risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Eukaristia (22): Uskontunnustus

28/6/2021

 
Picture
Edellisellä kerralla pohdiskelimme evankeliumin jälkeen pidettävän saarnan merkitystä. Totesimme, että saarna tulkitsee Jumalan sanaa julistaen Jumalan ihmeellisiä tekoja pelastushistoriassa ja siten sisältää hyödyllisiä opetuksia uskovalle kansalle soveltaen ne tähän aikaan ja hetkeen (SC 35). Saarnaajan kautta Jumala edelleen ilmoittaa kansalleen Kristuksen salaisuutta ja ravitsee hengellistä elämää (SC 33). Tässä kirjoituksessa siirrymme uskontunnustukseen (uskon symboli tai Credo), jonka tarkoituksena on se, että ”kansa ottaa uskoen vastaan Raamatun lukukappaleissa ja saarnassa kuulemansa Jumalan sanan, vastaa siihen ja palauttaa mieleensä uskon totuudet, ennen kuin se alkaa viettää eukaristiaa.” (RMYJ 43)
 
Uskontunnustus on kuin aamen saarnan jälkeen. Se on seurakunnan vastaus ja myöntymys Sanan liturgiassa esitettyihin opetuksiin. Credossa kolmiyhteisen Jumalan tunnustaminen ja hänen pelastustekojensa ylistys nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Se on myös uskovien kiitosuhria: ”Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään.” (Hepr. 13: 15) Roomalaiskirjeessä pyhä Paavali muistuttaa meitä: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.” (Room. 10:9-10)
 
Uskontunnustukseen on koottu uskon päätotuudet Raamatun keskeisestä opista. Sen keskeinen periaate on kertoa Jumalan teoista Jeesuksessa Kristuksessa.  Siinä ilmaistaan kirkon uskon perussisältö: usko pyhään Kolminaisuuteen, usko kirkkoon, syntien anteeksiantamiseen ja iankaikkiseen elämään. Credon alkuosassa on kolme pääosaa: ”Ensimmäisessä osassa puhutaan Jumalan ensimmäisestä persoonasta ja ihmeellisestä luomistyöstä; toisessa osassa toisesta persoonasta ja ihmisen lunastuksen salaisuudesta; kolmannessa osassa kolmannesta persoonasta, pyhityksemme aikaansaajasta ja alkulähteestä.” (Catechismus Romanus 1,1,4) Nämä kolme osaa eroavat toisistaan, mutta kuuluvat kuitenkin yhteen. Siksi voimme kiteyttää uskontunnustuksen merkityksen seuraavasti: ”Isä Jumala luo, Poika Kristus pelastaa ja Pyhä Henki pyhittää, antaen meille kaikki lahjansa.” Tämä Pyhälle Kolminaisuudelle omistettu uskontunnustus auttaa meitä tajuamaan uskon ja käsittämään sitä syvemmin.
 
Uskontunnustus sanotaan Jumalalle, koska se on myös rukous. Se on ennen kaikkea uskon tuomista Jumalalle. Tämän minä uskon ja tässä uskossa turvaudun Sinuun, Jumala. Uskontunnustus on kuin kompassi, jolla otetaan suunta. Tälle ainoalle, elävälle Jumalalle, johon tunnustan sitoutuvani, kannan kaiken muunkin rukoukseni.
 
Uskontunnustusta merkitsevä kreikan sana ”symbolon” tarkoittaa myös kokoamista, yhteenvetoa ja yleisnäkymää. Se tarkoittaa mm. ”kahteen osaan murretun esineen, esim. sinetin, puoliskoa, jota käytettiin esittäjänsä tunnistamisessa: osat liitettiin yhteen puoliskon tuojan tunnistamiseksi. ’Uskon symboli’ merkitsee siis uskovien keskinäisen tunnistamisen ja yhteyden merkkiä.” (KKK 188) Siksi ”se joka sanoo: ’Minä uskon’, sanoo: ’Myönnyn siihen, minkä me uskomme.’ Uskon yhteys tarvitsee yhteisen uskon kielen, joka sitoo kaikkia ja yhdistää heidät samaan uskontunnustukseen.” (KKK 185) Näin uskontunnustuksella on myös yleismaailmallinen luonne, kaikkien kastettujen ykseyden merkitys.
 
Roomalaisessa messukirjassa on uskontunnustukselle nykyään vain kaksi vaihtoehtoa, eli uskontunnustuksena voidaan käyttää Pyhän Messun yhteydessä joko Apostolista tai Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustusta.
 
Apostolinen uskontunnustus on lännen kirkon perinteinen kastetunnustus, jolla kristityiksi kääntyneet tunnustivat uskonsa kasteen yhteydessä. Sen varhaisimmat sanamuodot tunnettiin jo 200-luvun Roomasta, vaikka sen lopullinen versio on peräisin vasta 700-luvulta. Oikeastaan vanhempia uskontunnustuksia ovat kastetunnustukset. Koska kaste toimitetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19), ovat uskontotuudet, joihin kastettavat tunnustautuvat, muodoltaan jäsenneltyjä Pyhän Kolminaisuuden kolmen persoonan mukaan (KKKomp 34).
 
Toisaalta Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustusta pidetään kristikunnan päätunnustuksena, koska se yhdistää lännen ja idän kirkkoja. Se hyväksyttiin ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikaiassa 325 jKr. Sitä täydennettiin Pyhää Henkeä koskevalla osalla toisessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa 381 jKr. Siksi sitä kutsutaan Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseksi, joka on syntynyt myös oikean uskon erottamiseksi harhaopeista.
 
Kaikissa sunnuntaimessuissa ja juhlapyhissä lausutaan uskontunnustus, jota voidaan käyttää myös erityisistä syistä pidetyissä muissa juhlallisissa messuissa. Pappi lausuu sen yhdessä muiden kanssa. Sen lausumiseen voidaan kehottaa esimerkiksi sanomalla: Tunnustakaamme yhteinen kristillinen uskomme. Kehotuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa mainita lausuttavan uskontunnustuksen nimi. Kansa lausuu sen seisaaltaan yhteen ääneen. Kun uskontunnustus etenee Kristuksen ihmiseksi tulemisesta kertoviin sanoihin, ”Et incarnatus est… homo factus est”, kansa kumartaa osoittaakseen kunnioitustaan. Sitä paitsi näiden sanojen kohdalla polvistutaan, lausuttaessa yhdelle polvelle, laulettaessa kahdelle polvelle, Herran syntymän ilmoittamisen (25.3.) ja Herran syntymän eli joulun (25.12.) juhlapyhän messuissa. Jos Credo lauletaan, on tavallista, että kaikki laulavat sen joko yhdessä tai vuorolauluna.
 
 
Isä Tri Nguyen

Lähteet:
·         J.D.N. Kelly, Early Christian Doctrines, 5th Edition, A & C Black, London 1977
·         Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku
·         Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 185-197 & 1322-1419.
·        Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 33-35 & 271-294
·         Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
·       Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963), lyh. SC
·         Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
·         Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
·         Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
·         The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
·         paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
·         paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
·         paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
·         Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
·         paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
 

Kuukauden pyhimys: pyhä Rita Cascialainen, sääntökuntalainen (22.5.)

27/6/2021

 
Picture
Pyhä Rita Cascialainen oli vaimo, äiti, leski ja augustinolainen nunna.
 
Rita syntyi Roccaporenassa Spoleton hiippakunnassa vuonna 1381 mahdollisesti jo ikääntyneille vanhemmille, Antonio Lottille ja Amata Ferrille. Hän oli tälle lapsettomalle pariskunnalle kauan kaivattu tytär, jonka syntymäpäivänä paikalle ilmestyi harvinaisen suurikokoisia mehiläisiä, jotka eivät kuitenkaan vahingoittaneet lasta vanhempien ihmetykseksi. Mehiläiset ovat tulleet paikalle siitä saakka aina pyhällä viikolla ja Pyhän Ritan päivänä. Tapauksia on seurattu ja dokumentoitu, ja Ritan merkkinä maalauksissa ja kuvissa onkin usein juuri mehiläinen. Ne olivat myös osana hänen kanonisaatioprosessissaan.
 
Vaikea avioelämä
Ritan vanhemmat olivat hurskaita uskovia ja opettivat tyttärensäkin rakastamaan Kristusta ja olemaan antelias köyhille. Nuoruudessaan hän olisi innokkaasti halunnut tulla nunnaksi ja mennä luostariin, mutta hänen vanhempansa rukoilivat ainoaa lastaan menemään naimisiin, jotta heistä pidettäisiin huolta vanhoina eikä tytärkään jäisi turvaa vaille. Niinpä kuuliaisuudesta vanhempiaan kohtaan Rita nai 12-vuotiaana miehen, Paolo Mancinin, joka oli julma, kiivasluontoinen ja pahansisuinen. He saivat kaksi poikaa, Giangiacomo Antonion ja Paolo Marian, jotka perivät isänsä villin luonteen.
 
Rita vietti esimerkillisesti 18 vuotta onnettomassa avioliitossa toteuttaen velvollisuutensa avioliitossa ja äitiydessä huolimatta väkivaltaisesta miehestään. Hän yritti peittää perheensä vikoja omalla hurskaalla käytöksellään, antoi runsaasti almuja köyhille, kävi sairaiden luona ja pyrki saamaan välinpitämättömiä katolilaisia käymään sakramenteilla. Kärsimällä hiljaisuudessa ja rukoilemalla kestävyydessä hän sai Paolon kääntymään hyväksi ja nöyräksi puolisoksi. Hiukan ennen kuolemaansa Paolo oli kokenut kääntymyksen ja pyrkinyt korvaamaan kaikki pahat tekonsa.
 
Niinpä monien vaikeiden avioliittovuosien jälkeen Ritan aviomies katui, mutta kuoli väkivaltaisesti vihollistensa käsiin pian tämän jälkeen. Yhtenä aamuna Paolo makasi murhattuna kadulla, ja molemmat hänen poikansa päättivät kostaa – ”la vendetta”. Lapset vannoivat kostoa isänsä murhaajille, vaikka Rita rukoili heitä antamaan anteeksi ja olemaan lankeamatta verikostoon. Lopulta hän epätoivoissaan rukoili Jumalaa, että hänen poikansa mieluummin kuolisivat vielä viattomina kuin tulisivat murhaajiksi. Kahden vuoden sisällä pojat kuolivat. Näin Jumala kuuli hänen rukouksensa, ja yksinäisen lesken kärsimykset tulivat moninkertaisiksi.
 
Toivottu nunnaelämä
Leskeksi jäätyään Rita yritti kolmesti onnistumatta liittyä Cascian augustinolaisluostariin ja palasi syntymäkaupunkiinsa Roccaporenaan, mutta pääsi lopulta sittenkin nunnaksi. Itse asiassa Cascian augustinolaissisaret eivät halunneet luostariinsa leskeä – luostari oli tarkoitettu neitsyille. Kerta toisensa jälkeen Rita torjuttiin. Kerran portinvartija suuttui niin kovin, että ajoi hänet pois luudalla. Sen jälkeen sisar sulki portin ja meni kirkkoon, jossa laulettiin hetkirukousta. Kesken Magnificatin kuoriin saapui merkillinen saatto: Johannes Kastaja, Augustinus ja Tolentinon Nicola astuivat kirkkoon ja asettivat Ritan abbedissan eteen. Kaikki sisaret näkivät, millaisessa seurassa Rita oli tullut lukitun oven läpi. Nyt häneltä ei enää voitu kieltää pääsyä.

Lopultakin Rita onnistui elämään toivottua alkuperäistä luostarikutsumustaan. Sisarena Rita sai hoitaakseen luostarin mehiläiset. Sisaret valittivat, että mehiläiset pistävät. Rita rukoili, ja Jumala kuuli häntä jälleen. Kaikilta Cascian mehiläisiltä puuttuu tänäkin päivänä piikki.
 
Luostarissa Rita harjoitti ankaria katumustöitä ja sai rukouksen johdosta yliluonnollisen haavan otsaansa. Kristus ilmestyi hänelle itselleen, ja hän sai ottaa vastaan Jeesuksen rakkauden piston. Mystisessä hurmiotilassa hän sai otsaansa piikin Jeesuksen piikkikruunusta. Hän seurasi kärsimyksissään Herransa jalanjälkiä, ja Jumala kuuli aina hänen rukouksensa.
 
Rita kuoli Casciassa 22. toukokuuta 1457.
 
Toivottomien tapausten suojelija
Pyhä Rita eli seuraavan kahdeksan paavin hallintokautena: Urbanus VI (1378-89), Bonifatius IX (1389-1404), Innocentius VII (1404-06), Gregorius XII (1406-15), Martinus V (1417-31), Eugenius IV (1431-47), Nikolaus V (1447-55) ja Calixtus III (1455-58). Paavi Leo XIII kanonisoi pyhän Ritan Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisen juhlana 24. toukokuuta 1900. Katolisessa kirkossa pyhän Ritan muistopäivää vietetään 22. toukokuuta eli hänen kuolinpäivänään. Suomessa hänen muistopäiväänsä vietetään kuitenkin seuraavana päivänä (23.5.), sillä autuaan piispan Hemmingin muistopäivä (22.5.) sai etusijan kotimaassaan.
 
Pyhä Rita Cascialainen on yksinäisyyden, hedelmättömyyden, vaikeiden avioliittojen, avioliittoväkivallan, pahoinpitelyn uhrien, ruumiillisten vaivojen, haavojen, sairauden, leskien, vanhemmuuden, epätoivoisten ja mahdottomien tapausten, unohdettujen ja menetettyjen tapausten suojeluspyhimys. Suuret pyhiinvaeltajien joukot tulevat vielä nykyisinkin hänen hautakirkkoonsa pyytämään hänen esirukouksiaan. Hän on todellakin ”la Santa degl'impossibili” – mahdottomien asioiden suojelija.
 
Pyhän Ritan tunnuksia ovat piikkikruunua tai ruusuja ja viikunoita pitelevä tai mehiläisten ympäröimä nunna sekä haava otsassa.
 
Pyhän Rita Cascialaisen muistopäivänä (23.5.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:
 
Jumala, anna meille ristin viisaus ja voima, jonka lahjoitit autuaalle Ritalle, jotta koettelemuksissa Kristuksen kanssa kärsien pääsisimme syvemmin osallisiksi hänen pääsiäissalaisuudestaan. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
(Roomalaisen Messukirjan täydennyksiä 2011, s. 7)
 
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
·      Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 157.
·       Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, s. 141.
·       David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
·       The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
·       www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

Eukaristia (21): Saarna

20/6/2021

 
Picture
Edellisellä kerralla pysähdyimme syventämään kuuluisan pääsiäissekvenssin Victimae paschali laudes sanojen merkitystä, sillä halusimme elää kirkon liturgisen rytmin mukaan, nimittäin pääsiäisaikaa. Totesimme, että pääsiäissalaisuus on vapautuksen mysteeri: sidotusta tulee vapautettu, syntisestä tulee lunastettu, ja kuolleesta tulee ylösnoussut. Meitä kutsutaan kiittämään ja ylistämään ”viatonta Kristusta”, ”pääsiäisuhria”, joka ”kuoli ja hallitsee elävänä”, ja samalla pyytämään Kristusta, ”voittajaa ja kuningasta”, armahtamaan meitä.
 
Nyt on aika palata takaisin Pyhän Messun vieton dynaamisen aspektin tutkimiseen, ns. viettämisen kulkuun alusta lähtien. Tässä kirjoituksessa siirrymme pohdiskelemaan evankeliumin jälkeen pidettävän saarnan merkitystä.
 
Vaikka Raamatun lukukappaleissa Jumalan sana puhuu kaikkien aikojen kaikille ihmisille ymmärrettävällä tavalla, sen vaikutusta lisää elävä tulkinta, homilia, osana liturgiaa: ”Saarnassa selitetään kirkkovuoden kuluessa uskon salaisuudet ja kristillisen elämän ohjeet lähtien pyhistä teksteistä. Sitä suositellaan sen vuoksi lämpimästi itse liturgian osana. Varsinkaan sunnuntaitten ja velvoittavien juhlapäivien messuista sitä älköön jätettäkö pois ilman vakavaa syytä.” (SC 52). Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto vielä tarkentaa: ”[Saarnan] tulisi selittää joitakin puolia Raamatun lukukappaleiden sisällöstä tai messun pysyvistä osista tai päivän messun teksteistä, ottaen huomioon joko messussa vietettävän salaisuuden tai kuulijoiden erityiset tarpeet.” (nro 41) Liturgisen vuoden aikana on sopivaa tarjota uskoville ”temaattisia” saarnoja, jotka käsittelevät kristinuskon suuria teemoja, kuten uskontunnustusta, pyhien sakramenttien viettoa, elämää Kristuksessa sekä kristillistä rukousta (Sacramentum caritatis, nro 46). Näin saarna ilmentää sekä Raamatun että Tradition välistä yhteyttä ja vuoropuhelua. Se liittyy kiinteästi tähän monimuotoiseen raamatuntekstien, Kirkon uskontunnustuksen ja ylistyksen sekä rukouksen kokonaisuuteen. Saarnalla on siis selvä yhteys Eukaristian viettoon, Pyhän Messun toiseen tärkeään suureen osaan.
 
Pyhään Messuun kuuluva saarna tulkitsee Jumalan sanaa julistaen Jumalan ihmeellisiä tekoja pelastushistoriassa eli Kristuksen salaisuutta ja siten sisältää paljon opetusta uskovalle kansalle (SC 35). Saarna liittyy päivän liturgisiin teksteihin soveltaen ne tähän aikaan ja hetkeen. Siinä Jumala edelleen ilmoittaa kansalleen pelastuksen salaisuuden ja ravitsee hengellistä elämää (SC 33). Saarna ei ole vain puhetta Jumalasta, vaan Jumala itse puhuu siinä saarnaajan kautta: ”Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme” (2. Kor. 5:20). Siten saarna on evankeliumin elävä ääni, joka lahjoittaa pelastuksen uskossa vastaanotettavaksi. Jeesuksen saarna Nasaretin synagogassa kiteyttää saarnan tarkoituksen: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen" (Luuk. 4: 21). Saarnaa kuunnellessaan seurakunta tulee osalliseksi Jumalan kaikista pelastusteoista. Näin saarna ei viittaa itsensä ulkopuolelle, vaan se itse on pelastuksen välittäjä, armonväline.
 
Ilmestyessään kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä ylösnoussut Kristus viettää tavallaan ensimmäistä ”Messuaan” ylösnousemuksensa jälkeen ja samalla pitää merkittävän saarnan: ”Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.” (Luuk. 24:27) Saarna itse on armonväline, niin että molemmat opetuslapset toteavat niin kiihkeästi: ”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?” (Luuk. 24:32)
 
Myöhemmin alkuseurakunnassa kuunnellessaan apostoli Pietarin saarnaa Kristuksen pääsiäissalaisuudesta Jerusalemin asukkaat tunsivat piston sydämessään ja kysyivät apostoleilta: ”Veljet, mitä meidän pitää tehdä?” (Ap.t. 2:37) Pietari jatkoi vielä saarnaamistaan kehottaen heitä: ”Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana” (Ap.t. 2:40). Pietarin saarnan vaikutuksesta heidät ”kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä” (Ap.t. 2:41).
 
Saarna kehottaa ottamaan Jumalan sanan vastaan sinä, mitä se todella on, Jumalan sanana (1 Tess. 2:13), ja toteuttamaan sitä käytännössä. Siksi saarna on liturgian olennainen osa, ja sitä suositellaan lämpimästi, sillä se on tarpeen vahvistamaan kristillistä elämää. Selebrantin tai diakonin on pidettävä saarna sunnuntaisin ja säädettyinä juhlapäivinä kaikissa messuissa, joissa uskovia on mukana, eikä sitä voi jättää pitämättä muuten kuin vakavasta syystä (SC 52). Muina päivinä saarna on suositeltava, etenkin adventin, paaston ja pääsiäisajan arkipäivinä sekä muissakin juhlissa ja tilaisuuksissa, jolloin uskovat kokoontuvat tavallista lukuisammin kirkkoon (RMYJ 42). Saarna voidaan päättää rukoukseen.
 
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 203-213; 446-455 & 1322-1419.
  • Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 38-40; 84 & 271-294
  • Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
  • Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963), lyh. SC
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
  • Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
  • The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
  • Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
  • paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
  • paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
  • paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
  • Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
  • paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)

Vahvistusleiri 13.-19.6.2021 Sauvossa, Ahtela

14/6/2021

 
Picture
Hyvä nuori ystävä!
 
Kirjoitan sinulle samalla sekä kutsu- että infokirjeen, joka koskee vahvistusleiriä Ahtelan nuorisoleiraluella Sauvossa
 13 -19.06.2021.
Leirille on tulossa nuoria Tampereelta ja Turusta.

Tämän leirin vetäjänä haluan kaikkien aikuisten ja isosten puolesta, jotka ovat mukana leirillä, toivottaa sinut tervetulleeksi vahvistusleirille, joka antaa sinulle mahdollisuuden valmistautua paremmin vastaanottamaan vahvistuksen sakramentti ja vahvistaa sinun uskoasi, että voisit aidosti elää sen uskon mukaan arkipäivää.
Mitä sinä tarvitset leirille?

Ensiksikin tarvitset hyvää tahtoa ja iloista mieltä, olla meidän kanssamme leirillä. Toiseksi, tarvitset avoimen sydämen ja mielen vastaanottamaan Jumalan sanaa ja Pyhän Hengen johdatusta.

Ota mukaan myös: Raamattu, vihko ja kynä, pyyheliina, omat lääkkeet (jos semmoisia tarvitset), eri tarpeisiin vaatteita, uimapuku ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet.

Leirimaksu 150€, joka maksetaan tilille Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta Turussa FI40 1547 3000 0005 98,    6.6.2021 mennessä. Muista mainita oman nimi maksun yhteydessä ja viestinä ”vahvistusleiri”.

Leirillä keskitymme vahvistuksen sakramentin vastaanottamiseen liittyviin asioihin, joten kännykkää voit käyttää ainoastaan vapaa-ajalla. Yöksi kännykät ym. vastaavat laitteet kerätään pois hyvän yöunen takaamiseksi.
 
Jos tarvitset erikoisruokavaliota, ilmoita minulle hyvissä ajoin.
 
OHJELMA:

Su 13.06.       klo 17.00 Saapuminen
                      Klo 17.30 Illallinen
                      Klo 19.00 Pyhä Messu
                      Klo 20.00 Yhdessäolo ja tutustuminen
                      Klo 21.00 Iltapala
                      Klo 23.00 Sacrum Silentium, nukkumaan
 
Ma-Ti-Ke-To-Pe
                      Klo  8.00 Herätys
                      Klo  8.30 Lipunnosto, aamurukous ja aamiainen
                      Klo  9.15 Katekeesi
                      Klo 11.00 Pyhä Messu
                      Klo 12.30 Lounas
                      Klo 13.30-15.00 Aktiviteeteja (pelejä, uimista, yms.)
                      Klo 15.00 Välipala
                      Klo 15.30 Draama-opetus ma-ti
                      Klo 17.30 Illallinen
                      Klo 18.30 Hetkihartaus
                      Klo 21.00 Iltarukous
                      Klo 23.00 Sacrum Silentium
 
La  19.06.
                     Klo  8.00 Herätys
                    Klo  8.30 Aamurukous ja aamiainen
                    Klo 10.00 Pyhä Messu
                    klo 11.00 – 11.30 Lähtö kotiin
 
Sen lisäksi ohjelmassamme on: parannuksen sakramentti, ristin tie, ruusukko,  ja muita yllätyksiä.
 
Leirin paikka on:   Ahtelantie 21
                              21570 Sauvo
                          
Leirin johtokunta: isä Stanislaw Zawilowicz scj  p.0458407191 (vastuuhenkilö)
                            isä Peter Gebara scj. p.0400458128 
                            Sisar Barbara sjk  p.0409644529
                            Sinikka Meurman  p.0404197077
                            + isoset
 
Yhteistä kuljetusta leirille ei ole, vanhemmat voisivat sopia kimppakyytejä samasta seurakunnasta tulevien muiden nuorten kanssa.
 
Ilolla odotamme sinua leirille. On vielä vähän aikaa, ennen kuin tapaamme Sauvossa mutta jos sinulla on joku kysymys tästä leiristä tai olen ehkä unohtanut ilmoittaa jostakin, soita 0458407191 tai kirjoita: stanislaw.zawilowicz@katolinen.fi
 
Toivon sinulle ja perheellesi aurinkoista kesää ja Jumalan siunausta.
 
isä Stanislaw Zawilowicz scj
ja leirin johtokunta
 
Turku, 27.02. 2021

Messun varaus Su 27.6. / Mass Registration Sun 27.6.

14/6/2021

 
Picture
SUNNUNTAI / SUNDAY 27.6.2021
KIRKKOVUODEN 13. SUNNUNTAI / 13TH SUNDAY IN ORDINARY TIME

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/hag5v8z55rqa6uka?utm_source=poll&utm_medium=link


Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/6npzbpyne8z55avu?utm_source=poll&utm_medium=link

Messun varaus Su 13.6. / Mass Registration Sun 13.6.

6/6/2021

 
Picture
SUNNUNTAI / SUNDAY 13.6.2021
KIRKKOVUODEN 11. SUNNUNTAI / 11TH SUNDAY IN ORDINARY TIME

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/r5gdecg5e2a996ga?utm_source=poll&utm_medium=link


Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/57c8v54subyrgf7x?utm_source=poll&utm_medium=link

<<Previous

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
risti@katolinen.fi + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280