Blog Archives

Messun varaus / Mass registration Su 3.10./10.10/17.10./24.10/31.10.

21/10/2021

SUNNUNTAI / SUNDAY 3.10.2021
Kirkkovuoden 27. sunnuntai / 27th Sunday in the Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/q4nv3emhwzkmcysp?utm_source=poll&utm_medium=link

Messu tagalogiksi klo 12.30. Ota yhteyttä suoraan isä Jiggeriin, +358456182620

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/5urmueat4x3nwrsg?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI / SUNDAY 10.10.2021
Kirkkovuoden 28. sunnuntai / 28th Sunday in the Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/s4wkdxanndrdinuh?utm_source=poll&utm_medium=link

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/idfswu2w2f2agtuk?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI / SUNDAY 17.10.2021
Kirkkovuoden 29. sunnuntai (lähetyssunnuntai) / 29th Sunday in the Ordinary Time (Mission Sunday)

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/6e4gpsym2t82abb4?utm_source=poll&utm_medium=link

Messu vietnamiksi klo 13.00. Ota yhteyttä suoraan isä Tri:in, +358503617942

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/5krw2kbw9d7u5x24?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI / SUNDAY 24.10.2021
Kirkkovuoden 30. sunnuntai / 30th Sunday in the Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/gyde5aabnq7r9u3m?utm_source=poll&utm_medium=link

Messu puolaksi klo 15.00. Ota yhteyttä suoraan isä Stan:in, +358458407191

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/x5vavdpakhk6ipb2?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI / SUNDAY 31.10.2021
Kirkkovuoden 31. sunnuntai / 31st Sunday in the Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/8pbburra7eqv692x?utm_source=poll&utm_medium=link

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/n665mr7hf3p38cz7?utm_source=poll&utm_medium=link

Eukaristia (25): Offertorium

20/10/2021

Edelliseltä kerralta lähtien olemme astuneet Pyhän Messun tärkeimmistä osista toiseen eli Eukaristian viettoon, jonka tarkoituksena on elämän leivän vastaanottaminen eli kommuunio Jeesuksen kanssa. Kristus antaa meille itsensä Eukaristiassa pyhitetyssä leivässä ja viinissä. Me emme vain muistele häntä, vaan otamme hänet vastaan, ja hän tulee meille elämän leiväksi (Joh. 6).

Nyt tutkimme Eukaristian liturgian ensimmäistä osaa, johon kuuluu leivän ja viinin edeskanto eli uhrilahjojen tuominen alttarille (offertorium). Ne laitetaan valmiiksi ehtoollisen asettamista varten. Leivästä ja viinistä tulee Eukaristian vieton sydämessä Kristuksen sanojen ja Pyhän Hengen avuksihuutamisen kautta Kristuksen ruumis ja veri. Leipä ja viini tuodaan alttarille usein kulkueena. Pappi ottaa ne vastaan ja sitten Kristuksen nimessä uhraa ne eukaristisessa uhrissa, jossa niistä tulee ”elämän leipä ja pelastuksen malja”. Tämä esiinkantaminen on sama, jonka Kristus teki viimeisellä ehtooaterialla, kun hän otti ”leivän ja maljan” (Luuk. 22:14-23).

Uskollisena Herran käskylle kirkko jatkaa hänen muistokseen hänen kunniakkaaseen paluuseensa saakka sen tekemistä, mitä hän itse teki kärsimistään edeltävänä iltana: ”Hän otti leivän … hän otti viinillä täytetyn maljan…” (1. Kor. 11:23-25). Näistä merkeistä, leivästä ja viinistä, tulee salaisesti Kristuksen ruumis ja veri, mutta ne pysyvät myös merkkeinä luomisen hyvyydestä. Siksi kiitämme lahjoja valmistettaessa (offertorium) Luojaa leivästä ja viinistä (vrt. Ps. 104:13-15), ”ihmisten työn” hedelmästä, mutta sitäkin enemmän ”maan” ja ”viiniköynnöksen hedelmästä”, Luojan lahjoista.

Asettaessaan leivän ja viinin alttarille pappi lausuu samalla niihin liittyvät rukoukset. Leivän kanssa pappi sanoo hiljaa: ”Kiitetty olet sinä, Jumala, kaikkeuden Herra, koska sinun anteliaisuudestasi olemme saaneet leivän, jonka kannamme eteesi, maan ja ihmisten työn hedelmän, josta meille tulee elämän leipä.” Vastaavasti kiitetään hiljaa viinistä: ”Kiitetty olet sinä, Jumala, kaikkeuden Herra, koska sinun anteliaisuudestasi olemme saaneet viinin, jonka kannamme eteesi, viiniköynnöksen ja ihmisten työn hedelmän, josta meille tulee hengellinen juoma.” Ellei uhrilahjavirttä lauleta, pappi voi lausua edellä olevat rukoukset ääneen ja molempien niiden jälkeen kansa voi vastata: ”Kiitetty olkoon Jumala iankaikkisesti.” Pyhä Ireneus kirjoitti: ”Vain kirkko edeskantaa Luojalle tämän puhtaan uhrilahjan, kiittäen häntä näistä hänen luomakuntansa antimista” (Adversus haereses 4,18,4). Näin ehtoollista valmistettaessa, kun leipä ja viini asetetaan alttarille, Jumalaa kiitetään.

Kirkko näkee Melkisedekin, kuninkaan ja papin teossa, kun hän toi ”leipää ja viiniä” (1 Moos. 14:18) ennakkokuvan omasta lahjojen esiinkantamisestaan (I Euk. rukous). Kirkko omaksuu itseensä Melkisedekin teon ja uskoo Luojan lahjat Kristuksen käsiin. Kristus vie omassa uhrissaan täydellisyyteen kaikki inhimilliset yritykset uhrata uhreja. (KKK 1350)

Oikeastaan vanhassa liitossa leipä ja viini tuotiin uhriksi sadon ensi hedelmien joukossa kiitollisuuden osoitukseksi Luojaa kohtaan. Egyptistä lähdön yhteydessä ne saavat vielä toisenkin merkityksen. Happamattomat leivät, joita Israelin kansa söi joka vuosi pääsiäisjuhlana, palauttavat mieleen Egyptistä vapauteen lähtemisen kiireen; autiomaassa syödyn mannan muistaminen muistuttaa Israelia jatkuvasti siitä, että se elää Jumalan sanan leivästä (5 Moos. 8:3). Jokapäiväinen leipä puolestaan on luvatun maan hedelmä, pantti siitä, että Jumala pysyy lupauksilleen uskollisena. ”Siunauksen malja” (1 Kor. 10:16) juutalaisten pääsiäisaterian lopulla liittää viinin suomaan juhlailoon lopunajallisen merkityksen: odotuksen, että Messias on rakentava jälleen Jerusalemin. Jeesus asetti Eukaristiansa antamalla uuden ja lopullisen merkityksen leivän ja maljan siunaamiselle. (KKK 1334)

Jo Jeesuksen julkisen toiminnan aikana leivillä ruokkimisen ihmeet, kun hän siunasi leivät, mursi ne ja antoi ne opetuslastensa jaettaviksi suuren ihmisjoukon ruokkimiseksi, kuvaavat ennalta hänen Eukaristiansa leivän ainutlaatuista ja ylenpalttista runsautta (Matt. 14:13-21; 15:32-39). Kaanan häiden merkki, veden muuttuminen viiniksi (Joh. 2:11), julistaa jo Jeesuksen kirkastumisen hetkeä. Tässä merkissä tulee näkyväksi taivaallisen hääaterian täyttymys Isän valtakunnassa, jossa uskovat juovat Kristuksen vereksi tullutta uutta viiniä (Mark. 14:25). (KKK 1335)

Niinpä offertoriumissa ensin valmistetaan alttari, Herran pöytä, joka on koko Eukaristian vieton keskipiste: alttarille tuodaan korporaali, kalkkiliina, messukirja ja ehtoollismalja. Sitten tuodaan alttarille lahjat. On tarkoituksenmukaista ja toivottavaa, että uskovat tuovat leivän ja viinin, jotka pappi ottaa vastaan ja asettaa alttarille samalla lukien tähän liittyvät rukoukset. Vaikka uskovat eivät enää nykyään niin kuin ennen tuo kotoaan leipää ja viiniä Eukaristian viettoa varten, tämä ele on silti todistusvoimainen ja hengellisesti merkittävä. (RMYJ 49) Tämä nöyrä ja yksinkertainen esiintyminen, uhrilahjojen esiinkantaminen, on todella hyvin merkittävä, sillä leivässä ja viinissä, jotka tuomme alttarille, Kristus Vapahtaja ottaa vastaan koko luomakunnan, jotta se sitten muuttuu ja tarjotaan Isälle. Tällä tavalla me tuomme alttarille myös maailman kaiken tuskan ja kärsimyksen varmoina siitä, että kaikella on arvoa Jumalan silmissä. (SCa 47)

Kun lahjoja tuodaan kulkueessa alttarille, lauletaan uhrilahjavirsi, ja laulua jatketaan ainakin niin kauan, että lahjat on tuotu alttarille (RMYJ 50). Lahjat ja itse alttari voidaan suitsuttaa. Suitsutuksen avulla tahdotaan osoittaa, että kirkon lahja ja rukous nousevat kuin uhrisavu Jumalan kasvojen eteen (RMYJ 51). Tämän jälkeen diakoni tai messupalvelija voi suitsuttaa papin ja kansan. Sitten pappi pesee kätensä. Se on ilmaus hänen halustaan puhdistua sisäisesti (RMYJ 52).

Kun leipä ja viini ovat alttarilla ja niihin liittyvät toimet on suoritettu, lahjojen valmistaminen päättyy siten, että pappi kehottaa kansaa rukoilemaan kanssaan ja lausuu uhrilahjarukouksen, joka on johdatuksena Eukaristiseen rukoukseen. (RMYJ 53)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

·       Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku
·       Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419
·       Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
·       Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
·       Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963), lyh. SC
·       Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
·       Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
·       Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction on Implementing the Constitution on Sacred Liturgy, Inter oecumenici, 26.9.1964; AAS 56 (1964).
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
·       The Sacred Congregation of Rites, instruction on Eucharistic Worship, Eucharisticum Mysterium, 25.5.1967; AAS 59 (1967).
·       paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
·       paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
·       paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
·       Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
·       paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007), lyh. SCa

Lokakuun pyhimys: pyhä Hedvig, sääntökuntalainen (16.10.)

20/10/2021

Baijeri ja Sleesia
Hedvig (tai Jadwiga) syntyi 1174 Andechsin linnassa, Baijerissa, ja oli moravialaista syntyperää. Hän itse oli Unkarin pyhän Elisabetin täti. Hänen isänsä, Berthold IV, oli Kroatian ja Dalmatian herttua. Hänen isoisänsä, Berthold III, oli taistellut Fredrik Barbarossan joukoissa ja saanut sankarin maineen Milanon taistelussa. Perhe oli siis tunnettu ja kunnioitettu.

Hedvig sai loistavan kasvatuksensa, alkaen viiden vuoden iästä, Hitzingenissä benediktiininunnien luona, lähellä Würzburgia. Jo kaksitoistavuotiaana hänet naitettiin poliittisista syistä 18-vuotiaalle Sleesian herttualle, Henrikille, joka seurasi isäänsä valtaistuimelle 1202. Näin Hedvig jätti isänmaansa lopullisesti ja matkusti Puolaan. Ensimmäisen lapsensa hän synnytti 13-vuotiaana. Näytti siltä, että avioliitto, jossa perheenäiti itse oli vasta lapsi, olisi ennalta määrätty epäonnistumaan, mutta toisin kävi: puolisot elivät tosi rakkaudessa ja sopusoinnussa. Synnytettyään seitsemännen lapsensa Hedvig pyysi mieheltään, että he eläisivät siitä lähtien veljenä ja sisarena, ja Henrik täytti rakkaan puolisonsa toivomuksen. Tämäkään ei horjuttanut perheen onnea. Toki seitsemän lasta aiheutti vanhemmilleen myös paljon huolta riidoillaan ja rajulla käyttäytymisellään.

Luostarit ja köyhät
Hedvig ja hänen puolisonsa Henrik edistivät kuningaskuntansa hengellistä elämää perustamalla luostareita ja hoitamalla köyhiä. He omistautuivat koko elämänsä ajan ihmisten elinolojen kohentamiseen Sleesiassa. Hedvig kutsui kotimaastaan siirtolaisia opettamaan talonpojille uudenaikaisia maanviljelymenetelmiä. Trzebnicaan, Breslaun pohjoispuolelle, hän perusti sistersiläisluostarin, maan ensimmäisen naisluostarin. Heidän hallitusaikanaan Sleesiaan perustettiin kaksitoista kaupunkia ja useita kyliä. Kaupunkeihin rakennettiin kirkkoja ja sairaaloita. Monet miesten ja naisten sääntökunnat noudattivat heidän kutsuaan ja asettuivat Puolaan.

Hedvig tunsi erityistä rakkautta köyhiä kohtaan. Hän ei hävennyt pestä omin käsin köyhien lapsia, hoitaa sairaita ja opettaa heille Isä meidän -rukousta. Hän huolehti mielellään orpolapsista, vangeista ja kärsivistä. Rakkaudentyöt, paastoamiset ja valvomiset olivat hänen elämänsä sisältönä.

Leskestä luostarisisar
Herttua Henrik kuoli 1238, ja kolme vuotta myöhemmin hänen poikansa Henrik II kaatui taistelussa tataareja vastaan. Kotimaasta saapui viesti, että Hedvigin sisar oli murhattu, hänen kaikki veljensä julistettu pannaan ja Andechsin linna poltettu maan tasalle. Onnen aika oli päättynyt.

Puolison ja kuuden lapsen kuoltua Hedvig vetäytyi 1241 Trzebnican luostariin, jossa hänen tyttärensä Gertrud oli abbedissana ja jossa hän eli elämänsä loppuvuodet sisterssiläissisarena. Sukulaispiirissä oli tehty niin paljon rikoksia, että Hedvig tahtoi voittaa vihan rakkaudella ja syyllisyyden sovituksella.

Luostarissa hänen kerrottiin tehneen ihmeitä ja ennustaneen tulevia tapahtumia. Siellä hän myös kuoli 15. lokakuuta 1243, juuri 70 vuotta täytettyään. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon.

Vuonna 1267 hänet julistettiin pyhimykseksi. Sleesia, koko Puola ja Berliinin kaupunki kunnioittavat häntä suojelijanaan.

Suomalaisia etunimiä: Helvi, Heta ja Hedda.

Pyhän Hedvigin muistopäivänä (16.10.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:

Kaikkivaltias Jumala, pyhässä Hedvigissä sinä annoit meille nöyrän ja hurskaan elämän esikuvan. Hänen puoltorukoustensa tähden suo meidän alati kokea elämässämme sinun apusi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Roomalainen Messukirja, s. 717)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
·       Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. 227.
·       Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 320-321.
·       Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 121.
·       David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
·       The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
·       www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.html

Maailman lähetyspäivä (su 17.10.2021)

11/10/2021

Lokakuuta on perinteisesti pidetty ruusukkokuukautena, mutta se on myös omistettu lähetystyölle, sillä se alkaa heti pyhän Jeesus-lapsen Teresan, lähetystyön suojelijan, muistopäivän viettämisellä (1.10.). Täällä Suomessa lokakuun toisena viikonvaihteena (tänä vuonna 9.-10.10.) katolilaiset, ortodoksit ja luterilaiset viettävät yhdessä ns. ekumeenista lähetyspyhää, korostaen kristittyjen yhteistä lähetysidentiteettiä ja muistuttaen samalla yhteisen todistuksen ja keskinäisen rauhan merkityksestä. Myöhemmin saman kuun kolmantena tai neljäntenä sunnuntaina vietetään kaikissa katolisissa maissa Maailman lähetyspäivää, joka tänä vuonna osuu hiippakunnassamme 17. päivään.

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus antoi lähetyskäskynsä apostoleille ja heidän kauttaan meille, kaikille kristityille (vrt. Matt. 28:19-20). Sekä ekumeeninen lähetyspyhä että maailman lähetyspäivä kutsuvat meitä olemaan Jeesuksen lähettiläinä. Jokainen kastettu on kutsuttu omalla elämällään, saamiensa lahjojen ja aseman mukaan antamaan oman panoksensa Jumalan valtakunnan levittämiseen omassa ympäristössään tai kotimaansa ulkopuolella (Vat. II kirk.kok., Apostolicam actuositatem, 2).

Usko ja epäusko

Kristittyjen yhteisen ekumeenisen lähetyspyhän teema on tänä vuonna evankelisluterilaisen kirkon sunnuntaiaiheiden mukaisesti Usko ja epäusko. Kristityt saavat viettää yhteistä lähetyspyhää ja muistaa että, uskomme perusta on ylösnoussut Kristus. Yhteinen usko Kristukseen yhdistää kaikki kristityt yli kirkkokuntarajojen. Johanneksen evankeliumissa Jeesus kutsuu seuraajikseen myös kaikkia ihmisiä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat, niin kuin kirjoituksissa sanotaan” (Joh. 7:37-38). Jumalan Poikana Kristus on kutsunut meidät ja on luvannut antaa ikuisen elämän myös kaikille niille, jotka uskovat Häneen. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Usko Kristukseen on myös lahja, jonka saamme antaa eteenpäin muille. Uskoa voidaan aina jakaa muiden kanssa, vaikka kohtaammekin epäuskoa.

Myötätunnon lähetystehtävä

Viestissään maailman lähetyspäivää varten 2021 paavi Franciscus huomauttaa, että se on tilaisuus ”muistaa kiitollisena kaikkia niitä miehiä ja naisia, jotka elämän todistuksensa kautta auttavat meitä uudistamaan kastelupauksemme olla anteliaita ja iloisia Evankeliumin lähettiläitä. Muistakaamme erityisesti kaikkia niitä, jotka päättäväisesti lähtivät jättäen taakseen kodin ja perheen viedäkseen evankeliumin kaikkiin niihin paikkoihin ja kaikille niille ihmisille, jotka janoavat pelastavaa sanomaa.” Heidän lähetystyönsä todistuksen mietiskely ”innoittaa meitä itseämme olemaan rohkeita”, kirjoittaa paavi. Hän myös korostaa, että ”kutsu lähetystyöhön ei ole muinaisuutta eikä romanttinen jäänne menneiltä ajoilta". Nykyään Jeesus tarvitsee ”myötätunnon lähettiläitä ja edustajia”. Myötätunnon osoittaminen toisille ihmisille on erityisen tärkeää tämän pandemian aikana.

”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet” (Ap.t. 4:20). Paavi Franciscus on valinnut tämän Apostolien teoista otetun lauseen teemaksi maailman lähetyspäivää varten. Paavi kirjoittaa, että ”kun kerran koemme Jumalan rakkauden voiman ja tunnustamme Hänen isällisen läsnäolonsa henkilökohtaisessa ja yhteisöllisessä elämässämme, emme voi olla julistamatta ja jakamatta sitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.”

Elämä voi olla vaikeaa, niin kuin nykyinen koronaviruspandemia osoittaa, mutta Apostolien tekojen kirja ”opettaa meitä kestämään vaikeudet pitämällä lujasti kiinni Kristuksesta”, painottaa paavi. Toivottomuuden keskellä ”voimme kuulla voimakkaan elämän sanoman, joka kaikuu sydämessämme ja julistaa: ’Hän ei ole täällä, vaan on noussut ylös’”. Tämä Kristuksen ylösnousemuksen viesti on todella toivon sanoma, joka ”murtaa kaikki determinismin muodot ja lahjoittaa niille, jotka antavat sen koskettaa itseään, vapauden ja rohkeuden, joita tarvitaan, jotta voidaan nousta ylös ja etsiä luovasti kaikkia mahdollisia tapoja osoittaa myötätuntoa,” kirjoittaa paavi.

Paavin mukaan nykyisessä pandemian tilanteessa tarvitaan kipeästi toivon lähettiläitä, jotka Herran voideltuina voivat antaa profeetallisen muistutuksen siitä, ettei kukaan pelastu yksin. ”Tarvitaan kiireellisesti myötätunnon missiota, joka voi tehdä välttämättömästä etäisyyksien pitämisestä mahdollisuuden kohtaamiseen, huolenpitoon ja auttamiseen.” Paavin mielestä “jopa heikoimmat, rajoittuneimmat ja ahdistuneimmat ihmiset voivat olla toivon lähettiläitä omalla tavallaan, sillä hyvyys voidaan aina jakaa, vaikka sen rinnalla olisi paljon rajoitteita”.

Näin meillä on tärkeä tehtävä edistää evankeliointia omassa ympäristössämme. Kauas lähteminen ei ole ainoa tapa tehdä lähetystyötä, joka on oikeastaan uskon asia. On turha lähettää ihmisiä ja rahaa kauas, jos meiltä puuttuu usko, jos omassa sydämessämme ei ole Jeesusta, jonka kautta levitämme ilosanomaa pelastuksesta. Ainoa todellinen aarteemme on oma uskomme, se usko, jonka puolesta apostolit ja ensimmäiset kristityt ovat antaneet henkensä. He ovat saaneet Pyhän Hengen, niinpä helluntaipäivän jälkeen pelokkaista ja oppimattomista opetuslapsista tuli rohkeita ja viisaita todistajia. Uskon perustalla lujina pysymisessä meillä on sama jumalallinen lähde: Jumalan sana, sakramentit ja ennen kaikkea Pyhä Henki. Meillä on siis olennaisesti sama tehtävä kuin apostoleilla. Pyhän Hengen voimasta meidät kastetut on kutsuttu todistamaan Kristuksesta arkielämän keskellä, olemaan toivon ja myötätunnon lähettiläitä.

Pohjoismaiden Missio

Maailmanlaajuista lähetystyötä johtaa Kansojen evankelioimisen kongregaatio (ent. Pro propaganda Fide, per. 1622) Rooman kuuriassa. Sen yhteydessä toimii neljä paavillista lähetysseuraa, jotka huolehtivat lähetystyön rahoituksesta ja koulutuksesta sekä innostavat lähetystyöhön. Uskon levittämisen yhdistys (Association for the Propagation of the Faith) on yksi lähetysseuroista, jonka kanssa Pohjoismaiden paikalliskirkot tekevät yhteistyötä ja jota Pohjoismaissa kutsutaan nimellä MISSIO. Tämä vastaa maailman lähetyspäivän järjestelyistä ja antaa uusille, vasta perustetuille tai köyhille hiippakunnille välttämätöntä tukea niiden ponnistellessa kohti omavaraisuutta. Lähetystyö on koko Kirkon vastuutehtävä, ja Pohjoismaiden katoliset hiippakunnat pyrkivät auliisti tukemaan paavillisten lähetysseurojen koordinoimaa evankelioimistyötä. Pyydämme teidän rukouksianne ja avustustanne.

Vuonna 1926 paavi Pius XI aloitti Maailman lähetyspäivän vieton antaakseen lähetystyölle taloudellista varmuutta. Kaikki katoliset hiippakunnat antavat ”lähimmäisenrakkauden pienen rovon” lähetyspäivänä. Sen ansiosta voimme yhdessä koko Kirkon kanssa viedä hengellistä ja aineellista apua niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Meidän rukouksemme ja lahjoituksemme auttavat tukemaan kirkkoja, sairaaloita, kouluja ja kutsumuksia maissa, joissa kirkko on uusi, vasta perustettu tai köyhä. Se on tilaisuutemme osoittaa rakkautta ja solidaarisuutta veljiämme ja sisariamme kohtaan, jotka jakavat kanssamme saman uskon.

Kolehdit kerätään 17. lokakuuta 2021 kaikissa messuissa Kirkon lähetystyön hyväksi.

MUUT AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE: FI09 1745 3000 1270 60
tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.

Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja

Isä Tri Nguyen

***

RUKOUKSET LÄHETYSTYÖN PUOLESTA

Jumala, taivaallinen Isä, joka lähetit Poikasi Kristuksen maailmaan, vuodata meihin lupaamasi Pyhä Henki, jotta se levittäisi totuuden siemeniä ihmisten sydämiin ja herättäisi ne uskon kuuliaisuuteen, niin että kaikki ihmiset kasteen kautta uuteen elämään syntyneinä kuuluisivat sinun omaan kansaasi. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, A, päivän rukous, s. 928)

***
Lähetystyöntekijän rukous

Kristus on aina sama. Hän sanoo:
Kaiken, minkä te olette tehneet
yhdelle näistä vähäisimmistä veljistä,
sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40)

Kun olin koditon, sinä avasit minulle ovesi.
Kun olin alaston, sinä vaatetit minut.
Kun olin väsynyt, sinä lahjoitit minulle levon.
Kun olin peloissani, sinä tyynnytit pelkoni.
Kun olin pieni, sinä opetit minua lukemaan.
Kun olin yksinäinen, sinä annoit minulle rakkautta.
Kun olin vankilassa, sinä kävit luonani.
Kun makasin sairasvuoteella, sinä hoidit minua.
Kun olin työtön, sinä hankit minulle työtä.
Kun kaipasin hyvyyttä, sinä pidit minua kädestä.
Kun olin mustaihoinen tai kiinalainen tai valkoinen
kun minua pilkattiin ja loukattiin, sinä kannoit ristiäni.
Kun olin vanha, sinä lahjoitit minulle hymysi.
Kun olin levoton, sinä kuuntelit minua kärsivällisesti.
Sinä näit minut syljen ja veren tahrimana,
ja vaikka olin hien ja lian peittämä,
sinä kuitenkin tunsit minut.
Kun minulle naurettiin, sinä seisoit vierelläni.
Kun olin onnellinen, sinä jaoit minun iloni.

(Pyhä Teresa Kalkuttalainen)

***
Liite:
Ekumeenisen lähetyspyhän materiaalit:

RA-piiri 6.10./ Info-kurssi 13.10./ Usko&Elämä-sarja 20.10.

4/10/2021

Keskiviikkona 6.10.2021: Raamattupiiri klo 18.40

Aiheena: TOBITIN KIRJA, luvut 1-14

Tobitin kirja (kreikaksi Τωβίτ, Tōbit) on VT:n deuterokanonisiin kirjoihin kuuluva teos, joka on mukana Septuagintassa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä varsinaiseen protestanttisten Raamattujen kaanoniin. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen: kuinka on mahdollista elää hurskaana juutalaisena vieraan kansan keskellä? Sitä suositellaan myös avioon aikoville nuorille, sillä avioliittoon suhtaudutaan siinä hartaan kunnioittavasti.

Keskiviikkona 13.10.2021: Informaatiokurssi klo 18.40

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan.

Aiheena: IX käsky: Älä himoitse toisen puolisoa
& X käsky: Älä himoitse mitään, mikä on toisen omaa.

Käsittelemme mm. sydämen puhdistaminen, kamppailu puhtaudesta, halujen sekasortoisuus, Pyhän Hengen tahto, sydämen köyhyys, ”Minä tahdon nähdä Jumalan”…

Keskiviikkona 20.10.2021: Usko & Elämä -sarja klo 18.40

Tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.
Aiheena: Neitsyt Marialle omistetut kirkot ja pyhäköt

Käsittelemme mm. Efeson talo, Loreton talo, Jasna Gora Czestochowa, Ilmestyskirkko Nasaretissa, Syntymäkirkko Betlehemissä, Santa Maria Maggiore-basilika Roomassa, Notre Dame-basilika Pariisissa, Perisynnittömän Sikiämisen kansallispyhäkön basilika USAssa…

Messun varaus / Mass registration Su 3.10./10.10/17.10./24.10/31.10.

Eukaristia (25): Offertorium

Lokakuun pyhimys: pyhä Hedvig, sääntökuntalainen (16.10.)

Maailman lähetyspäivä (su 17.10.2021)

RA-piiri 6.10./ Info-kurssi 13.10./ Usko&Elämä-sarja 20.10.

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat