risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Uskonnonopetus Hämeenlinnassa Su 1.5. / Religion Class in Hämeenlinna 1.5.

27/4/2022

 
Picture
Katolinen uskonnonopetus Hämeenlinnassa

Hyvät vanhemmat,

meidän seurakuntamme järjestää katolista uskonnonopetusta kouluikäisille lapsille ja nuorille, jotka asuvat Hämeenlinnassa ja lähialueella.

Tapaamme Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa (huom.!)
osoite:
Matti Alangon katu 11, 13130 Hämeenlinna
Aika: klo 13.00 – 15.00

Tässä on päivämäärät kevätkaudella 2022:

Kevätkausi 2022

SU 01.05.2022

Opettajina toimivat ursuliinisisaret, jotka tulevat Helsingistä (Sr Anna Krasuska, +358415442454). Vanhemmat/huoltajat voivat olla läsnä opetuksen aikana.

Lapset tuovat mukaan vihon ja kirjoitusvälineet. Opetuskirjat he saavat opettajalta. Ottakaa myös sisäkengät tai tossut lapsille!

Toivon, että te, hyvät vanhemmat, toisitte lapsenne uskonnonopetukselle ja selittäisitte heille, kuinka tärkeää on oppia Kristuksesta, kasvaa uskossa ja valmistautua tapaamiseen Jumalan kanssa pyhissä sakramenteissa, erityisesti Eukaristiassa ja vahvistuksen sakramentissa. Opetuksessa pyrimme rakentamaan lapsille katolista identiteettiä ja itsetuntoa ympäristössä, jossa he voivat tuntea olevansa kuin kotonaan suuressa katolisessa perheessä. Huomatkaa myös, että Hämeenlinnassa vietetään katolisia messuja, kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, siis samana päivänä kuten opetuspäivänä, ortodoksisessa kirkossa Erottajakadulla 2 (poikkeuksena syyskuu, Seminaarin koulussa). Haluaisin korostaa, että Pyhään Messuun osallistuminen on erittäin tärkeä osa lapsenne kasvussa uskossa. Pyhä Messu on aina tarkoitettu kaikille, koko perheelle. Pyhää Messua vietetään aina klo 15.00. Tervetuloa!

Vanhemmat osallistuvat opetuksen kustannusten kattamiseen osittain. Lahjoitus on 5 euroa hengeltä opetuspäivästä. Tällä lahjalla yritetään peittää seurakunnalle koituvat kulut (tilanvuokraus ja kirjat). Jos perheen taloudellinen tilanne on vaikea, seurakunta ei ota rahaa opetuspäivästä.

Tampere 29.4.2022

isä Tri Nguyen

Pyhän Ristin srk:n kirkkoherra
puh. +358 50 361 7942      email: [email protected] tai [email protected]

***
Catholic Religion Classes in Hämeenlinna

 
Dear parents,

our Parish organizes the Catholic religion classes for school-aged children who live in Hämeenlinna and the surroundings. 

We shall meet in the Parish Hall of the Orthodox Church (note!)
The address: Matti Alangon katu 11, 13130 Hämeenlinna 
Time: at 13.00 – 15.00

Here are the dates of the Spring 2022 -season for religious classes:

Spring 2022

SU 01.05.2022

The teachers are the Ursuline sisters, who come from Helsinki (Sr Anna Krasuska, +358415442454). The parents are allowed to be present during the teaching.
 
The children will bring with them notebooks and writing instruments for the religion classes. Books will be provided by the teacher. Please, take also slippers for your child.

Dear parents, I sincerely hope, that you would bring your children for the religion classes and explain to them how important is to learn about Jesus Christ and our Catholic Faith. The instruction prepares your children for receiving the Sacraments of Reconciliation, Eucharist and Confirmation. The Catechism classes help you to strengthen in your children Catholic identity and self-confidence so much needed in the environment where your children are living daily. Please notice that Holy Masses are celebrated in Hämeenlinna, on the first Sunday of the month, that’s on the same day as the teaching day, in the Orthodox church at Erottajakatu 2 (exception September, in Seminaari school). I would like to emphasize that there is nothing more important in the process of growing in the Catholic Faith than child's regular and pious participation in the Holy Mass together with his/her parents. The Holy Mass will be celebrated at 15.00. Welcome!

The expenses of the Catechism classes are largely covered by the parish. I only ask You, dear parents, if you can, to participate in those expenses by giving to the teacher 5 euros any time you bring your child for the Catechism classes. Thanks for the donation!

Tampere 29.4.2022

Fr Tri Nguyen

Parish Priest of the Holy Cross Church
 
tel. +358 50 361 7942        email: [email protected] tai [email protected]

Eukaristia (20): Victimae paschali laudes

17/4/2022

 
Picture
Edellisellä kerralla käsittelimme Sanan liturgiassa esiintyvien Raamatun lukukappaleiden välisten laulujen merkitystä, ennen kaikkea vuoropsalmin, hallelujan ja sekvenssin laulamista. Nimittäin apostoli Paavali kehottaa uskovia, jotka tulevat koolle Herransa tuloa odottaen, laulamaan yhdessä psalmeja, kiitosvirsiä ja hengellisiä lauluja (Kol. 3:16). Lauluhan on sydämen ilon ilmaus niin kuin kirkkoisä Augustinus lausuu osuvasti: ”Rakastava laulaa mielellään” (Sermo 336,1), ja vanha sananparsi sanoo aiheellisesti: ”Hyvin laulettu on kaksinkertaisesti rukoiltu.” Totesimme, että Raamatun lukukappaleiden väliset laulut ovat myös olennainen osa sanan liturgiaa. Tässä kirjoituksessa pysähdymme mietiskelemään erään tärkeän sekvenssin merkitystä, nimittäin pääsiäissekvenssin Victimae paschali laudes. Se on meille nyt ajankohtainen, sillä elämme parhaillamme pääsiäisaikaa.
 
Sekvenssien runous
 
Sekvenssejä oli alettu kirjoittaa 800-luvulta lähtien halleluja-ylistyksen laajennuksiksi. Niistä muodostui vähitellen hengellistä trendirunoutta. Pyhässä Messussa evankeliumin yhteydessä laulettavan Halleluja-sanan viimeinen a-tavu alkoi saada koristeellisia musiikillisia muotoja ja kasvoi pitkäksi sanattomaksi ylistykseksi. Juuri näihin sävelmiin ryhdyttiin kirjoittamaan tekstejä, sekvenssejä. Näin sekvenssin synty liittyy hallelujan koristeellisen lopukkeen tavuittaiseen sanoittamiseen. Riimittömästä varhaismuodostaan sekvenssit kehittyivät hymnin kaltaisiksi runoiksi, jotka olivat erittäin suosittuja.
 
Keskiajan loppupuolella yleistyivät latinankieliset sekvenssit, joita saatettiin laulaa varsinkin juhlapäivien Messuissa raamatuntekstien lukemisen yhteydessä, nykyisen päivän virren tapaan. Niiden tekstit olivat runomuotoisia, laajempia ja vapaampia kuin rukoushetkien hymnit. Sekvenssit poikkeavat hymneistä muun muassa siinä, että niissä yleensä kaksi säkeistöä lauletaan samalla sävelmällä ja sitten sävelmä vaihtuu.
 
Sekvenssejä oli alettu kääntää ja esittää paikallisilla kielillä. Tästä tuli virike kansankieliseen virteen mutta samalla uhka latinan kielen asemalle kultissa. Sanottiin, että niitä kirjoitettiin ja käännettiin keskiajalla erittäin runsaasti, niin että niitä on tunnistettu joidenkin tietojen mukaan yli 5000. Niinpä ajan mukaan sekvenssit alettiin nähdä myös uhkaksi Pyhän Messun yhtenäisyydelle, sillä niiden persoonallisuus ja paikallisuus sivuutti kokonaisuuden. Siksi Trenton kirkolliskokous (1545–1563) teki niin radikaalin karsinnan, että se jätti julkiseen käyttöön vain muutamia sekvenssejä, joista yksi kuuluisa on pääsiäissekvenssi ”Victimae paschali laudes”.
 
Victimae Paschali Laudes
 
Kristityt kantakoot kiitosta pääsiäisuhrille.
Karitsa lunasti lampaat, viaton Kristus sovitti syntiset Isänsä kanssa.
Kuolema ja elämä kävivät ihmeellisen kaksintaistelun.
Elämän Herra kuoli ja hallitsee elävänä.
Sano meille, Maria, mitä näit tiellä?
Näin elävän Kristuksen haudan ja ylösnousseen kunnian.
Todistajina näin enkelit, hikiliinan ja vaatteet.
Kristus, toivoni, on noussut ylös, ja hän käy teidän edellänne Galileaan.
Tiedämme Kristuksen totisesti nousseen kuolleista.
Sinä voittaja ja kuningas, armahda meitä. Aamen.

Tämä pääsiäissekvenssi on yksi muutamista Katolisen kirkon nykyään virallisesti hyväksymistä sekvensseistä liturgiassa. Sitä on pidetty Wipo Burgundilaisen viimeistään vuonna 1049 runoilemana. Muiksi mahdollisiksi sepittäjiksi arvellaan myös mm. Notker Balbulus, Ranskan Robert II ja Pyhän Viktorin Adam.
 
Lause ”kuolema ja elämä kävivät ihmeellisen kaksintaistelun” viittaa selkeästi tyypilliseen keskiaikaiseen käytäntöön, duel-kulttuuriin, jossa ritarit ja soturit taistelivat oikeudellisissa kaksintaisteluissa erilaisten kiistojen lopettamiseksi. Kaksintaistelu kesti, kunnes toinen osapuoli ei voinut enää taistella vastaan. Varhaisissa tapauksissa kukistettu osapuoli teloitettiin. Sana kaksintaistelu tulee latinankielisestä sanasta duellum, joka viittaa sanaan bellum, joka tarkoittaa ”sotaa”. Hiljainen lauantai ei ollut lepohetki, vaan silloin käytiin kuoleman ja elämän kaksintaistelu, jossa siirryttiin kuolemasta elämään, surusta iloon.
 
Tämä sekvenssi liittyy mahdollisesti myös pääsiäisen kirkkonäytelmien historiaan, sillä kysymys on Jeesuksen tyhjän haudan tapahtumista, ja niihin liittyy vuoropuhelu Magdalan Marian kanssa. ”Sano meille, Maria, mitä näit tiellä? Näin elävän Kristuksen haudan ja ylösnousseen kunnian. Todistajina näin enkelit, hikiliinan ja vaatteet. Kristus, toivoni, on noussut ylös, ja hän käy teidän edellänne Galileaan.” Magdalan Maria sanoi nähneensä ”elävän Kristuksen haudan”. Hiljaisen lauantain jälkeen haudat muuttuivat lepopaikoiksi. Todistajana enkeli haudalla oli muistuttanut Ylösnousseen menevän opetuslasten edellä Galileaan. Näin Jeesuksen toiminnan alku ja loppu limittyvät: Galileasta Jerusalemiin ja sitten taas Galileaan. Oikeastaan ylösnousemus oli yhden aikakauden loppu ja toisen alku, kaiken A ja O.
 
Pääsiäissekvenssi alkaa kehottamalla meitä kristittyjä kiittämään ja ylistämään ”viatonta Kristusta”, ”pääsiäisuhria”, joka ”kuoli ja hallitsee elävänä”. Hän sovitti meidät ”syntiset Isänsä kanssa” niin kuin ”Karitsa lunasti lampaat”. Karitsa teurastettiin, mutta se paljastui voittajaksi. Kristus on totisesti noussut kuolleista, niinpä sekvenssi päättyy pyytämällä Kristusta, ”voittajaa ja kuningasta”, armahtamaan meitä. Pääsiäissalaisuus on vapautuksen mysteeri. Sidotusta tulee vapautettu, syntisestä tulee lunastettu, ja kuolleesta tulee ylösnoussut.
 
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 203-213; 446-455 & 1322-1419.
  • Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 38-40; 84 & 271-294
  • Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
  • Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
  • Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
  • The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
  • Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
  • paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
  • paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
  • paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
  • Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
  • paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
  • https://virsikirja.fi/virsi-87-kiitosta-nyt-uhratkaamme/
  • Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen ja Ilkka Leskelä, Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa, SKS, Helsinki 2017

Pyhä viikko 2022

6/4/2022

 
Picture
Tuhkakeskiviikkona (2.3.2022) aloitimme neljäkymmentä päivää kestävän paastonajan, niin kuin Jeesus vietti erämaassa neljäkymmentä päivää yksinäisyydessä paastoten (Matt. 4:1-11). Paastonajan alkupuoli on jo korostanut parannuksen tekemistä, lähimmäisen rakkauden toteuttamista ja rukouselämän syventämistä. Sen loppuosa, varsinkin Pyhä viikko eli ensi viikko, keskittyy Jeesuksen kärsimyshistorian seuraamiseen ja siten päättyy riemulliseen pääsiäisyön messuun ylösnousemuksen kunniaksi. Koko paastonaika auttaa meitä valmistautumaan tähän suureen ilon ja toivon juhlaan, Herramme synnistä ja kuolemasta saavuttamaan voittoon, ylösnousemukseen (su 17.4.2022).
 
Palmusunnuntai
Pyhä viikko alkaa palmusunnuntaina (10.4.2022), jolloin kirkko viettää Herran Kristuksen tulemista Jerusalemiin, jonne hän saapui täyttääkseen pääsiäisensä salaisuuden. Siksi kaikissa messuissa muistetaan tätä Herran saapumista: päivän tärkeimmässä messussa joko kulkueena tai juhlallisen sisääntulon muodossa ja muissa messuissa yksinkertaisen sisääntulon muodossa.
 
Pyhä viikko huipentuu Triduum Sacrumin kolmeen pyhään päivään kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja pääsiäisyöhön. Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa siis kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin. Nämä kolme pyhää päivää on myös koko kirkkovuoden huipentuma (SC 5). Syystä sanotaankin, että sitä huipentumaa, mitä sunnuntai merkitsee viikolle, pääsiäinen merkitsee koko vuodelle (SC 106).
 
Kiirastorstai
Perinteen mukaan kiirastorstaiaamuna piispa viettää yhdessä papistonsa kanssa konselebraatiomessua, jossa hän siunaa pyhät öljyt (sairaiden öljyn ja katekumeenien öljyn) ja valmistaa krisman. Jos kuitenkin torstaiaamuna papiston ja kansan on vaikea kokoontua yhteen piispan kanssa, öljyn siunaaminen voidaan siirtää muutamaa päivää aikaisemmaksi. Juuri näin täällä Suomessa krismamessua vietetään tavallisesti Pyhän Henrikin katedraalissa jo tiistai-iltana (12.4.2022). Tämä messu ilmaisee havainnollisesti papiston yhteyttä piispaansa. Samassa yhteydessä piispa kehottaa pappeja uskollisuuteen palvelutehtävässään ja kutsuu heidät julkisesti uudistamaan pappeutensa lupaukset.
 
Kiirastorstai-iltana vietämme kahden sakramentin, Pyhän Eukaristian ja pappeuden sakramentin, asettamista. Samalla muistelemme konkreettisella jalkojen pesun rituaalilla Herran käskyä rakastaa lähimmäistä. Niinpä saarnan jälkeen toimitetaan siellä, missä se pastoraalisista syistä on suotavaa, jalkojen pesu. Messun lopussa on Pyhän Sakramentin juhlallinen siirtäminen, jonka jälkeen seuraa adoraatio. Uskovia kehotetaan, sikäli kun heille on mahdollista, viettämään jokin sopiva aika yöstä Pyhää sakramenttia palvoen, kuitenkin niin, että keskiyöstä lähtien palvonta tapahtuu ilman erityistä juhlallisuutta.
 
Pitkäperjantai
Pitkäperjantaina vietämme Jeesuksen kuolemaa eli sitä pelastuksen hetkeä, jona Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Yleensä iltapäivällä kolmannen hetken vaiheilla, paitsi jos pastoraalisista syistä valitaan myöhäisempi ajankohta, vietetään siis Herran kärsimistä. Tämä vietto koostuu kolmesta osasta, jotka ovat sanan jumalanpalvelus, ristin palvonta ja pyhä kommuunio. Pitkäperjantai on koko kirkkovuoden ainoa päivä, jona ei vietetä Messua, koska Uuden testamentin ainoa varsinainen pappi, Jeesus Kristus, on kuollut; ja ainoa varsinainen uhri, Karitsa, on uhrannut itsensä sovittaakseen ihmiset Jumalan kanssa. Pitkäperjantaihin liittyy abstinenssin ja paastoamisen velvollisuus.
 
Pyhän lauantain vietämme Herran haudan äärellä mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Tuona päivänä kirkko ei vietä pyhää uhria ja sen alttarit pysyvät paljaaksi riisuttuina siihen asti, kunnes Herran ylösnousemuksen yöllisen odotuksen eli juhlallisen pääsiäisvigilian päättyessä esiin puhkeaa ylösnousemuksen pääsiäisriemu, joka ylitsevuotavana täyttää koko viisikymmentä päivää kestävän pääsiäisajan.
 
Pääsiäisyö
Pääsiäisyönä, joka on kirkon vanhimman tradition mukaan Herralle pyhitetty valvomisyö (vert. 2. Moos. 12:42), tapahtuu koko pelastustyön yhteenveto: Jeesuksen ylösnousemus kuolemasta. Jeesus todisti olevansa Jumalan Poika ja kuoleman ja elämän Herra. Tuon päivän liturgia korostaa valon ja veden vertauskuvia. Ne symboloivat Jeesuksen ylösnousemusta ja uutta elämää, jotka me saamme kasteen sakramentissa. Kaunis liturgia korostaa Jeesuksen saavuttamaa voittoa synnistä ja pimeydestä ja meidän kutsumustamme olla valon lapsia. Niinpä uskovat evankeliumin kehotusta seuraten (Luuk. 12:35) kantavat palavia kynttilöitä käsissään ollakseen niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat Herransa saapumista, niin että hän tullessaan löytäisi heidät valvovina ja kutsuisi heidät aterioimaan omaan pöytäänsä.
 
Pääsiäisyön vigilia koostuu seuraavista osista: lyhyen valon juhlan jälkeen (vigilian ensimmäinen osa) pyhä kirkko Jumalan sanaan ja lupauksiin luottaen mietiskelee niitä ihmetekoja, joita Jumala alkuajoista lähtien on tehnyt kansansa hyväksi (vigilian toinen osa eli sanan jumalanpalvelus). Sen jälkeen kirkko ylösnousemuksen päivän jo lähestyessä vastaanottaa kasteen uudestisyntymisen kautta uusia jäseniä (kolmas osa) ja yhdessä heidän kanssaan saa kutsun astua pöytään, jonka Herra itse on valmistanut kansalleen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta (neljäs osa). Alkukirkossa pääsiäinen oli ainoa päivä, jolloin kasteessa otettiin kirkkoon uusia jäseniä. Siksi mekin tuona päivänä uudistamme kasteemme lupaukset.
 
Pääsiäinen ei ole yksinkertaisesti vain yksi juhla muiden joukossa, vaan ”juhlien juhla”, ”viettojen vietto”, niin kuin eukaristia on sakramenttien sakramentti (suurin sakramentti). Pyhä Athanasius kutsuu pääsiäisjuhlaa ”suureksi sunnuntaiksi”, niin kuin Pyhää viikkoa kutsutaan idässä ”suureksi viikoksi” (KKK 1169).
 
Kaikki Pyhä viikon viettämisen tavat pyrkivät samaan, ihmisen sisäiseen puhdistumiseen ja uudistumiseen, että hän voisi iloiten kohdata ylösnousseen Herransa ja elää hänen yhteydessään. Pyhä viikko avaa meille monia teitä, jotka kaikki johtavat meitä pääsiäisjuhlan iloon ja vapauteen.
 
Oikein siunattua Pyhää viikkoa ja tulevaa pääsiäistä teille!
 
​

Isä Tri Nguyen
 
Lähde:
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
  • Paavi Paavali VI, apostolinen kirje Mysterii Paschalis (14.2.1969), Roomalainen Messukirja, Pieksämäki 1999, ss. 79-81
  • Yleiset ohjeet kirkkovuotta varten ja kalenteri, Roomalainen Messukirja, ss. 82-101
  • Helsingin hiippakunnan kalenterin mukainen, Ordo, Kirkkovuosi 2021-2022, KATT 2021, ss. 2-7.
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1163-1178
Picture

Info-kurssi (ke 13.4.) / Usko & Elämä -sarja (ke 20.4.)

4/4/2022

 
Picture
INFORMAATIOKURSSI  2021-2022
 
Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.
Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.
PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

KE 13.4. klo 18.30          
Aihe: Maallikkojen kutsumus katolisessa kirkossa

​Käsittelemme seuraavia aiheita: 
mm. maallikkojen rooli kirkossa, maalliset velvollisuudet, uskonnolliset velvollisuudet, kristologiset velvollisuudet, maallikkojen ja paimenten yhteistyö…


Picture
USKO & ELÄMÄ -sarja  2021-2022
 
Tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.
Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.
PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

KE 20.4. klo 18.30       
Aihe: Pyhimysten ja pyhäinjäännösten kunnioitus


Käsittelemme seuraavia aiheita:
mm. pyhäksi julistamisen prosessi, pyhimysten esirukous, pyhäinjäännökset: raamatulliset perusteet, välähdyksiä reliikkien kunnioituksen historiasta, reliikkien merkitys… 

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    April 2025
    March 2025
    February 2025
    January 2025
    December 2024
    November 2024
    October 2024
    September 2024
    August 2024
    June 2024
    May 2024
    April 2024
    March 2024
    February 2024
    January 2024
    December 2023
    November 2023
    October 2023
    September 2023
    August 2023
    June 2023
    May 2023
    April 2023
    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Eukaristia
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Herran Rukous
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkkovuosi
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuukauden Pyhimys
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Nuoret
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
[email protected] + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280