All Categories

Messun varaus Su 24.1. / Mass Registration Sun 24.1.

18/1/2021

SUNNUNTAI 24.1.2021
PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/3568qrmda2vfgqfz?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 24.1.2021
MESSU SUOMEKSI KLO 12.00
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/dvresy4utwcxru7t?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 24.1.2021
MESSU PUOLAKSI KLO 15.00 / MASS IN POLISH AT 15.00
Ota yhteyttä isä Stanislaw:iin / Please make contact to Fr Stanislaw (+358458407191)

SUNDAY 24.1.2021
MASS IN ENGLISH AT 17.00
REGISTRATION:
doodle.com/poll/637v2v3abaihcmec?utm_source=poll&utm_medium=link

Huom.: Lastenkerho la 30.1. perutaan / Note: Children’s club Sat 30.1. cancelled

18/1/2021

Lauantaina 30.1.2021 on suunniteltu Lastenkerhon päivä seurakuntamme lapsille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän toiminta perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Toivon että meillä olisi normaali Lastenkerhon päivä ensi helmikuussa.

Saturday 30.1.2021 we have a planned day of Children’s club for children of our parish, just as usual once a month; but now we cancel this activity on that day because of the Corona pandemic. We hope that next month of February would be normal for gathering again.

Isä/Fr Tri Nguyen
Khra / parish priest

Messun varaus Su 31.1. / Mass Registration Sun 31.1.

17/1/2021

SUNNUNTAI 31.1.2021
PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/h9663ztgvyqpxuwd?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 31.1.2021
MESSU SUOMEKSI KLO 12.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/eawbu2zrmae7e92u?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNDAY 31.1.2021
MASS IN ENGLISH AT 17.00
REGISTRATION:
doodle.com/poll/ynnbgc9rp4mfq86n?utm_source=poll&utm_medium=link

Katolisen moraalin lähtökohdat (ke 20.1.) & Enkelit (ke 27.1.)

17/1/2021

Ke 20.1. Informaatiokurssi: Katolisen moraalin lähtökohdat

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 20.1. Katolisen moraalin lähtökohdat
Käsittelemme seuraavia aiheita: vapaus ja vastuu, moraalin lähteet, hyvät ja pahat teot, passiot ja moraalinen elämä, omatunto, inhimilliset hyveet ja jumalalliset hyveet, synti ja armo…

Ke 27.1. Usko & Elämä -sarja: Enkelit (VI): uskovien elämässä

USKO & ELÄMÄ -sarja on tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 27.1. Enkelit (VI): uskovien elämässä
Käsittelemme seuraavia aiheita: enkelin ja ihmisen välinen suhde, enkelit ja hengellinen elämä, enkelit uskovien elämässä, suojelusenkelit ja hyveellinen elämä, enkelikultin kriteerit…

Kuukauden pyhimys: pyhä Fabianus, paavi ja marttyyri (20.1.)

12/1/2021

Pyhä Fabianus oli paavina vuosina 236-250. Hän seurasi kreikkalaissyntyistä pyhää Anterusta paavina ja hoiti tätä Pietarin-virkaa 14 vuotta.

Valinta
Fabianus ei ollut vielä saanut pappisvihkimystä, kun hänestä tuli paavi. Kirkkohistorioitsija Eusebiuksen mukaan hänet valittiin "vaikka hän oli maallikko ja muukalainen". Legenda kertoo Fabianuksen paaviksi valitsemisesta, että Fabianus oli sattumalta mukana Rooman kristittyjen valitessa uutta paavia, ja kun valinnasta keskusteltiin, valkoinen kyyhkynen lensi paikalle ja laskeutui maaseudulta paikalle tulleen Fabianus-nimisen maallikon ylle. Tämä merkki muistutti Pyhän Hengen laskeutumista Herran kasteessa Jordan-virrassa ja sai sekä papiston että kansan tukemaan häntä. Sitä pidettiin taivaan antamana merkkinä ja näin Fabianus valittiin yksimielisesti suoraan maallikosta Rooman piispaksi. Kaikki huusivat yhteen ääneen: ”Otollinen! Aksios!” Vastusteluista huolimatta Fabianus vihittiin paavin virkaan 10.1.236.

Paimen

Paavi Fabianus sai johtaa kirkkoa rauhassa 14 vuotta. Ne olivat kirkolle poikkeuksellisen kasvun ja kukoistuksen vuosia. Hän osoittautui niin tavattoman hyväksi organisaattoriksi, että itse keisari lausui ottavansa hänet mielellään neuvonantajakseen hoviinsa.

Liber pontificalisin mukaan Fabianus järjesti Rooman seurakunnan toiminnan uudelleen jakamalla sen seitsemään osaan ja nimesi jokaiseen oman diakoninsa sekä tämän avuksi alidiakonin ja kuusi muuta apuria. Roomassa oli siihen aikaan jo noin 50.000 kristittyä. Niinpä jakamalla Rooman seitsemään diakoniapiiriin Fabianus hallitsi mm. kirkon köyhäinhoitoa viisaasti ja tehokkaasti.

Paavi Fabianus pani toimeen kunnostus- ja laajennustöitä Rooman katakombeissa. Hänen ansiostaan pyhän marttyyrin paavi Pontianuksen (230–235) ruumis ja karkotuksessa kuolleiden pyhien Pontianuksen ja Hippolytoksen reliikit saatiin tuotua Sardiniasta Roomaan. Siirtojen toteuttamiseen tarvittiin keisarin lupa ja tuolloinen keisari Filippus Arabialainen (244–249) suhtautui kristinuskoon myönteisesti paavin pastoraalisen toiminnan takia.

Hallinnollisten taitojensa lisäksi paavi tunnettiin oppia koskevista toimistaan varsinkin Afrikan levottomassa kirkossa. Hän lähetti lähetystyöntekijöitä Galliaan ja kirjoitti kirjeitä, joista muutama on säilynyt meidän aikoihimme saakka. Hän myös tallensi marttyyrien oikeudenkäyntien pöytäkirjoja kirkon arkistoon.

Hänen aikalaisensa pyhä Cyprianus kuvasi häntä vertaansa vailla olevaksi mieheksi, jonka kuolema vastasi hänen elämänsä pyhyyttä ja puhtautta.

Marttyyrius

Keisari Decius (249–251) aloitti verisen kristittyjen vainon, jonka ensimmäinen uhri oli pyhä Fabianus. Hänet vangittiin, vietiin kidutettavaksi ja mestattiin Deciuksen vainojen alkuvaiheessa vuonna 250 Roomassa. Näin pyhä Fabianus siirtyi marttyyrien kunniakkaaseen joukkoon.

Hänen ruumiinsa haudattiin Callixtuksen katakombiin ja myöhemmin osa hänen jäännöksistään siirrettiin pyhän Sebastianuksen basilikaan. Tästä syystä näitä marttyyreita juhlittiin yhdessä, tammikuun 20. päivänä.

Pyhän Fabianuksen alkuperäinen kreikankielinen hautakivi löydettiin katakombista vuonna 1854. Pyhän Sebastianuksen kirkon alta puolestaan löytyi vuonna 1915 sarkofagi, jossa hänen reliikkinsä olivat.

Kuvataiteessa pyhää Fabianusta on kuvattu usein paavinristi rinnallaan, miekka kädessään, kyyhkynen päänsä päällä ja paavin tiaran kanssa.

Kreikkalaisessa traditiossa hänelle vakiintui oma muistopäivänsä 5.8. ja muussa idässä 18.12.

Pyhän Fabianuksen muistopäivänä (20.1.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:

Jumala, sinä itse olet pappiesi kunnia. Suo meidän pyhän marttyyri Fabianuksen esirukousten tähden kasvaa siinä uskossa, jota hän tunnusti, ja hänen laillaan palvella sinua arvollisesti. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee, Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Roomalainen Messukirja, s. 571)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 28.
·       Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 48.
·       Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 41-42.
·       Jussi Hanska, Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005.
·       David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
·       The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
·       www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

Eukaristia (17): Hiljaisuus

10/1/2021

Edellisellä kerralla pysähdyimme mietiskelemään Aamen-sanan merkitystä. Lausumalla aamenen uskovat ottavat päivän rukouksen omakseen, rukoilevat anoen Pyhää Kolminaisuutta. Aamenellaan he ovat varmoja siitä, että heidän rukouspyyntönsä tulevat kuulluiksi taivaalliselle Isälle Jeesuksen Kristuksen kautta Pyhässä Hengessä. Näin toteutuu yhteys ja vuorovaikutus papin ja kansan välillä. Samalla korostuu myös rukouksen yhteisöllisyys.

Tähän mennessä olemme jo tutkineet kaikkia Pyhän Messun alkumenoja, joiden tarkoitus on yhdistää kokoontuneet uskovat yhdeksi yhteisöksi, jotta he voisivat kuulla Jumalan sanaa oikealla tavalla ja viettää eukaristiaa arvokkaasti. Niinpä tässä kirjoituksessa meidän on loogisesti siirryttävä sanan liturgiaan, Pyhän Messun ensimmäiseen ja varsinaiseen tärkeään osaan, mutta ennen sitä on hyvä tutustua lyhyesti erääseen Messun tärkeään ainekseen, nimittäin hiljaisuuteen.

Vatikaanin toisen konsiilin konstituutio Sacrosanctum Conciliumin mukaan liturgiaan omana osanaan kuuluvaa hiljaisuutta on noudatettava ajallaan (SC 30). Hiljaisuuden luonne on toki liturgian eri kohdissa erilainen. Esimerkiksi ennen Messua ja katumuksen vieton aikana ja rukouskehotuksen jälkeen uskova rukoilee sydämessään. Raamatun lukemisen ja saarnan jälkeen jokainen miettii kuultua hetken aikaa. Kommuunion jälkeen uskova hiljentyy kiittämään ja rukoilemaan Jumalaa. (RMYJ 23)

Hiljaisuus ennen Messua on hetki odottaa Kristuksen pääsiäistä, joka tulee läsnäolevaksi Messun vietossa. Kristuksen ristillä kerta kaikkiaan edeskantama uhri pysyy aina aktuaalisena: ”Joka kerta, kun alttarilla vietetään ristinuhria, jossa ’meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on teurastettu’, toteutetaan meidän lunastuksemme työ” (LG 3). Eukaristiassa Kristus lahjoittaa sen ruumiin, jonka hän on edeskantanut ristille meidän puolestamme, ja sen veren, ”joka on vuodatettu monien puolesta syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:28). Tämä Messun alussa olevan hiljaisuuden hetki antaa myös jokaiselle uskovalle valmiuden uhrata oma elämänsä Jeesuksen Kristuksen kanssa Isälle Jumalalle.

Seuraava hiljaisuus katumuksen vieton aikana rohkaisee ihmistä kääntymään Jumalan puoleen. Tämä hetki antaa jokaiselle mahdollisuuden palauttaa mieleensä omat syntinsä. Ihminen on usein kuin kadonnut lammas, joka ei seuraa Hyvää Paimenta eikä enää kuule tämän ääntä. Hänet on kutsuttu kuuntelemaan omantunnon ja totuuden ääntä, tutkimaan itseään rehellisesti ja pyytämään Herran armahdusta.

Hiljaisuus rukouskehotuksen jälkeen tekee uskovat tietoisiksi siitä, että he seisovat kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä, ja pienten lasten tavoin he vaikenevat anteliaan Isän edessä. Uskovat eivät uskalla heti pyytää mitään Jumalalta, sillä he näyttävät Hänelle vain omat tyhjät kätensä, mutta täynnä luottamusta he kantavat sydämessään rukousaiheensa Jumalalle. Näin hiljaisuudessa jokainen voi itse esittää omia henkilökohtaisia rukouspyyntöjä, joita pappi hetken hiljaa liittää yhteen aiheeseen tuodakseen tämän yksimielisesti Isälle Jumalalle. Papin levitetyt kädet saavat kaksi merkitystä: toisaalta ne kertovat avuttomuudesta ja toisaalta luottamuksesta Jumalan hyvyyteen.

Sanan liturgian aikana pidetään pienet hiljaisuuden hetket, jotta jokainen voisi miettiä rauhassa kuultua ja yrittäisi soveltaa sitä omaan elämäänsä. Jumala puhuu edelleen ihmiselle sanansa kautta, siksi hiljaisuus sopii erittäin hyvin Hänen sanansa sisäistämiseen ja vastaukseen. Kiireisen elämänmenon vuoksi ihmisellä on taipumus olla vastaamatta heti Jumalan kutsuun. Niinpä Raamatun lukemisen ja saarnan jälkeen mietitään kuultua hetken aikaa, jotta ”sana tulisi lihaksi” ihmisen sydämessä.

Papin kohottaessa pyhitetyt leivät ja viinin seuraa pieni hiljaisuus, joka on tarkoitettu oman uskon tunnustamiseen, että Kristus on todella läsnä leivän ja viinin muodossa. Lisäksi tämä hiljaisuuden hetki tarjoaa myös tilaisuuden pohtia pääsiäissalaisuutta ja ylistää Kristuksen ruumiin ja veren uhraamista Isälle Jumalalle. Samassa uhrissa jokainen voi osoittaa oman valmiutensa täyttää Jumalan tahdon elämässään.

Jumalan Karitsa-rukouksen jälkeen tuleva hiljaisuus on tarkoitettu varsinaiseen valmisteluun ennen Jumalan kanssa kohtaamista, siis kommuuniota. Tässä lyhyessä hetkessä jokaisen täytyy ottaa selville se, että hänet on kutsuttu juhla-aterialle. Samalla jokainen huomaa oman arvottomuutensa, kun hän sanoo ääneen: ”Herra, en ole sen arvoinen.”

Kommuunion jälkeen hiljennytään kiittämään ja rukoilemaan Jumalaa. Tämä hiljaisuuden hetki on tarkoitettu henkilökohtaiseen kohtaamiseen Jeesuksen kanssa uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Se antaa jokaiselle mahdollisuuden kypsyä ja vahvistua hengellisessä kasvussa. Kiitollisuuden osoitus Kristukselle pelastuksen teosta ja henkilökohtaisista lahjoista auttaa ihmistä ymmärtämään, että luotu on täysin riippuvainen Luojastaan, sillä ”ilman Luojaa luontokappale raukeaa tyhjiin”. (Gaudium et Spes 36)

Loppujen lopuksi hiljaisuus on myös tärkeää rukousta. Pyhässä Messussa esiintyvillä hiljaisuuden hetkillä on oma merkityksensä ja arvonsa. Siksi ”liturgiaan omana osanaan kuuluvaa hiljaisuutta noudatettakoon ajallaan”. (SC 30)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 203-213; 446-455 & 1322-1419.
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 38-40; 84 & 271-294
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)

<<Previous

Messun varaus Su 24.1. / Mass Registration Sun 24.1.

Huom.: Lastenkerho la 30.1. perutaan / Note: Children’s club Sat 30.1. cancelled

Messun varaus Su 31.1. / Mass Registration Sun 31.1.

Katolisen moraalin lähtökohdat (ke 20.1.) & Enkelit (ke 27.1.)

Kuukauden pyhimys: pyhä Fabianus, paavi ja marttyyri (20.1.)

Eukaristia (17): Hiljaisuus

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat