Blog Archives

LA 2.11. Vainajien päivä ja SU 3.11. Pyhäinpäivä

26/10/2019

Ensi kuu on marraskuu, jota pidetään myös vainajien kuukautena. Marraskuu on kautta vuosisatojen ollut se kuukausi, jolloin erityisesti muistelemme niitä, jotka ovat siirtyneet maanpäällisestä elämästä ikuisuuteen. Nyt kun ympärillämme luonto ikään kuin kuolee, on ajatus kuolemasta aivan paikallaan. Rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat käyneet edellämme; heidän joukossaan on sukulaisia, ystäviä, tuttavia. Kerran tulee päivä, jolloin minä itsekin lähden tästä maailmasta. ”Ajattele kuolemaasi”, sanoo vanha viisas sananparsi, ”niin et tee syntiä iankaikkisesti”.

Kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää eli vainajien päivää vietetään Kirkossamme ensi lauantaina 2.11. kahdella peräkkäisellä Pyhällä Messulla: Messu suomen kielellä klo 10.30 ja Messu englannin kielellä klo 12.00. Tervetuloa!

Kaikkien pyhien juhlaa eli pyhäinpäivää vietetään Kirkossamme perinteisesti sunnuntaina 3.11. kolmella Pyhällä Messulla: klo 10.30 Päämessu suomeksi, klo 12.30 Messu tagalogiksi ja klo 18.00 Messu englanniksi. On myös katolinen Messu Hämeenlinnassa klo 15.00. Tervetuloa!

Ti 29.10. senioritoiminta klo 14.00 ja naistenpiiri klo 18.00

26/10/2019

Pyhän Ristin seurakunnan seniorit kokoontuvat kerran kuussa.

Tiistaina 29.10. on messu klo 14 ja sen jälkeen kahvitarjoilu, jonka yhteydessä on Elina Grönlundin uuden kirjan ”Nauru on armoa” JULKISTAMISTILAISUUS. Muun esitelmän aiheena on patriarkka Abraham 3. Tervetuloa!

***
Myös seurakunnan Naistenpiiri kokoontuu kerran kuussa.
Aloitetaan Messun vietolla klo 18 ja sen jälkeen yhdessäolo jatkuu seurakuntasalissa. Tervetuloa!

Eukaristia (2): kokoontuminen

18/10/2019

Edellisellä kerralla tutkimme Eukaristiaan liittyviä eri nimiä. Olemme voineet todeta, että Eukaristia on uskomme yhteenveto ja summa. Se on kirkon elämän lähde ja huippukohta. Siinä kirkko kaikkine jäsenineen liittyy Kristuksen ristillä Isälle kantamaan ainutkertaiseen ylistys- ja kiitosuhriin. Eukaristiaa vietetään siis uskovien kokouksessa, josta on aivan erityisesti voimassa Kristuksen lupaus: ”Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellään.” (Matt. 18:20) Tässä kirjoituksessa syvennymme Eukaristiseen kokoontumiseen (synaxis), joka on näkyvä ilmaus Kirkosta, Kristuksen mystisestä ruumiista (1 Kor. 10-11).

Jeesuksen käsky, että hänen eleensä ja sanansa on toistettava ”siihen saakka, kun hän tulee” (1 Kor. 11:26), vaatii konkreettisesti sitä, että hänen muistoaan vietetään liturgisesti apostolien ja heidän seuraajiensa kautta. Tämä käsky ei siis merkitse vain sisäistä mieleen palauttamista, vaan muistetun reaalista toteutumista tässä ja nyt. Kristus on jo noussut ylös kuolleista ja hänen muistostaan tulee aina elävä tapahtuma. Jokainen kokoontuminen on siis aina ajankohtainen ja aktuaalinen: Jokaisessa Eukaristian vietossa Kristuksen kuolema ja ylösnousemus muuttuvat aina juuri nykyhetkenä läsnä oleviksi.

Alusta asti kirkko on pysynyt uskollisena Herran antamalle käskylle. Jo ensimmäiset kristityt alkoivat Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen kokoontua sunnuntaisin (Joh. 20:19, Apt. 20:7), ja kristittynä oleminen merkitsi olennaisesti juuri sunnuntain Eukaristiaan osallistumista. Jerusalemin alkuseurakunta ”kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Joka päivä he kokoontuivat uskollisesti temppeliin, ja kodeissaan he mursivat yhdessä leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin” (Apt. 2:42,46). Tämän totuuden mainitsee myös Justinus Marttyyri, joka kirjoitti toisen vuosisadan puolessavälissä mittavasti ensimmäisten kristittyjen eukaristian vietosta. Hän kirjoitti pakanalliselle keisari Antoninus Piukselle (138-161) kuvauksen siitä, mitä kristityt tekevät: ”Auringon mukaan nimettynä päivänä kokoontuvat kaikki, jotka asuvat kaupungeissa tai niitä ympäröivällä maaseudulla, sovittuun paikkaan…” (p. Justinus, Apologia I, 67).

Kristityt kokoontuvat yhteen paikkaan viettämään Kristuksen uhria Isän Jumalan kutsusta ja Pyhän Hengen vaikutuksesta. Johtajana on itse Kristus, joka on Eukaristian varsinainen toimittaja. Hän on uuden liiton ylipappi. Hän itse kantaa Eukaristian uhrin pappien välityksellä ja tulee Eukaristiassa todellisesti läsnä olevaksi leivän ja viinin muodossa, joista tulee todellisesti hänen ruumiinsa ja verensä. Hän johtaa näkymättömästi jokaista Eukaristian viettoa. Silloinkin, kun puuttuu uskovien läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen, pyhän messun vietto säilyttää aina voimansa ja arvonsa, sillä se on Kristuksen ja kirkon toimitus, jossa piispa tai pappi johtaa kokousta Kristuksen edustajana (in persona Christi), pitää saarnan lukukappaleiden jälkeen, ottaa uhrilahjat vastaan ja lausuu Eukaristisen rukouksen. Näin pappi toimii aina koko kansan pelastuksen hyväksi ja kaikki osallistuvat viettoon aktiivisesti, kukin asemansa mukaan: lukijat, uhrilahjojen esiinkantajat, kommuunion jakajat ja koko kansa, joka ilmaisee osallistumisensa aamenellaan.

Niinpä ensimmäiset kristityt kokoontuivat ennen kaikkea ”viikon ensimmäisenä päivänä” eli sunnuntaina, Jeesuksen ylösnousemuksen päivänä, ”murtamaan leipää” (Apt. 20:7). Niistä ajoista meidän päiviimme asti Eukaristian vietto on jatkunut samanlaisena, niin että sillä on tänään kaikkialla kirkossa sama perusrakenne. Se pysyy kirkon elämän keskuksena. Eukaristia on koko kristillisen elämän keskipiste niin yleismaailmalliselle kirkolle kuin paikalliskirkollekin, samoin kuin jokaiselle yksityiselle uskovalle, sillä se on Kristuksen ja hierarkkisesti jäsentyneen Jumalan kansan toimintaa (SC 41). Siinä huipentuu sekä Jumalan toiminta, jonka kautta hän pyhittää maailman Kristuksessa, että myös ihmisten viettämä kultti, jolla he palvovat Isää, Kristuksen, hänen Poikansa, kautta (SC 10). Näin Eukaristia on kirkon elämän lähde ja huippukohta, johon kaikki muut pyhät toimitukset ja kristillisen elämän toimet ovat yhteydessä, saavat siitä alkunsa ja johtavat siihen (SC 10). Tästä syystä katolilaisten tulee osallistua Eukaristian viettoon ainakin sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä. Vaikka olosuhteet eivät tätä aina sallisi, tilaisuutta Eukaristiseen kokoontumiseen ei kuitenkaan tule toisarvoisista syistä jättää käyttämättä.

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419.
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
Trenton kirk.kok. (1545-1563), Canones de sacramentis in genere.
Tuomas Akvinolainen, Summa theologiae III, qq. 73-83
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto, Pieksämäki 1999
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
Justinos Marttyyri, Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. Suom. Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toim. Matti Myllykoski. Helsinki: Gaudeamus, 2008.

Kuukauden pyhimykset: pyhät apostolit Simon ja Juudas (28.10.)

18/10/2019

Pyhien apostolien Simonin ja Juudaksen yhteinen juhla asetettiin sattumanvaraisesti 28. lokakuuta, koska he ovat vähiten tunnettuja apostoleitta.

Simon Kananeus eli Simon Kiivailija oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa (Matt. 10:4; Mark.3:18) häntä nimitetään Simon Kananeukseksi ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk.6:15) sekä Apostolien teoissa (Apt.1:13) Simon Kiivailijaksi. Lisänimestä ”Kananeus” johtuen hänen luultiin syntyneen Galilean Kaanaassa. Erään perimätiedon mukaan hänet oli kuviteltu olevan sulhasena häissä, jossa Kristus muutti veden viiniksi (Joh. 2:1-11). Tämän ihmeteon myötä pyhä apostoli jätti kotinsa, vanhempansa ja morsiamensa seuraten Jeesusta. Toisen lisänimen ”Kiivailija” hän sai erotukseksi Simon Pietarista. Hän lienee kuulunut uskonnolliseen kiihkokansalliseen roomalaisia vastustaneeseen ryhmään, jonka takia hän on saanut lisänimen selootti, kiivailija. Toisin kuin samasta ryhmästä tullut Juudas Iskariot, Simon oppi syvän nöyryyden, jonka kautta hän ymmärsi, että Jeesus oli tullut tarjoamaan toisenlaisen kuin poliittisen vapautuksen. Luonteeltaan hän oli siis vaatimaton ja nöyrä.

Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen Simon Kiivailija lienee toiminut lähetystyössä juutalaisten keskuudessa. Perimätiedon mukaan hänen kerrotaan saarnanneen evankeliumia Mauritaniassa Afrikassa. Toisten tietolähteiden mukaan hän olisi myös mennyt Egyptiin, Persiaan ja Armeniaan levittämään evankeliumia Juudaksen kanssa. Hänet on joko mestattu tai sahattu kuoliaaksi, ja siitä johtuu, että Simon on usein kuvattu saha kädessään. Hänestä tuli myös metsätyöntekijöiden suojeluspyhimys.

Juhlapäivän toinen apostoli, Juudas Jaakobin poika, esiintyy evankeliumeissa vain muutamassa kohdassa. Matteus (10:4) ja Markus (3:18) kutsuvat häntä Taddeukseksi, joka merkitsee rohkeaa. Evankeliumissaan (Luuk. 6:16) ja Apostolien teoissa (Apt. 1:13) Luukas kutsuu häntä Juudakseksi, Jaakobin pojaksi. Näissä Luukkaan luetteloissa hänen nimensä on kreikaksi "Ioudas Iakobou" eli Jaakobin Juudas, mikä voidaan kääntää myös ”Juudas Jaakobin veli”. Asialla ei ole isompaa merkitystä paitsi pohdittaessa Uudessa testamentissa olevan Juudaksen kirjeen kirjoittajaa, joksi Juudas Taddeus on Jeesuksen veljen lisäksi toinen varteenotettava ehdokas. Kirjeen on näet kirjoittanut "Juudas Jaakobin veli" (Juud. 1:1), minkä perimätieto sekä katolinen teologia tulkitsee viittaavaan Juudas Taddeukseen. Vaikka tätä kirjettä pidetään hänen kirjoittamanaan, sen kirjoittajasta ei kuitenkaan liene täyttä varmuutta ja tutkijat kiistelevät yhä siitä. Lisäksi emme tiedä, ovatko apostoli Juudas ja Herran veljeksi nimitetty Juudas samoja henkilöitä. Asia lienee kovin ristiriitainen ja tulkinnanvarainen. Joka tapauksessa Juudas Taddeus oli monta sataa vuotta ”unohdettu apostoli”, ehkä siitä syystä, että hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen kavaltajalla. Hänen ainoa repliikkinsä Raamatussa on Johanneksen evankeliumissa, jossa hän kysyy Jeesukselta: ”Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?” (Joh. 14:22) Tässä kohdassa Johannes nimittää häntä sanoin "Juudas – se toinen, ei Iskariot" erottaakseen hänet tunnetummasta apostoli Juudaksesta. Johanneksen käyttämä nimitys kuvastaa Juudas Taddeusta apostolijoukon vähemmän näkyvänä hahmona. Lisäksi epäjohdonmukaisuus hänen nimissään korostaa sitä, kuinka tuntemattomaksi hän jäi evankelistoille ja alkuseurakunnalle moniin muihin apostoleihin verrattuna.

