen Jumalalle, kaikkivaltiaalle Isälle.” Kansa vastaa: ”Herra ottakoon uhrin vastaan sinun käsistäsi nimensä kiitokseksi ja kunniaksi, meidän ja koko pyhän kirkkonsa hyödyksi.”

Papin kehotussanoissa on erotettu kahdenlainen uhri: papin uhri ja kansan uhri (ei siis ”tämä meidän uhrimme”, vaan ”tämä minun ja teidän uhrinne”). Miksi on näin? Kyseessä on palveluviran pappeuden (vihittyjen) ja yleispappeuden (kastettujen) erilaisuus ja yhteinen vuorovaikutus, niin kuin Vatikaanin II konsiilin dogmaattinen konstituutio Kirkosta ilmaisi: ”Uskovien yleinen pappeus ja hierarkkinen eli palveluviran pappeus eroavat tosin toisistaan olemukseltaan eivätkä ainoastaan asteeltaan. Kuitenkin ne ovat läheisessä suhteessa toisiinsa, sillä kumpikin on omalla erityisellä tavallaan osallinen Kristuksen ainoasta pappeudesta. Palveluvirassa oleva pappi näet kasvattaa ja johtaa papillista kansaa sen pyhän vallan nojalla, joka hänellä on. Hän toimittaa Kristuksen edustajana eukaristisen uhrin ja kantaa sen Jumalalle koko kansan nimissä. Uskovat taas kuninkaallisen pappeutensa nojalla myötävaikuttavat eukaristisessa uhrissa. He harjoittavat pappeuttaan myös ottamalla vastaan sakramentteja, rukoilemalla ja kiittämällä, antamalla todistuksen pyhästä elämästä sekä osoittamalla itsekieltäymystä ja toimeliasta rakkautta” (Lumen gentium 10).

Roomalaisen messukirjan yleisen johdannon alkusanat jatkavat selvennystä näin: ”Papin palveluviran olemus tuo valoa myös toiseen pappeuteen: kaikkien uskovien kuninkaalliseen pappeuteen. Heidän hengellinen uhrinsa toteutuu pappien palvelun kautta yhdessä Kristuksen, ainoan välimiehen, uhrin kanssa. Eukaristian viettohan on koko kirkon toimitus, ja siinä jokaisen on tehtävä vain se ja kaikki se, mikä kuuluu hänen asemaansa Jumalan kansan jäsenenä.” (RMYJ, Alkusanat 5)

Näin Pyhän Messun vietto on Kristuksen ja hierarkkisesti jäsentyneen Jumalan kansan toimintaa, joka on koko kristillisen elämän keskipiste niin yleismaailmalliselle kirkolle kuin paikalliskirkollekin samoin kuin jokaiselle yksityiselle uskovalle (SC 41; LG 11). Messussa, Herran aterialla, Jumalan kansa kokoontuu yhteen viettämään Herran muistojuhlaa, eukaristista uhria, johtajanaan pappi, joka toimii Kristuksen persoonassa. (PO 5; SC 33) Siinä huipentuu sekä Jumalan toiminta, jonka kautta hän pyhittää maailman Kristuksessa, että myös ihmisten viettämä kultti, jolla he palvovat Isää Kristuksen, hänen Poikansa, kautta (SC 10).

Uhrilahjojen valmistamisen jälkeen papin kehotussanat ja kansan vastaus muistuttavat siis meitä siitä, että liturgian viettämisessä koko seurakunta toimii ”liturgina”, kukin tehtävänsä mukaan. Kasteen antama pappeus on Kristuksen koko ruumiin pappeutta, mutta eräät uskovat saavat vihkimyksen sakramentin edustaakseen Kristusta ruumiin päänä (KKK 1188). Kirkko viettää Eukaristiaa ja muita sakramentteja papillisena yhteisönä, joka saa rakenteensa kahdenlaisen pappeuden kautta: kasteessa saadun pappeuden ja vihkimyksen pappeuden kautta. (KKK 1132).

Jeesuksen uhri, jonka hän antoi kuolemalla Golgatalla, tulee eläväksi ja läsnäolevaksi jokaisessa Messussa. Sitä ei tietenkään voi toistaa, koska se oli ainutkertainen tapahtuma. Mutta se ei ole vain historiaa, kauan sitten tapahtunut kauhea kuolema. Se koskee meitä. Se on meille elävä tänään. Se on totta sille seurakunnalle, joka on kerääntynyt alttarin ympärille sillä hetkellä. Me emme voi tuoda Jumalalle uhriksi mitään parempaa kuin sen uhrin, jonka hän itse antoi lähettämällä Poikansa ja jonka hänen Poikansa antoi kuolemalla meidän puolestamme. Sen me kannamme hänelle, koska olemme uskoen ottaneet sen häneltä vastaan. Siksi pappi kehottaa: ”Rukoilkaa kaikki, että tämä minun ja teidän uhrinne olisi otollinen Jumalalle, kaikkivaltiaalle Isälle.” Ja kansa vastaa rukoillen: ”Herra ottakoon uhrin vastaan sinun käsistäsi nimensä kiitokseksi ja kunniaksi, meidän ja koko pyhän kirkkonsa hyödyksi.”

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku
Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963), lyh. SC
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
The Sacred Congregation of Rites, instruction on Implementing the Constitution on Sacred Liturgy, Inter oecumenici, 26.9.1964; AAS 56 (1964).
The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
The Sacred Congregation of Rites, instruction on Eucharistic Worship, Eucharisticum Mysterium, 25.5.1967; AAS 59 (1967).
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007), lyh. SCa

Eukaristia (27): suitsutus

1/2/2022

Viime kerralla käsittelimme alttarin uhrilahjojen valmistamisen kanssa kerättävää kolehtia, joka on kirkolle annettava uhrilahja. Tällä tavoin uskovat ilmaisevat osallistumistaan tuomalla joko leipää ja viiniä Eukaristian viettoa varten tai muita lahjoja kirkon ja köyhien tarpeisiin. (RMYJ 49) Meidän kättemme työ, kaikki, mitä ihmisen ahkeruus ja vaivannäkö saavat aikaan, saa kolehdin kautta erityisen arvon ja vihkimyksen, osan siitä tullessa lahjaksi, jonka avulla on mahdollista huolehtia Kristuksen ruumiista ja sen kärsivistä jäsenistä. Kirkon ovella koottava uhrilahja tai jäsenmaksu ei korvaa varsinaista pyhitettyä kolehtia, jolla on todella uskonnollinen ja liturginen arvo Pyhän Messun aikana.

Tuodessamme lahjoja kulkueessa alttarille laulamme uhrilahjavirttä, ja jatkamme laulua ainakin niin kauan, että lahjat on tuotu alttarille (RMYJ 50). Sitten pappi voi suitsuttaa lahjoja ja itse alttarin sen ympäri kulkien (RMYJ 51). Tämän jälkeen diakoni tai messupalvelija voi suitsuttaa papin ja kansan. Sitten pappi pesee kätensä. Se on ilmaus hänen halustaan puhdistua sisäisesti (RMYJ 52). Tässä kirjoituksessa pysähdymme tutkimaan suitsutuksen merkitystä.

Suitsutus on vanha liturginen tapa, jota käytetään varsinkin juhlallisissa messuissa. Suitsutus symboloi kunnioitusta, rukouksen kohoamista Jumalan luo, puhdistamista ja pyhittämistä. Hyvä tuoksu viittaa Kristukseen itseensä; se on tarkoitettu vain Jumalalle. Niinpä käytettävä suitsuke muistuttaa myös siitä arvokkaasta lahjasta, jonka yksi itämaan tietäjistä antoi Jeesus-lapselle kuvastaen tämän jumaluutta (Matt. 2:1-12).

Suitsutuksen avulla tahdomme osoittaa, että kirkon lahja ja rukous nousevat kuin uhrisavu Jumalan kasvojen eteen, niin kuin Psalmissa ilmaistaan: ”Olkoon rukoukseni edessäsi uhrisavuna, olkoot kohotetut käteni iltauhri” (Ps 141:2). Samalla linjalla pyhä Paavali korostaa lahjan ja suitsutusuhrin välistä merkitystä kirjeessään filippiläisille: ”Tunnustan saaneeni kaiken ja enemmänkin. Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri.” (Fil. 4:18)

Myös Ilmestyskirjassa vahvistetaan ajatusta, että rukousta verrataan suitsukkeeseen: ”Vielä tuli yksi enkeli, joka asettui alttarin ääreen kädessään kultainen suitsutusastia. Hänelle annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien rukouksiin. Niin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa.” (Ilm. 8:3-4) Rukouksemme ovat siis suitsutusta: ”Kun Karitsa otti kirjan, ne neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyivät hänen eteensä. Vanhimmilla oli kaikilla harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia.” (Ilm. 5:8) Kun me rukoilemme täällä maan päällä, rukouksemme nousevat Jumalan luokse suitsutuksena. Erityisesti Pyhässä Messussa, Kirkon suurimmassa rukouksessa, meidän omat rukouksemme nousevat pyhien rukousten kanssa Jumalan eteen suitsutuksena. Kaikkien pyhien esirukoukset toinen toistensa puolesta nousevat Jumalan luokse pysäyttäen vihollisen suunnitelmia ja muuttaen asioita hengellisessä ulottuvuudessa. Me olemme Kirkko ja Kirkko on pyhäinyhteys!

Rukoillessamme lähetämme suitsutusta, joka on suloisen tuoksuista, Jumalalle otollista ja mieluisaa uhria. Jumalan pyhinä meille on annettu rukouksen palvelutyö, joka saa aikaan positiivisia muutoksia täällä maan päällä. Meidän esirukouksemme ja ylistyksemme nousevat Isän Jumalan eteen suitsutuksena. Näin suitsutuksen käyttö jumalanpalveluksessa korostaa rukouksemme ja ylistyksemme konkreettista todellisuutta ja harrasta juhlallisuutta.

Samoin kuin monien pakanallisten kulttimenojen yhteydessä Vanhassa testamentissa puhutaan usein suitsutuksen käytöstä (2. Moos. 30:34; 1 Sam. 2:28; Jes. 60:6; Jer. 6:20). Alkukirkossa suitsukkeen käytöstä jumalanpalveluksissa ei kuitenkaan löydy varmoja todisteita kolmen ensimmäisen vuosisadan ajalta. Ensimmäiset kristityt käyttivät suitsutusta hautaustoimituksissa ja marttyyrien haudoilla pidetyissä muistotilaisuuksissa todennäköisesti desinfiointiin ja epämiellyttävien hajujen ehkäisemiseen, ilman puhdistamisen ja hyvänhajuiseksi tekemisen keinona. Luultavasti he eivät käyttäneet suitsutusta jumalanpalveluksissa, jotta kukaan ei olisi rinnastanut tätä niihin pakanallisiin savu-uhreihin, joita toimitettiin jumalien ja keisarien kuvien edessä. Suitsukkeen käyttö oli läheisessä yhteydessä epäjumalien palvontaan ja kristinuskon varhaisiin vainoihin. Kristinuskon päästyä voitolle pakanallisen tulkinnan vaara hävisi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien suitsutusta alettiin käyttää myös jumalanpalveluksissa. Idän kirkoissa suitsutuksen käyttö on yleisempää kuin latinalaisen liturgian piirissä.

Suitsutus kuvaa myös Jumalan rakkautta, jonka tulee palaa kristityn sydämessä.

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
·       Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku
·       Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419
·       Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
·       Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 23. luku, ss. 289-290 (suitsutus)
·       Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963), lyh. SC
·       Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
·       Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
·       Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction on Implementing the Constitution on Sacred Liturgy, Inter oecumenici, 26.9.1964; AAS 56 (1964).
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction on Eucharistic Worship, Eucharisticum Mysterium, 25.5.1967; AAS 59 (1967).
·       paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
·       paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
·       paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
·       Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
·       paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007), lyh. SCa

Loppiaisen 2022 kodinsiunaus

1/2/2022

Tammikuun 6. päivänä vietämme loppiaisjuhlaa eli Herran ilmestymisen (epifania) juhlapyhää. Muistamme, kuinka itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Betlehemiin, josta he löysivät maailman Vapahtajan yhdessä äitinsä Marian ja Joosefin kanssa (vrt. Matt. 2:1-12).

Loppiainen muistuttaa meitä siitä, että Herra Jeesus ilmestyi kaikille kansoille ja tieto hänen syntymästään levisi muidenkin kuin israelilaisten keskuuteen. Sekä köyhät ja lukutaidottomat paimenet että rikkaat ja oppineet tietäjät, niin betlehemiläiset kuin kaikkien kansojen edustajat, tulivat Jeesuksen seimen äärelle palvomaan ja saivat pelastuksen. Vapahtaja Jeesus oli syntynyt koko maailmaa varten.

Loppiainen on vanhastaan ollut joulunajan viimeinen juhlapäivä. Vaikka tämä suomenkielinen nimi tarkoittaakin joulunpyhien loppumista, se on oikeastaan vain alkua uudelle toiminnalle – lähetystyölle. Nimittäin itämaan tietäjät olivat tavallaan ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä, sillä kotimaahan palattuaan he julistivat hyvää sanomaa kanssaihmisilleen. Tästä syystä loppiaista on perinteisesti pidetty myös lähetystyön juhlana. Niin kuin idän tietäjät tulivat ja kumarsivat vastasyntynyttä Jumalan Poikaa, niin myös tänä päivänä Jumalan kunnian on tultava julistetuksi ja rakastetuksi kaikkialla maailmassa. Meidän tehtävämme on sekä rukoilla että antaa omastamme, jotta kaikki maailman kansat saisivat mahdollisuuden kuulla ilosanoman omalla kielellään ja näin tulisivat Jeesuksen opetuslapsiksi.

Lähetystyön hyväksi monissa katolisissa maissa loppiaisen aikaan lapset ja nuoret pukeutuvat itämaiden tietäjiksi tai kuninkaiksi, vaeltavat talosta taloon laulaen ja pyytäen lahjoitusta. He kirjoittavat liidulla talon ulko-oveen tekstiin ”20*C+M+B*22”, joka merkitsee: ”Jumala siunatkoon tätä taloa vuonna 2022”. Kirjaimet C+M+B toimivat latinankielisenä rukouksena, joka on oikeastaan lyhennys sanoista Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon). Ne myös viittaavat nimiin, jotka aikojen kuluessa on annettu kolmelle idän viisaalle: Caspar, Melchior ja Balthasar.

Uuden vuoden alussa on seurakunnissa taas saatavissa kodinsiunaustarroja näiden idän tietäjien käynnin muistoksi. Seimessä makaava Jeesus-lapsi täytti heidän sydämensä toivolla, että hän kerran tulee pelastamaan heidän omat kansansa. Tämän siunauksen kanssa jokainen lähti takaisin omaan kotimaahansa, jossa he kertoivat ihmisille Vapahtajan syntymästä. Pohjoismaiden Missiolta saatu tekstistä ”20*C+M+B*22” muodostettu tarra muistuttaa meitä tästä kauniista perinteestä. Voimme saada kotimme siunatuksi ja samalla tukea lähetystyötä lahjoittamalla esim. 2 € tai enemmän jokaista siunaustarraa ja tekstiä kohti, kun hankimme niitä omasta seurakunnastamme. Siunaustarralla pyydämme Herraa Jeesusta olemaan aina meidän kanssamme, asumaan sekä kodissamme että sydämissämme ja kaikkien meidän luonamme käyvien vierailijoiden sydämissä, jotta meistäkin tulisi lähetystyöntekijöitä omassa ympäristössämme.

Jokainen siunaus on Jumalan ylistämistä ja hänen lahjojensa pyytämistä (KKK 1671). Jumala on Kristuksessa siunannut meitä kristittyjä ”kaikella Hengen siunauksella” (Ef. 1:3). Iloitkaamme ja kiittäkäämme Jumalaa siitä!

KAIKKI AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
FI09 1745 3000 1270 60
Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.

Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
Isä Toan Tri Nguyen
***

Miten siunataan koti loppiaisena?
Kun koko perhe on kokoontunut yhteen, aloitamme siunausrukouksen ristinmerkillä ja lausumme yhdessä Herran rukouksen ja Terve Maria -rukouksen. Sitten isä tai äiti lukee yksin tai yhdessä lasten kanssa siunauksen. Sen jälkeen joku kiinnittää siunaustarran asunnon oveen tai sisäänkäynnin läheisyyteen niin, että se muistuttaa siunauksesta ohikulkijoille. Lopuksi juhlitaan yhdessä tapahtumaa.

Siunausrukous:

Esilukija: Jumala, taivaallinen Isämme! Saattakoon siunauksesi kaikkia niitä, jotka käyvät ulos ja sisään tästä ovesta. Pidä suojeleva kätesi meidän kotimme yllä tämän vuoden aikana.
Kaikki: Aamen.

***

Hur välsignar man ett hem på trettondagen?
När hela familjen är samlad inleds välsignelsebönen med korstecknet. – Vi gör korstecknet och ber bönerna Fader vår och Hell dig Maria tillsammans. Därefter läser pappan eller mamman ensam eller tillsammans med barnen välsignelsen. Efter det fäster någon klister märket med välsignelsen på hemmets dörr eller i närheten av den så att den som stiger in i hemmet blir påmind om att det är ett välsignat hem. Till slut firar man välsignelsen tillsammans.

Välsignelsebönen:

Ledare: Gud, vår himmelske Fader! Må din välsignelse följa alla dem som går ut eller in genom den här dörren. Håll dina beskyddande händer över vårt hem det här året.
Alla: Amen.

***
How do you bless your home on the feast of the three Kings (Epiphany)?
When the whole family has gathered together, they make the sign of the cross and pray the Our Father and the Hail Mary. Then one of the parents will say the blessing, or it can be said together with the children. After that someone attaches the blessed sticker to the front door or near the entrance, so that it will remind those passing by of the blessing. Finally, this event can be an opportunity to celebrate a little feast in the family.

The blessing of the home:

Intercessor: O God, Our heavenly Father! Bless everyone who goes in and out of this door. May Your protective hand rest over our home during the whole year.
All respond: Amen.

***

Info-kurssi ke 16.2. / Usko & Elämä -sarja ke 23.2.

Hautajaismessu La 26.02. / The Funeral Mass Sat 26.02.

Eukaristia (28): Papin ja uskovien uhri

Eukaristia (27): suitsutus

Loppiaisen 2022 kodinsiunaus

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat