General instructions concerning Mass attendance in the Diocese of Helsinki, as of June 1st, 202023/5/2020
 General instructions
At this point, the faithful must register for Sunday Masses on the internet, or by calling the parish. When registering, please take into consideration parishioners who are unable to register online by leaving some vacancies for those persons. Your understanding during these circumstances is requested, as there are unfortunately no other options for the time being. These instructions are general, and they may change or become more specific, should the government provide new directions. These instructions are also put into practice and modified in each parish in a manner that best corresponds to the realities of that parish. Thus, it may be beneficial to let the parish know about any suggestions for improvement. How may I participate at Mass? ➡ According to the decision made by the government on May 6, 2020 there may even be over 50 faithful present at Mass (in addition to clergy, altar servers, an organist and a small choir) as long as proper distancing is followed. The precise number allowed depends on the size of the Church, and is declared by each parish. ➡ In order to attend Mass, all faithful must first register with the parish. Information about registering is given out by each parish. ➡ Only those without any symptoms of a cold or of Coronavirus may attend Mass. Those at higher risk are asked to remain at home. How do I implement proper safety measures in church? ➡ Social distancing of at least 1 meter must be maintained at all times while in church. ➡ Only the marked seats may be used. However, members of the same household may sit together in the same row. ➡ One may use a mask in church. When sneezing or coughing, the faithful must cover their mouths with a handkerchief or sleeve. ➡ When entering church and before Communion all faithful must sanitize their hands, just as the priest does before distributing Communion. ➡ Holy Water is not available in church, and the Sign of the Peace by shaking hands is left out. There are no hymnals in use at this time. ➡ The collection is taken at the door at the end of Mass. ➡ After Mass has ended, it is not permitted to stay in the sanctuary in order to socialize. How do I receive the Eucharist? ➡ Holy Communion is given only under the species of bread. ➡ After having sanitized his hands, the priest will give Communion first to those wishing to receive in the hand, and only after that to those receiving on the tongue. During this unusual time, receiving in the hand is recommended. ➡ Social distancing must take place while in line to receive the Eucharist. ➡ When receiving the Eucharist, the faithful must remain still and remain in place in front of the priest. ➡ There is no obligation to receive Communion at Mass. Those worried about contracting the virus may request to have Communion given to them outside of Mass. How do I receive other Sacraments? ➡ For all other Sacraments (Baptism, Confession, and Matrimony) as well as to arrange a hospital visit or a funeral, please contact your closest Catholic parish. Helsingin hiippakunnan yleisiä ohjeita messuihin osallistumisesta 1.6.2020 alkaen toistaiseksi23/5/2020
 Yleistä
Toistaiseksi ainakin sunnuntaimessuihin on ilmoittauduttava internetin välityksellä tai esimerkiksi soittamalla seurakuntaan. On tärkeää ottaa huomioon myös ne seurakuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua internetin välityksellä, ja antaa heillekin mahdollisuus osallistua messuun niin halutessaan. Pyydämme ymmärrystä tätä järjestelyä kohtaan, mutta toistaiseksi ei näytä olevan muutakaan vaihtoehtoa. Nämä ohjeet ovat yleisluonteiset ja ne voivat muuttua ja täsmentyä myös, jos viranomaiset antavat uusia ohjeita. Jokaisessa seurakunnassa niitä myös sovelletaan ja täydennetään seurakunnan todellisuuteen parhaiten sopivalla tavalla. On hyvä kertoa kirkkoherroille parannusehdotuksista. Miten pääsen messuun? ➡ Messuihin voi enimmillään osallistua valtioneuvoston 6.5.2020 tekemän periaatepäätöksen perusteella jopa yli 50 uskovaa turvaetäisyydet huomioiden (papiston, messupalvelijoiden, kanttorin ja pienen lauluryhmän lisäksi). Tarkka paikkamäärä riippuu kirkon koosta ja sen ilmoittaa seurakunta. ➡ Osallistuminen edellyttää etukäteisilmoittautumista seurakuntaan. Ilmoittautumisohjeet saa seurakunnasta. ➡ Messuihin voivat osallistua vain sellaiset uskovat, joilla ei ole minkäänlaisia flunssan tai koronavirustartunnan oireita. Riskiryhmiin kuuluvia pyydetään jäämään kotiin. Miten toimin kirkossa? ➡ Vähintään 1 metrin turvaetäisyys on säilytettävä muihin uskoviin koko kirkossaoloajan. ➡ Kirkossa istutaan vain merkityillä paikoilla. Perhekunnat voivat täyttää useampiakin paikkoja samalla rivillä. ➡ Kirkossa saa käyttää kasvosuojainta. Yskiminen ja niistäminen on tehtävä omaan nenäliinaan tai paidanhihaan. ➡ Kirkkoon tultaessa ja ennen kommuuniota on huolehdittava omasta käsihygieniasta. Niin tekee pappikin. ➡ Kirkkotilassa ei käytetä vihkivettä eikä messun aikana jaeta rauhantervehdystä kättelemällä. Laulukirjoja ei ole jaossa. ➡ Kolehti kerätään kirkon ovella messun lopussa. ➡ Messun päätyttyä kirkkosalissa ei ole suotavaa vaihtaa kuulumisia. Miten saan kommuunion? ➡ Pyhä kommuunio jaetaan vain leivän muodossa. ➡ Huolehdittuaan käsihygieniastaan pappi jakaa kommuunion ensin niille, jotka ottavat kommuunion vastaan kädelle, ja viimeksi niille, jotka ottavat kommuunion vastaan kielelle. Tässä poikkeustilanteessa suositellaan käsikommuuniota. ➡ Kommuuniojonossa on huolehdittava turvavälistä. ➡ Kommuuniota vastaanotettaessa on oltava täysin kiireetön ja pysyttävä paikoillaan papin edessä. ➡ Kommuunion vastaanottaminen messussa ei ole velvollisuus; jos pelkää tartuntaa, voi kommuuniota pyytää erikseen messun ulkopuolella. Miten muita sakramentteja vietetään? ➡ Ripin, kasteen ja avioliiton sakramentin sekä esimerkiksi sairaalavierailun tai hautajaisten järjestämisestä on oltava yhteydessä seurakuntaan.  Pyhä apostoli Mattias, jonka juhlaa vietetään toukokuun 14. päivänä, on meille tuttu vain Apostolien tekojen kertomuksesta (Apt. 1:15-26). Vaikka emme tiedä Mattiaasta paljoakaan, saamme hänestä joitakin yksittäisiä tietoja, jotka nousevat selvästi esille tässä Raamatun kohdassa. Hän oli Kristuksen kavaltaneen Juudas Iskariotin tilalle arpomalla valittu uusi kahdestoista apostoli. Se tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen jo ennen helluntaita. Apostolien johtaja Pietari sanoi Mattiaan valintaa edeltävässä puheessaan, että ”on nyt valittava yksi niistä miehistä, jotka ovat kulkeneet kanssamme koko sen ajan, jolloin Herra Jeesus eli ja vaikutti meidän keskuudessamme, siitä alkaen kun Johannes hänet kastoi, aina siihen päivään, jona hänet otettiin luotamme taivaaseen” (Apt. 1:21-22). Tarvittiin siis joku, joka oli seurannut Jeesusta koko hänen julkisen toimintansa ajan ja jonka piti tulla Jeesuksen ylösnousemisen todistajaksi ”meidän kanssamme”. Pietarin puheen loppuosan korostus on erityisen tärkeä, sillä Kristuksen ylösnousemus on kirkon perustus, koko kristinuskon perusta, johon nojautuu ja huipentuu koko evankeliumin sanoma. Kristillisen uskon mukaan ylösnousemus on maailmanhistorian ratkaisevin teko, jonka perspektiivistä kristitty arvioi kaikkea muuta. Kirkko on ylösnousemuksen yhteisö, niinpä Mattiaasta ei siis tullut mikä tahansa apostoli, vaan nimenomaan Jeesuksen ylösnousemuksen todistaja.
Oikeastaan uusi apostoli valittiin kahdesta ehdokkaasta arvalla. Apostolien tekojen mukaan ehtoollissaliin kokoontumisessa oli silloin opetuslapsia koolla kaiken kaikkiaan noin satakaksikymmentä. He asettivat ehdolle kaksi: Joosef Barsabbaan, jota kutsuttiin lisänimellä Justukseksi, ja Mattiaan. Koska molemmat olivat sopivia, valinta suoritettiin rukouksella ja arvalla. Yhteisen rukouksen jälkeen he heittivät arpaa, ja arpa suosi Mattiasta. Näin Jumala antoi päätöksensä ja siitä lähtien Mattias ”luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon” (Apt. 1:26). Muiden apostolien kanssa hän otti Pyhän Hengen vastaan helluntaipäivänä. Evankelista Luukkaan tallettaman apostoli Pietarin puheen perusteella voidaan päätellä, että Mattias oli ollut mukana niiden vuosien ajan, jolloin Jeesus vaelsi maan päällä. Hän ei ollut aivan sisäpiirisissä, mutta kuului todennäköisesti Jeesuksen 72 opetuslapsen joukkoon (vrt. Luuk. 10:1-12). Mattias saikin varmasti todistaa Jeesuksen tekemiä monia ihmeitä ja näin vakuuttui löytävänsä oikean Messiaan. Lopulta hän arvanheitossa sai kavaltajalta jääneen paikan, sillä Jeesus oli säätänyt apostolien lukumäärän kahdeksitoista Jaakobin kahdentoista pojan mukaan. Eräässä mielessä Mattias oli apostolien joukkoon jäävä tuntematon ”rivimies”, siitä huolimatta hänen hartioilleen laskettiin muiden apostolien tavoin suuri ja painava tehtävä, Kristuksen ylösnousemuksen todistaminen kaikkien kansojen keskuudessa. Apostoli Mattiaan myöhemmistä kohtaloista on olemassa kaksi traditiota. Läntinen traditio sanoo, että hän saarnasi evankeliumia 33 vuotta Pyhällä maalla. Kun hän oli saanut monta tuhatta juutalaista uskomaan Jeesukseen, hänet vietiin ylipappi Ananiaan eteen, joka kielsi häntä saarnaamasta. Silloin Mattias alkoi todistaa Suurelle neuvostolle, että kaikki profetiat olivat täyttyneet Jeesuksessa. Kun he eivät pystyneet vastaamaan hänelle, he tulivat niin raivoihinsa, että veivät hänet kivitettäväksi. Muuan roomalainen sotilas antoi hänelle armoniskun lyömällä hänen päänsä poikki kirveellä. Tämä tapahtui vuonna 63. Kreikkalainen traditio toisaalta väittää Mattiaan saarnanneen Kappadokiassa ja Kaspian meren rannikolla. Lopuksi hän lähti Etiopiaan ja kärsi siellä marttyyrikuoleman ristillä tai mahdollisesti kivitettynä. Joka tapauksessa kolmisen sataa vuotta myöhemmin ensimmäisen kristityn keisarin Konstantinuksen äiti, keisarinna Helena, löysi hänen jäännöksensä Jerusalemista ja kuljetti ne Roomaan. Kun paavi Sylvester lähetti pyhän Agritiuksen Trierin piispaksi, Helena lahjoitti hänelle apostolin reliikit. Näin Mattias sai viimeisen leposijansa Saksasta. Taiteessa Mattias kuvataan vanhanpuoleisena miehenä, jolla on kädessään peitsi tai harvemmin miekka. Hän on Trierin hiippakunnan, Goslarin, Hildesheimin ja Hannoverin kaupunkien suojeluspyhimys. Häntä pidetään myös rakentajien, seppien, räätälien, teurastajien ja sokerileipurien sekä koulun aloittavien poikien suojelijana. Häntä huudetaan avuksi hinkuyskässä, isorokossa ja hedelmättömässä avioliitossa. Kenties apostoli Mattias ihmetteli osaansa ja valintaansa päiviensä loppuun saakka, kun hän yllättäen toiselta vaalisijalta tuli kutsutuksi korvaamaan sen apostolin, joka oli pettänyt Herran. Hänen tuntemattomaksi jäävä elämänsä voi olla muistutuksena ja lohdutuksena meille tämän päivän tuntemattomiksi jääville ylösnousemuksen todistajille. Usein vaelluksemme ilojen ja murheiden aikana joudumme vain ihmettelemään kaikkea sitä, minne Herran kädet vievät meidät, ja kiittämään Häntä kaikesta siitä, että sellainen uuden elämän suunta tulee aina Hänen kaitselmuksestaan. Suomalaisia etunimiä: Matti, Matias (24.2. ”talvi-Matti”) Isä Tri Nguyen Lähteet:
 Marian kunnioitusta on pidetty melkeinpä katolisen hurskauselämän tuntomerkkinä. ”Jo kristinuskon varhaisimmista ajoista lähtien autuasta Neitsyttä on kunnioitettu arvonimellä ’Jumalansynnyttäjä’, jonka turviin uskovat rukoillen pakenivat kaikissa vaaroissa ja tarpeissa.” (LG 66) Kunnioitus saa ilmauksensa Jumalansynnyttäjälle omistetuissa liturgisissa juhlissa ja rukouksissa Marialle – esimerkiksi ruusukossa, joka on ”koko evankeliumin yhteenveto”. (Paavali VI, Marialis cultus, 42) Myös vuoden kaksi kuukautta, toukokuu ja lokakuu, on omistettu Neitsyt Marialle. Varmaan jokainen ihminen ajattelee kiitollisin ja kunnioittavin mielin joitakin henkilöitä, ehkä jotakin vainajaa, joka on merkinnyt hänelle paljon. Siksi ei ole ihme, että Marialla, joka Kristuksen tähden on meille rakas ja kallisarvoinen, on kristittyjen sydämessä aivan erikoinen arvoasema. Ei-katolisissä piireissä pelätään joskus, että katolinen Maria-hurskaus peittää Kristuksen näkyvistä. Joskus on kärjistetysti jopa sanottu: ”Kristus tai Maria!” Sen tähden on jälleen erotettava toisistaan se kunnioitus mitä osoitamme kolmiyhteiselle Jumalalle ja mitä taas Marialle. Palvonta vai kunnioitus? ”Uskonpuhdistus lopetti pyhimysten palvonnan Suomessa”, selittää tietosanakirja, joka sekin sekoittaa kaksi peruskäsitettä: palvonnan ja kunnioituksen. Me palvomme vain Jumalaa. Kaikki muu palvonta olisi rikos Jumalan ensimmäistä käskyä vastaan. Vatikaanin II konsiilin opetus vahvistaa perustotuuden: ”Ainoatakaan luotua ei koskaan voida asettaa samaan asemaan lihaksi tulleen Sanan ja Vapahtajan kanssa.” (LG 62) Pyhille ja Neitsyt Marialle osoitettu kunnioitus ”eroaa olennaisesti siitä palvonnan kultista, joka osoitetaan lihaksi tulleelle Sanalle, samoin Isälle ja Pyhälle Hengelle” (LG 66). Katolinen kristitty ei palvo Mariaa eikä Maria saa milloinkaan syrjäyttää Kristusta. ”Se mitä katolinen usko uskoo Mariasta, perustuu siihen, mitä Kirkko uskoo Kristuksesta, ja se mitä Kirkko opettaa Mariasta, valaisee puolestaan sitä, mitä kirkko uskoo Kristuksesta” (KKK 487). Kristuksen kirkkaus heijastuu Mariasta – se on Kristuksen armoa. Emme voi katsoa suoraan aurinkoon, mutta voimme katsoa, kuinka auringonvalo heijastuu kuun pinnasta. Samalla tavalla voimme nähdä Kristuksen valon Neitsyt Marian kasvoilta. Maria on korkein ja siunatuin kaikkien naisten joukossa (Luuk. 1:42) vain sen perusteella mitä Jumala oli hänelle lahjoittanut. Kaikki kunnioitus, jota osoitamme Marialle, koituu Jumalan kunniaksi sen vuoksi että Jumala on ollut käsittämättömän hyvä meille ihmisille ja erityisesti Marialle itselleen. Oikea Marian kunnioitus on sen jumalallisen armon ylistystä, jota ilman edes Jumalanäitikään ei olisi sen pyhempi kuin kuka tahansa meistä. Kirkko ei palvo Mariaa eikä yritä vähentää Kristuksen arvoa. Päinvastoin kirkko tunnustaa sen, että Kristus itse on korottanut Marian armollaan niin korkealle, että Marian kunnioittamatta jättäminen vähentäisi Jumalan kunniaa, koska se jättäisi tunnustamatta sen, mitä Jumala on Mariassa ja Marian kautta tehnyt. Maria itse Pyhän Hengen innoittamana lausuu pyhässä Raamatussa rohkeasti näin: ”Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi” (Luuk. 1:48). Siksi Marian – Kolmiyhteisen Jumalan kauneimman taideteoksen – ylistäminen antaa Jumalalle sen kunnian, joka hänelle kuuluu. Jos sanotaan ”Maria tai Kristus”, niin Maria-hurskaus on käsitetty täysin väärin. Jos meidän on joskus helpompi lähestyä Mariaa kuin Kristusta, niin tämä ei johdu siitä, että odottaisimme Marialta jumalallista apua. Päinvastoin Maria tuntuu meistä läheisemmältä juuri siksi että hän on vain ihminen. Ajattelemmepa: Maria, joka aivan kuin me itsekin on luotu ihminen, varmasti auttaa meitä rukoilemaan. Siksi mekin pyydämme, että hän rukoilisi Jumalaa meidän puolestamme yhdessä meidän kanssamme. Oikeastaan tämä fakta koskee kaikkia pyhimyksiä. Asenne ja intentio Kieltämättä tuntuu joskus yksinkertaisten ihmisten käyttäytyminen Mariaa ja pyhimyksiä juhlittaessa näiden ”nimipäivänä” saavan palvonnan piirteitä, mutta kirkko ei sellaista hyvällä katso. Sellaiset väärät muodot eivät ole Katolisen kirkon virallisen käsityksen mukaisia. Jumalan palvonnan ja pyhimysten kunnioituksen raja voi siis myös hämärtyä. Yksilön kannalta asian ydin ei ole niinkään käytetyissä sananmuodoissa vaan asenteessa: onko kyseessä nöyrä alemman tason avunpyyntö Jumalan tahdon tapahtumiseksi vai yritetäänkö pyhien avulla maagisesti tai opportunistisesti toimia ikään kuin Jumalan selän takana? Kristinuskoon kuuluva Kristuksen palvonta ja Marian kunnioitus eroavat toisistaan kahdella tavalla. Ymmärryksen tasolla on kyse siitä, ymmärretäänkö Luojan ja luodun ero. Hengellisen asennoitumisen tasolla oleellista taas on keskeinen intentio – mitä kohti suuntaudutaan ja millä asenteella. Jumalan pyhät eivät johda ihmisiä itsensä puoleen vaan aina Kristuksen luokse. Pyhät eivät myöskään kaipaa huomiotamme. Pyhä, joka haluaa huomion kohdistuvan itseensä, ei ole Jumalan pyhä. Epäjumalanpalveluksen puolelle liu’utaan siinä vaiheessa, kun Neitsyt Mariaa ja pyhiä pyritään käyttämään ikään kuin Jumalasta riippumatta, uskonnon kokonaisuudesta irrallisena. Imitatio Mariae Eräs olennaisimmista tavoista kunnioittaa pyhimyksiä on heidän esimerkkinsä seuraaminen hengellisessä elämässä. Me seuraamme pyhien esimerkkiä juuri siksi, että he ovat seuranneet Kristuksen esimerkkiä erityisen läheisesti ja uskollisesti. Monet kristityt eivät aina pidä ajatuksesta, että kristittyjen tulisi pitää Neitsyt Mariaa tai muita pyhiä uskonelämänsä esimerkkinä, mutta Raamattu puhuu katolisen käytännön puolesta. Pyhä Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta” (1. Kor. 11:1). Pyhimykset eivät koskaan hämärrä Jumalan kuvaa. Päinvastoin, mikään muu ei viittaa Jumalaan siinä määrin kuin he. Jokainen pyhimys heijastaa Kristusta, on ikään kuin ”toinen Kristus”. Kaikki on pyhää vain Kristuksen kautta. Lyhyesti Neitsyt Marian kunnioitus katolisuudessa perustuu siihen, että Jumala valitsi hänet Poikansa äidiksi; Jumala antoi hänelle suurenmoisen tehtävän ja varusti hänet sitä varten armon runsaudella. Maria on ottanut tämän tehtävän vapaasti vastaan; hän on ollut samaan aikaan Jumalanäiti ja Jeesuksen uskollisin opetuslapsi ja seuraaja. Mariaa rakastetaan, koska hänessä näkyvät niin ilmeisinä Jumalan ihmeelliset teot. Marialle ja muille pyhille osoitetut rukoukset eivät ole pelastukselle välttämättömiä, mutta ne avaavat ja rikastuttavat elämään Jumalan yhteydessä ja pelastukseen Jumalan luona. Pyhien näkökulmasta seurataan Kristuksen pelastushistoriaa. Hartauselämässä ei varsinaisesti kuitenkaan katsota pyhiä, vaan pyhien silmin Kristusta. Näin Marian ja muiden pyhien esirukoukset johdattelevat meitä aina Jeesuksen luo. Maria ja muut pyhät ovat jo saavuttaneet sen, mihin me olemme pyrkimässä. Isä Tri Nguyen Lähteet ja kirjallisuus: · Raamattu . Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, I osa, nrot 484-511, 963-975. . Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, I osa, nrot 94-100, 196-199 . Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 1974, 20. luku, ss. 257-266 . Vatikaanin II kirk.kok. (1962-1965), kirkkokonstituutio Lumen gentium (21.11.1964), VIII luku . Tuomas Akvinolainen, Summa theologiae IIIa, qq. 27-30. . Pius IX, bulla Ineffabilis Deus (8.12.1854) . Pius XII, apostolinen konstituutio Munificentissimus Deus (1.11.1950) . Paavali VI, apostolinen kehotus Marialis cultus (2.2.1974) . Johannes Paavali II, ensyklika Redemptoris Mater (25.3.1987) . Johannes Paavali II, apost. kirje Rosarium Virginis Mariae (18.10.2002) . Anja Ghiselli, Sanan kantaja. Martti Lutherin käsitys Neitsyt Mariasta, STKSJ 246, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2005. . Marjatta Jaanu-Schröder, Ruusuja Neitsyt Marialle. Matkalla Jumalanäidin kanssa, Bookwell Oy, Jyväskylä 2012. . Wilfrid Stinissen OCD, Maria Raamatussa ja meidän elämässämme, suom. Evi Koski, KATT, Hansaprint Oy, Vantaa 2015. . Hugo Rahner, Maria ja Kirkko, suom. Katri Tenhunen & Pauli Annala, KATT, Helsinki 2019.  |
Uutissivu
Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot. Arkisto
January 2021
Hakusanat
All
For news items in English, please select In English under Hakusanat above.
Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej. Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan. |
RSS Feed