Apostolien tekojen kirjoitusten ja perimätietojen mukaan Juudas Taddeus olisi lähtenyt helluntain jälkeen saarnaamaan Juudeaan, Samariaan, Idumeaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja Persiaan. Hänen uskotaan liikkuneen yhdessä toisen vähemmän tunnetun apostolin, Simon Kiivailijan kanssa. Tunnetuimpien legendojen (mm. apokryfinen teos ”Simonin ja Juudaksen teot”) mukaan Juudas ja Simon myöhemmin lyöttäytyivät yhteen evankeliointimatkalle Persiaan ja Armeniaan, millä tiellä he kummatkin kärsivät marttyyrikuoleman vuonna 65 jKr. Legendan mukaan Juudas hakattiin kuoliaaksi nuijalla, jonka jälkeen hänet mestattiin jo kuolleena ”varmuuden vuoksi”.

Apostoli Juudaksen symbolina on kirkkotaiteessa käytetty mm. laivaa, jonka on sanottu symbolisoivan sekä hänen matkusteluaan kaukaisiin maihin että toisaalta hänen alkuperäistä ammattiaan, kalastajaa. Muita symboleja ovat olleet mm. kirves, nuija, airo ja medaljonki. Juudas on julistettu toivottomien tapausten ja mahdottomien tilanteiden suojeluspyhimykseksi. Tästä syystä Juudas on myös sairaaloiden ja sairaalahenkilökunnan suojelija. Juudas sai toivottomat suojeluunsa pääasiassa Juudaksen kirjeen sisällön perusteella. Kirjeessä näet painotetaan, että Herran palvelijoiden pitää olla valmiit kärsimään elinympäristönsä julmuutta ja kovuutta sekä vainoa uskonsa tähden.

Pyhistä apostoleista Simonista ja Juudaksesta tiedetään varsin vähän. Ehkä he tekivät työnsä kaikessa hiljaisuudessa koskaan pitämättä itsestään ääntä. Heille ei ollut tärkeää saada itselleen nimeä ja kuuluisuutta, vaan heidän lähetystyönsä oli Herran nimen korottaminen kaikkien yläpuolelle. Nöyrälle ja puhdassydämiselle Herran palvelijalle riittää Herran nimen menestyminen – omalla nimellä ei ole merkitystä.

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 334-335.
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 35-36.
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, s. 24-25.
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

Usko & Elämä -sarja ke 23.10. Kristillinen kuolema

10/10/2019

USKO & ELÄMÄ -sarja on tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

23.10. Viimeiset tapahtumat: Kristillisen kuoleman merkitys
mm. Mitkä ovat viimeiset asiat? Miten muut uskonnot suhtautuvat kuolemaan? Entä kristinuskon näkemys kuolemasta? Kuoleman syy ja sen merkitys? Kuolema ja tuomio

Informaatiokurssi ke 16.10. Jeesus Kristus

10/10/2019

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

16.10. Jeesus Kristus
mm. ihmiseksitulo, tosi Jumala ja tosi ihminen, Kristuksen elämän salaisuudet, lapsuus, piiloon jäänyt elämä, kärsimys, kuolema, ylösnousemus, taivaaseen astuminen, parusia…

<<Previous

LA 2.11. Vainajien päivä ja SU 3.11. Pyhäinpäivä

Ti 29.10. senioritoiminta klo 14.00 ja naistenpiiri klo 18.00

Eukaristia (2): kokoontuminen

Kuukauden pyhimykset: pyhät apostolit Simon ja Juudas (28.10.)

Usko & Elämä -sarja ke 23.10. Kristillinen kuolema

Informaatiokurssi ke 16.10. Jeesus Kristus

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat