General instructions concerning Mass attendance in the Diocese of Helsinki, as of June 1st, 202023/5/2020
 General instructions
At this point, the faithful must register for Sunday Masses on the internet, or by calling the parish. When registering, please take into consideration parishioners who are unable to register online by leaving some vacancies for those persons. Your understanding during these circumstances is requested, as there are unfortunately no other options for the time being. These instructions are general, and they may change or become more specific, should the government provide new directions. These instructions are also put into practice and modified in each parish in a manner that best corresponds to the realities of that parish. Thus, it may be beneficial to let the parish know about any suggestions for improvement. How may I participate at Mass? ➡ According to the decision made by the government on May 6, 2020 there may even be over 50 faithful present at Mass (in addition to clergy, altar servers, an organist and a small choir) as long as proper distancing is followed. The precise number allowed depends on the size of the Church, and is declared by each parish. ➡ In order to attend Mass, all faithful must first register with the parish. Information about registering is given out by each parish. ➡ Only those without any symptoms of a cold or of Coronavirus may attend Mass. Those at higher risk are asked to remain at home. How do I implement proper safety measures in church? ➡ Social distancing of at least 1 meter must be maintained at all times while in church. ➡ Only the marked seats may be used. However, members of the same household may sit together in the same row. ➡ One may use a mask in church. When sneezing or coughing, the faithful must cover their mouths with a handkerchief or sleeve. ➡ When entering church and before Communion all faithful must sanitize their hands, just as the priest does before distributing Communion. ➡ Holy Water is not available in church, and the Sign of the Peace by shaking hands is left out. There are no hymnals in use at this time. ➡ The collection is taken at the door at the end of Mass. ➡ After Mass has ended, it is not permitted to stay in the sanctuary in order to socialize. How do I receive the Eucharist? ➡ Holy Communion is given only under the species of bread. ➡ After having sanitized his hands, the priest will give Communion first to those wishing to receive in the hand, and only after that to those receiving on the tongue. During this unusual time, receiving in the hand is recommended. ➡ Social distancing must take place while in line to receive the Eucharist. ➡ When receiving the Eucharist, the faithful must remain still and remain in place in front of the priest. ➡ There is no obligation to receive Communion at Mass. Those worried about contracting the virus may request to have Communion given to them outside of Mass. How do I receive other Sacraments? ➡ For all other Sacraments (Baptism, Confession, and Matrimony) as well as to arrange a hospital visit or a funeral, please contact your closest Catholic parish. Helsingin hiippakunnan yleisiä ohjeita messuihin osallistumisesta 1.6.2020 alkaen toistaiseksi23/5/2020
 Yleistä
Toistaiseksi ainakin sunnuntaimessuihin on ilmoittauduttava internetin välityksellä tai esimerkiksi soittamalla seurakuntaan. On tärkeää ottaa huomioon myös ne seurakuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua internetin välityksellä, ja antaa heillekin mahdollisuus osallistua messuun niin halutessaan. Pyydämme ymmärrystä tätä järjestelyä kohtaan, mutta toistaiseksi ei näytä olevan muutakaan vaihtoehtoa. Nämä ohjeet ovat yleisluonteiset ja ne voivat muuttua ja täsmentyä myös, jos viranomaiset antavat uusia ohjeita. Jokaisessa seurakunnassa niitä myös sovelletaan ja täydennetään seurakunnan todellisuuteen parhaiten sopivalla tavalla. On hyvä kertoa kirkkoherroille parannusehdotuksista. Miten pääsen messuun? ➡ Messuihin voi enimmillään osallistua valtioneuvoston 6.5.2020 tekemän periaatepäätöksen perusteella jopa yli 50 uskovaa turvaetäisyydet huomioiden (papiston, messupalvelijoiden, kanttorin ja pienen lauluryhmän lisäksi). Tarkka paikkamäärä riippuu kirkon koosta ja sen ilmoittaa seurakunta. ➡ Osallistuminen edellyttää etukäteisilmoittautumista seurakuntaan. Ilmoittautumisohjeet saa seurakunnasta. ➡ Messuihin voivat osallistua vain sellaiset uskovat, joilla ei ole minkäänlaisia flunssan tai koronavirustartunnan oireita. Riskiryhmiin kuuluvia pyydetään jäämään kotiin. Miten toimin kirkossa? ➡ Vähintään 1 metrin turvaetäisyys on säilytettävä muihin uskoviin koko kirkossaoloajan. ➡ Kirkossa istutaan vain merkityillä paikoilla. Perhekunnat voivat täyttää useampiakin paikkoja samalla rivillä. ➡ Kirkossa saa käyttää kasvosuojainta. Yskiminen ja niistäminen on tehtävä omaan nenäliinaan tai paidanhihaan. ➡ Kirkkoon tultaessa ja ennen kommuuniota on huolehdittava omasta käsihygieniasta. Niin tekee pappikin. ➡ Kirkkotilassa ei käytetä vihkivettä eikä messun aikana jaeta rauhantervehdystä kättelemällä. Laulukirjoja ei ole jaossa. ➡ Kolehti kerätään kirkon ovella messun lopussa. ➡ Messun päätyttyä kirkkosalissa ei ole suotavaa vaihtaa kuulumisia. Miten saan kommuunion? ➡ Pyhä kommuunio jaetaan vain leivän muodossa. ➡ Huolehdittuaan käsihygieniastaan pappi jakaa kommuunion ensin niille, jotka ottavat kommuunion vastaan kädelle, ja viimeksi niille, jotka ottavat kommuunion vastaan kielelle. Tässä poikkeustilanteessa suositellaan käsikommuuniota. ➡ Kommuuniojonossa on huolehdittava turvavälistä. ➡ Kommuuniota vastaanotettaessa on oltava täysin kiireetön ja pysyttävä paikoillaan papin edessä. ➡ Kommuunion vastaanottaminen messussa ei ole velvollisuus; jos pelkää tartuntaa, voi kommuuniota pyytää erikseen messun ulkopuolella. Miten muita sakramentteja vietetään? ➡ Ripin, kasteen ja avioliiton sakramentin sekä esimerkiksi sairaalavierailun tai hautajaisten järjestämisestä on oltava yhteydessä seurakuntaan.  Pyhä apostoli Mattias, jonka juhlaa vietetään toukokuun 14. päivänä, on meille tuttu vain Apostolien tekojen kertomuksesta (Apt. 1:15-26). Vaikka emme tiedä Mattiaasta paljoakaan, saamme hänestä joitakin yksittäisiä tietoja, jotka nousevat selvästi esille tässä Raamatun kohdassa. Hän oli Kristuksen kavaltaneen Juudas Iskariotin tilalle arpomalla valittu uusi kahdestoista apostoli. Se tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen jo ennen helluntaita. Apostolien johtaja Pietari sanoi Mattiaan valintaa edeltävässä puheessaan, että ”on nyt valittava yksi niistä miehistä, jotka ovat kulkeneet kanssamme koko sen ajan, jolloin Herra Jeesus eli ja vaikutti meidän keskuudessamme, siitä alkaen kun Johannes hänet kastoi, aina siihen päivään, jona hänet otettiin luotamme taivaaseen” (Apt. 1:21-22). Tarvittiin siis joku, joka oli seurannut Jeesusta koko hänen julkisen toimintansa ajan ja jonka piti tulla Jeesuksen ylösnousemisen todistajaksi ”meidän kanssamme”. Pietarin puheen loppuosan korostus on erityisen tärkeä, sillä Kristuksen ylösnousemus on kirkon perustus, koko kristinuskon perusta, johon nojautuu ja huipentuu koko evankeliumin sanoma. Kristillisen uskon mukaan ylösnousemus on maailmanhistorian ratkaisevin teko, jonka perspektiivistä kristitty arvioi kaikkea muuta. Kirkko on ylösnousemuksen yhteisö, niinpä Mattiaasta ei siis tullut mikä tahansa apostoli, vaan nimenomaan Jeesuksen ylösnousemuksen todistaja.
Oikeastaan uusi apostoli valittiin kahdesta ehdokkaasta arvalla. Apostolien tekojen mukaan ehtoollissaliin kokoontumisessa oli silloin opetuslapsia koolla kaiken kaikkiaan noin satakaksikymmentä. He asettivat ehdolle kaksi: Joosef Barsabbaan, jota kutsuttiin lisänimellä Justukseksi, ja Mattiaan. Koska molemmat olivat sopivia, valinta suoritettiin rukouksella ja arvalla. Yhteisen rukouksen jälkeen he heittivät arpaa, ja arpa suosi Mattiasta. Näin Jumala antoi päätöksensä ja siitä lähtien Mattias ”luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon” (Apt. 1:26). Muiden apostolien kanssa hän otti Pyhän Hengen vastaan helluntaipäivänä. Evankelista Luukkaan tallettaman apostoli Pietarin puheen perusteella voidaan päätellä, että Mattias oli ollut mukana niiden vuosien ajan, jolloin Jeesus vaelsi maan päällä. Hän ei ollut aivan sisäpiirisissä, mutta kuului todennäköisesti Jeesuksen 72 opetuslapsen joukkoon (vrt. Luuk. 10:1-12). Mattias saikin varmasti todistaa Jeesuksen tekemiä monia ihmeitä ja näin vakuuttui löytävänsä oikean Messiaan. Lopulta hän arvanheitossa sai kavaltajalta jääneen paikan, sillä Jeesus oli säätänyt apostolien lukumäärän kahdeksitoista Jaakobin kahdentoista pojan mukaan. Eräässä mielessä Mattias oli apostolien joukkoon jäävä tuntematon ”rivimies”, siitä huolimatta hänen hartioilleen laskettiin muiden apostolien tavoin suuri ja painava tehtävä, Kristuksen ylösnousemuksen todistaminen kaikkien kansojen keskuudessa. Apostoli Mattiaan myöhemmistä kohtaloista on olemassa kaksi traditiota. Läntinen traditio sanoo, että hän saarnasi evankeliumia 33 vuotta Pyhällä maalla. Kun hän oli saanut monta tuhatta juutalaista uskomaan Jeesukseen, hänet vietiin ylipappi Ananiaan eteen, joka kielsi häntä saarnaamasta. Silloin Mattias alkoi todistaa Suurelle neuvostolle, että kaikki profetiat olivat täyttyneet Jeesuksessa. Kun he eivät pystyneet vastaamaan hänelle, he tulivat niin raivoihinsa, että veivät hänet kivitettäväksi. Muuan roomalainen sotilas antoi hänelle armoniskun lyömällä hänen päänsä poikki kirveellä. Tämä tapahtui vuonna 63. Kreikkalainen traditio toisaalta väittää Mattiaan saarnanneen Kappadokiassa ja Kaspian meren rannikolla. Lopuksi hän lähti Etiopiaan ja kärsi siellä marttyyrikuoleman ristillä tai mahdollisesti kivitettynä. Joka tapauksessa kolmisen sataa vuotta myöhemmin ensimmäisen kristityn keisarin Konstantinuksen äiti, keisarinna Helena, löysi hänen jäännöksensä Jerusalemista ja kuljetti ne Roomaan. Kun paavi Sylvester lähetti pyhän Agritiuksen Trierin piispaksi, Helena lahjoitti hänelle apostolin reliikit. Näin Mattias sai viimeisen leposijansa Saksasta. Taiteessa Mattias kuvataan vanhanpuoleisena miehenä, jolla on kädessään peitsi tai harvemmin miekka. Hän on Trierin hiippakunnan, Goslarin, Hildesheimin ja Hannoverin kaupunkien suojeluspyhimys. Häntä pidetään myös rakentajien, seppien, räätälien, teurastajien ja sokerileipurien sekä koulun aloittavien poikien suojelijana. Häntä huudetaan avuksi hinkuyskässä, isorokossa ja hedelmättömässä avioliitossa. Kenties apostoli Mattias ihmetteli osaansa ja valintaansa päiviensä loppuun saakka, kun hän yllättäen toiselta vaalisijalta tuli kutsutuksi korvaamaan sen apostolin, joka oli pettänyt Herran. Hänen tuntemattomaksi jäävä elämänsä voi olla muistutuksena ja lohdutuksena meille tämän päivän tuntemattomiksi jääville ylösnousemuksen todistajille. Usein vaelluksemme ilojen ja murheiden aikana joudumme vain ihmettelemään kaikkea sitä, minne Herran kädet vievät meidät, ja kiittämään Häntä kaikesta siitä, että sellainen uuden elämän suunta tulee aina Hänen kaitselmuksestaan. Suomalaisia etunimiä: Matti, Matias (24.2. ”talvi-Matti”) Isä Tri Nguyen Lähteet:
 Viime kirjoituksessa pohdimme erästä Pyhän Messun merkitystä, nimittäin sen aspektia uutena pääsiäisenä. Totesimme että Eukaristia on ”Kristuksen pääsiäisen eli hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta toteutuneen pelastustyön muiston vietto, pelastustyön, jonka liturgia tekee läsnäolevaksi” (KKK 1409). Tällä kertaa jatkamme uuden pääsiäisen merkityksen mietiskelemistä, syventäen Pyhän Messun toista ulottuvuutta: ylösnousemusta.
Eukaristian vietossa me tulemme osallisiksi ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta, hänen ruumiistaan ja verestään, ja meistä tulee uusia luomuksia. Vanhan tradition mukaan Kirkon perusjuhlana on viikon ensimmäisenä päivänä tapahtuva ehtoollisen vietto, Kristuksen ylösnousemuksen juhla (KKK 1343). Kristityt kokoontuivat ennen kaikkea ”viikon ensimmäisenä päivänä” eli sunnuntaina ”murtamaan leipää” (Apt. 20:7; p. Justinus, Apologia, 1, 67: PG 6, 429-432). Jeesus on noussut kuolleista ”viikon ensimmäisenä päivänä” (Matt. 28:1; Mark. 16:2; Luuk. 24:1; Joh. 20:1), joka muistuttaa ensimmäisestä luomisesta. Koska tämä sunnuntaipäivä on myös sapattia seuraava ”kahdeksas päivä” (Mark. 16:1; Matt. 28:1), se merkitsee uutta luomista, jonka alku on Kristuksen ylösnousemus. Siitä on tullut kristityille kaikista päivistä ensimmäinen, kaikista juhlista ensimmäinen, ”Herran päivä” (KKK 2174). Samalla Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen liturgiakonstituution numero 106 korostaa sunnuntain merkitystä vakuuttavasti näin: ”Pääsiäisen salaisuutta Kirkko viettää viikon kahdeksantena päivänä apostolisen perinteen mukaisesti, joka on peräisin itse Kristuksen ylösnousemuksen päivästä. Tätä päivää nimitetään siis oikeutetusti Herran päiväksi tai sunnuntaiksi. […] Muiden juhlapäivien – paitsi kaikkein suurimpien – älköön annettako saada etusijaa sunnuntaista, koska se on koko liturgisen vuoden perustus ja ydin.” (Sacrosanctum Concilium, 106) Juutalais-kristillisen liturgian päämääränä on kertoa Jumalan suurista teoista: luomisesta, pelastuksesta ja pyhittämisestä (KKK 1328). Juutalaisuudessa Jumalan suurimmat teot ovat Israelin kansan synty ja sen olemassaolo, joka on sidottu seuraaviin tapahtumiin: vapautuminen Egyptin orjuudesta, erämaan vaellus jumalallisessa suojeluksessa, lain lahjoittaminen Siinain vuorella ja lopuksi Luvattuun maahan pääsy ja siellä asuminen vapaina ihmisinä. Kristillisyydessä puolestaan Jumalan suurimmat teot ovat Jeesuksen Kristuksen voitto synnistä, kuolleista ylösnouseminen ja ikuisen elämän alku oman uhrin kautta. Tässä mielessä Eukaristian vietto on kristityille uuden pääsiäisen vietto. Tämän vieton eukaristisessa rukouksessa esiintyy kolme elementtiä: anamneesi, representaatio ja antisipaatio. Anamneesi eli kreikan anámnesis merkitsee muistelua, muistamista. Ajatuksena on, että Pyhä Messu on Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistamista, mikä ei tässä merkitse vain sisäistä mieleen palauttamista, vaan muistetun reaalista toteutumista tässä ja nyt. Siksi se on myös representaatiota eli nykyistymistä: Kristuksen kuolema ja ylösnousemus muuttuvat nykyhetkisiksi ja läsnä oleviksi. Samalla Pyhä Messu on antisipaatiota eli ennakointia: siinä ovat ennakoiden mutta yhtä todellisesti läsnä Kristuksen toinen tuleminen ja uskovien ylösnousemus. Tästä syystä Eukaristia on lupaus ylösnousemuksesta ja esimaku ihmisen uudesta yhteydestä Jumalaan ikuisessa autuudessa. Eukaristian vastaanottaminen antaa meille jo aavistuksen siitä, miten Kristus kirkastaa ruumiimme. Toisella vuosisadalla elänyt kirkkoisä, pyhä Ireneus Lyonilainen, kirjoitti tästä kauniisti: ”Niin kuin maasta peräisin oleva leipä, kun se vastaanottaa Pyhän Hengen kutsumisessa (epikleesissä) Jumalan siunauksen, ei ole enää tavallista leipää vaan eukaristia, joka koostuu kahdesta aineksesta, maallisesta ja taivaallisesta, niin eivät ruumiimmekaan eukaristian vastaanottaessaan enää kuulu katoavaisuudelle, vaan niillä on ylösnousemuksen toivo.” (Adversus haereses, 4, 18, 5: PG 7, 1028-1029) Pyhän Messun vietossa me liitymme jo taivaan liturgiaan, ylösnousemuksen salaisuuteen, ja osallistumme etukäteen ikuiseen elämään, kun Jumala on kaikki kaikessa (1. Kor. 15:28). Meille on siis annettu suunnaton lahja. Eukaristia työntää meitä eteenpäin vaelluksellamme historian halki ja kylvää elävän toivon siementä jokapäiväisiin tehtäviimme ja velvollisuuksiimme. Vaikka kristillinen näky suuntaa meitä kohti ylösnousemusta, kohti ”uutta taivasta” ja ”uutta maata” (Ilm. 21:1), se ei heikennä velvollisuudentuntoamme tästä ajallisesta maasta, vaan paremminkin herättää sen. Kiittäkäämme Jumalaa tästä arvokkaimmasta ylösnousemuksen lahjasta ja ottakaamme se kunnioittavasti vastaan. Isä Tri Nguyen Lähteet:
|
Uutissivu
Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot. Arkisto
March 2023
Hakusanat
All
For news items in English, please select In English under Hakusanat above.
Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej. Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan. |
RSS Feed