USKO & ELÄMÄ -sarja on tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!
 
23.10.                Viimeiset tapahtumat: Kristillisen kuoleman merkitys
mm. Mitkä ovat viimeiset asiat? Miten muut uskonnot suhtautuvat kuolemaan? Entä kristinuskon näkemys kuolemasta? Kuoleman syy ja sen merkitys? Kuolema ja tuomio

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!


16.10.                Jeesus Kristus
mm. ihmiseksitulo, tosi Jumala ja tosi ihminen, Kristuksen elämän salaisuudet, lapsuus, piiloon jäänyt elämä, kärsimys, kuolema, ylösnousemus, taivaaseen astuminen, parusia…

Maailman lähetyspäivä (su 20.10.2019)
 
Ruusukkokuukautena pidetty lokakuu on myös omistettu lähetystyölle, sillä se alkaa heti pyhän Jeesus-lapsen Teresan, lähetystyön suojelijan, muistopäivän vietolla (1.10.). Varsinaista maailman lähetyspäivää vietetään yleiskirkollisesti lokakuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina, joka tänä vuonna osuu hiippakunnassamme 20. päivään. Ja mikä vielä tärkeämpää, paavi Franciscuksen pyynnöstä Katolinen kirkko viettää tämän vuoden koko lokakuuta erityisenä lähetyskuukautena paavi Benedictus XV:n apostolisen kirjeen Maximum illud julkaisemisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Molemmat paavit toteavat yksimielisesti, ”kuinka tärkeää kirkon yhä nykyäänkin on uudistaa sitoutumisensa lähetystyöhön, antaa julistustyönsä olla yhä vahvemmin evankeliumin innoittamaa ja tuoda maailmalle Jeesuksen Kristuksen pelastus, hänen, joka kuoli ja nousi kuolleista.”
 
Kaste ja lähetys
Erityisen lähetyskuukauden teema on ”Kastetut ja lähetetyt: Kristuksen kirkko lähetettynä maailmaan.” Kasteeseen sisältyy siis lähettäminen, jonka Jeesus vahvisti apostoleille ylösnousemuksen päivänä: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21) Kasteen kautta kristityt liitettiin maailmanlaajuiseen kirkkoon ja he tulivat osallisiksi sen lähetystehtävästä (KKK 1213). Jokainen kastettu on kutsuttu omalla elämällään, saamiensa lahjojen ja aseman mukaan antamaan oman panoksensa Jumalan valtakunnan leviämiselle omassa ympäristössään tai kotimaansa ulkopuolella (Vat. II kirk.kok., Apostolicam actuositatem, 2). Itse asiassa ”jokainen kastettu on lähetystehtävä”, ”jokainen meistä on lähetystehtävä maailmassa, koska jokainen meistä on Jumalan rakkauden hedelmä,” korostaa paavi lähetysviestissään.
 
Luopuminen sisäänpäin kääntyneisyydestä
Seuraten paavi Benedictus XV:n apostolisen kirjeen Maximum illud ajatusta, paavi Franciscus kiteyttää: ”Usko Jeesuksen pääsiäistapahtumaan, kasteessa saatu kirkollinen lähetystehtävä, maantieteellinen ja kulttuurillinen irrottautuminen itsestään ja kodistaan, tarve pelastukselle synnistä ja vapautukselle persoonallisesta ja sosiaalisesta pahasta vaativat lähetystyötä aina maan ääriin saakka.” Tämä lähetystehtävän yleismaailmallisuus edellyttää ”jatkuvaa ja pysyvää missionaarista kääntymystä.” Juuri näin paavi kehottaa meitä olemaan käpertymättä itseemme, itseriittoiseen etniseen ja uskonnolliseen ryhmään kuulumiseemme.
 
Pohjoismaiden Missio
Lähetysviestin lopussa paavi Franciscus viittaa lyhyesti Paavillisiin lähetysseuroihin, jotka palvelevat yleismaailmallista kirkkoa globaalina verkostona tukien häntä sekä hengellisten että aineellisten avustusten kautta. Uskon levittämisen seura (Association for the Propagation of the Faith) on yksi lähetysseuroista, jonka kanssa Pohjoismaiden paikalliskirkot tekevät yhteistyötä ja jota Pohjoismaissa kutsutaan nimellä MISSIO. Tämä vastaa maailman lähetyspäivän järjestelyistä ja antaa uusille, vasta perustetuille tai köyhille hiippakunnille välttämätöntä tukea niiden ponnistellessa kohti omavaraisuutta. Lähetystyö on koko Kirkon vastuutehtävä, ja Pohjoismaiden katoliset hiippakunnat pyrkivät auliisti tukemaan paavillisten lähetysseurojen koordinoimaa evankelioimistyötä.
 
Oikeastaan kaikki katoliset hiippakunnat antavat ”lähimmäisenrakkauden pienen rovon” lähetyspäivänä. Sen ansiosta voimme yhdessä koko Kirkon kanssa viedä hengellistä ja aineellista apua niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Meidän rukouksemme ja lahjoituksemme auttavat tukemaan kirkkoja, sairaaloita, kouluja ja kutsumuksia maissa, joissa kirkko on uusi, vasta perustettu tai köyhä. Se on tilaisuutemme osoittaa rakkautta ja solidaarisuutta veljiämme ja sisariamme kohtaan, jotka jakavat kanssamme saman uskon.
 
Ekumeeninen lähetyspyhä
Täällä Suomessa lokakuun toisena viikonvaihteena (12.-13.10.) katolilaiset, ortodoksit ja luterilaiset viettävät yhdessä ns. ekumeenista lähetyspyhää, jonka teema on tänä vuonna ”kiitollisuus” mm. Suomen Lähetysneuvoston 100-vuotisjuhlan johdosta. Olemme nauttineet edelläkävijöiden työn hedelmistä, ja olemme vuorollamme edistämässä evankeliumin leviämistä kansojen keskuuteen. On syytä kiittää Jumalaa uskon lahjasta ja siitä, että Suomi on jo siirtynyt vastaanottavan lapsen asemasta aktiivisesti toimivan aikuisen asemaan.
 
Niin kuin paavi Franciscus toivoo, että erityinen lähetyskuukausi lokakuussa 2019 auttaa meitä uudistamaan missionaarista tehtäväämme, niin Suomen Lähetysneuvoston 100-vuotisjuhla on jälleen tilaisuus löytää uudelleen meille uskossamme annettu aarre ja tehtävä, joka meidän on kiitollisina välitettävä eteenpäin tulevaisuuteen. Olemme kutsutut todistamaan uskollisesti yhteisestä kasteestamme arkielämän keskellä. Paavi Franciscus on vakuuttunut siitä, että marttyyrien veri on jotakin sellaista, joka yhdistää meitä kristittyjä ja joka vielä lahjoittaa meille täyden yhteyden.
 
Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
Isä Tri Nguyen
 
Kolehdit kerätään 20. lokakuuta 2019 kaikissa messuissa Kirkon lähetystyön hyväksi.
 
MUUT AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
FI09 1745 3000 1270 60
Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.
 
 
*****
RUKOUKSET LÄHETYSTYÖN PUOLESTA
 
Jumala, sinä haluat, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan sinun totuutesi. Katso kypsän viljasatosi runsautta ja lähetä pelloillesi työntekijöitä, jotta evankeliumia saarnattaisiin kaikille luoduille. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
 
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, A, päivän rukous, s. 927)
 
 
***
Jumala, taivaallinen Isä, joka lähetit Poikasi Kristuksen maailmaan, vuodata meihin lupaamasi Pyhä Henki, jotta se levittäisi totuuden siemeniä ihmisten sydämiin ja herättäisi ne uskon kuuliaisuuteen, niin että kaikki ihmiset kasteen kautta uuteen elämään syntyneinä kuuluisivat sinun omaan kansaasi. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
 
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, A, päivän rukous, s. 928)
 
 
***
Jumala, katso Poikasi Kristuksen puoleen, joka ihmisten pelastuksen tähden antoi itsensä kuolemaan, jotta hänen kauttaan kaikkialla maailmassa sinun nimesi tulisi kirkastetuksi kansojen keskuudessa ja sinulle joka paikassa kannettaisiin tätä yhtä pyhää uhria. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Poikasi, kautta. Aamen.
 
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, A, uhrilahjarukous, s. 928)
 
 
***
Jumala, sinä teit kirkostasi pelastuksen sakramentin kaikille kansoille, jotta Kristuksen lunastustyö pysyisi ihmisten keskellä aikojen loppuun asti. Sytytä rakkautesi liekki uskoviesi sydämiin, ja herätä heissä kutsumus palvella ihmisten pelastusta, niin että kaikista kansoista kasvaisi sinulle yksi perhe ja yksi kansa. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
 
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, B, päivän rukous, s. 929)
 
 
***
Lähetystyöntekijä
 
Herra, lähetystyöntekijä lähtee, koska hän uskoo,
että hänen elämänsä kasvaa täydellisestä itsensä antamisesta.
 
Lähetystyöntekijä lähtee, koska hän ajattelee:
jos jään tänne, siellä ei ole ketään, joka opettaisi köyhät rakastamaan evankeliumia.
 
Lähetystyöntekijä lähtee, koska sinä olet hänet kutsunut,
eikä hän voi lähettää puolestaan ketään muuta.
 
Lähetystyöntekijä lähtee,
koska hän haluaa julistaa sitä iloa, jonka sinä olet luvannut meille.
 
Lähetystyöntekijä lähtee,
koska köyhät odottavat häntä, eivätkä he voi muuta kuin odottaa.
 
Herra, lähde hänen kanssaan! Mutta herätä minussakin suurta valmiutta elää sinun antamassasi armossa ja viedä eteenpäin sinun ilosanomaasi sanoin ja teoin.
 
(ote Katolisen uskonnon yläasteen materiaalista, Kirkon elämää, KATT, s. 15)
 
***
Lähetystyöntekijän rukous
 
Kristus on aina sama. Hän sanoo:
Kaiken, minkä te olette tehneet
yhdelle näistä vähäisimmistä veljistä,
sen te olette tehneet minulle (Matt. 25:40)
 
Kun olin koditon, sinä avasit minulle ovesi.
Kun olin alaston, sinä vaatetit minut.
Kun olin väsynyt, sinä lahjoitit minulle levon.
Kun olin peloissani, sinä tyynnytit pelkoni.
Kun olin pieni, sinä opetit minua lukemaan.
Kun olin yksinäinen, sinä annoit minulle rakkautta.
Kun olin vankilassa, sinä kävit luonani.
Kun makasin sairasvuoteella, sinä hoidit minua.
Kun olin työtön, sinä hankit minulle työtä.
Kun kaipasin hyvyyttä, sinä pidit minua kädestä.
Kun olin mustaihoinen tai kiinalainen tai valkoinen
kun minua pilkattiin ja loukattiin, sinä kannoit ristiäni.
Kun olin vanha, sinä lahjoitit minulle hymysi.
Kun olin levoton, sinä kuuntelit minua kärsivällisesti.
Sinä näit minut syljen ja veren tahrimana,
ja vaikka olin hien ja lian peittämä,
sinä kuitenkin tunsit minut.
Kun minulle naurettiin, sinä seisoit vierelläni.
Kun olin onnellinen, sinä jaoit minun iloni
 
(Pyhä Teresa Kalkuttalainen)
 
***
Tee meidät rauhattomiksi, Herra,
 
Tee meidät rauhattomiksi, Herra,
kun olemme liiaksi itseemme tyytyväisiä,
kun unelmamme ovat täyttyneet
siksi, että ne olivat liian pieniä, ahtaita ja vaatimattomia,
kun kuulimme, että olimme jo turvallisessa satamassa
siksi, että purjehdimme liian lähellä rantaa.
 
Tee meidät rauhattomiksi, Herra,
kun meillä on niin paljon asioita,
että menetämme janon elävään veteen,
kun rakastamme niin suuresti maallista elämäämme,
että olemme lakanneet uneksimasta ikuisuudesta,
kun käytämme niin paljon voimia maailman rakentamiseen,
että annamme visioiden uudesta taivaasta himmentyä.
 
Herätä meidät, Herra,
niin meistä tulee rohkeampia ja uskaltaudumme suurelle merelle,
jossa myrskyt paljastavat sinun kaikkivaltiutesi meille,
missä tähdet loistavat, kun rannikko häipyy horisonttiin,
Hänen nimessään, joka laajensi toiveemme rajat,
ja kehotti meitä seuraamaan itseään.
 
(Piispa Bienvenido Tudtud, Mindenao-Sulu)
 
***
Erään eurooppalaisen kristityn rukous
 
Herra,
Minä unelmoin rauhasta koko maailmassa.
Minä puhun rakenteellisista sosiaalisista muutoksista,
köyhien ja rikkaiden välisen eron poistamisesta;
Mutta,
Minä riitelen tovereitteni kanssa työpaikallani.
Väheksyn toisten uraputkia ja menestystä.
 
Minä unelmoin suurista kokouksista,
dialogista ystävällisessä hengessä. Kaikkien uskontojen;
hindujen, buddhalaisten, animistien, muslimien, ateistien ja kristittyjen välillä.
 
Mutta,
Minä en puhu naapuritalossa olevan yksinäisen naisen kanssa.
En puhu kapinoivan nuoren kanssa,
en rikollisen kanssa
enkä ulkomaalaisten kanssa.
 
Toivon, että Sinun ilosanomaasi julistettaisiin kaikkialla maailmassa,
Mutta, itse elän eristäytyneenä omassa rauhassani.
 
Minä toivon, että kaikki nälkäiset saisivat ruokaa.
Mutta minä olen jatkuvasti kristillinen egoisti,
Kun minulta pyydetään jotakin palvelusta, vastaan:
“Anteeksi, ei minulla ole aikaa.”
 
Minä annan joitakin almuja, mutta en anna itseäni.
Kohtaamaani vääryyttä en voi unohtaa,
Minulta puuttuu voima anteeksiantamiseen
ja avoimuus sovinnon tekemiseen.
 
Herra,
Minussa on jokin vika.
Minun täytyy tehdä parannusta, kääntää suuntani.
Aloita Sinun missiosi minun kanssasi.
Anna minun kasvojeni säteillä Sinun hyvyyttäsi ja ihmisrakkauttasi,
jota niin syvästi kaivataan tässä maailmassa.
 
(Sveitsin Mission lehdestä)
 
***
Ekumeeninen rauhanrukous Senegalista
 
Rakas Jumala,
Auta meitä ihmisiä koko maailmassa,
että löytäisimme uusia teitä rakentaa oikeudenmukaista maailmaa.
Maailmaa ilman rasismia, ilman väkivaltaa ja ilman sotaa.
Auta meitä rakentamaan maailmaa,
jossa lapsilla olisi vettä ja mahdollisuus koulunkäyntiin.
Auta meitä rakentamaan maailmaa,
jossa nuorilla on mahdollisuus saada koulutusta
ja ihmiset voivat syödä itsensä kylläisiksi ilman kerjäämistä kaduilla, rautatieasemilla tai moskeijoiden, kirkkojen tai synagogien edessä.
 
Rakas Jumala,
auta meitä ihmisiä koko maailmassa löytämään uusia teitä
rakentamaan maailmaa ilman kyyneleitä, maailmaa ilman nälkää ja janoa, rauhan maailmaa.
Anna meille kaikkialla maailmassa voimaa löytää uusia teitä.
 
Yhdessä Sinun kanssasi voimme hyväksyä erilaisuutta, niin ettei se enää tunnu uhkaavalta.
Yhdessä Sinun kanssasi hyväksymme toisemme varauksetta.
Käsi kädessä käymme eteenpäin ilman pelkoa.
Me hymyilemme toisillemme, katsomme pilkettä silmässä, puristamme kättä.
 
Rakas Jumala,
Auta meitä ihmisiä koko maailmassa,
että voisimme löytää uusia teitä rakentamaan uutta maailmaa, jossa kaikki voivat elää rauhassa.
Aamen.

​Eukaristia eli pyhä ehtoollinen on kirkon keskeisin sakramentti. Se on sakramenttien sakramentti eli kaikkein pyhin sakramentti, jonka Kristus itse asetti ennen kuolemaansa ja uskoi kirkolle. Eukaristia on ainoa sakramentti, joka suoraan sisältää Kristuksen koko persoonan. Se on nimittäin kiitosuhri, jossa Kristus on todellisesti ja aktiivisesti läsnä. Pyhänä ateriana se luo yhteyden eli kommuunion toinen toisiinsa. Eukaristian vietossa maanpäällinen kirkko yhdistyy jo nyt taivaalliseen liturgiaan ja ennakoi sitä ikuista elämää, jossa Jumala on oleva kaikki kaikissa (1 Kor. 15:18). Niinpä kirkko elää eukaristiasta (”Ecclesia de Eucharistiae”, J-P II).
 
Eukaristia on pelastuksen sakramentti sanan varsinaisessa merkityksessä. Vatikaanin 2. kirkolliskokous on määritellyt osuvasti, että eukaristinen uhri on ”koko kristillisen elämän lähde ja samalla huippu” (Vat. II kirk.kok., Lumen Gentium, 11). ”Pyhään eukaristiaan sisältyy nimittäin kirkon koko hengellinen hyvä: itse Kristus, pääsiäisemme ja elävä leipä, joka Pyhän Hengen elävöittämän ja eläväksi tekevän ruumiinsa kautta antaa ihmisille elämän” (Vat. II kirk.kok., Presbyterorum ordinis, 5). Sen vuoksi meistä jokaisen on välttämätöntä syventää ymmärrystään ja vahventaa uskoaan tuohon ihmeelliseen salaisuuteen, johon kulminoituu tavallaan myös koko elämämme.
 
Miksi Jumala on antanut meille Eukaristian, miksi Hän uhrasi itsensä meidän puolestamme? Miten Jumala on läsnä Eukaristiassa, millaista tuo todellinen läsnäolo oikein on? Miksi kirkko viettää Eukaristiaa niin kuin viettää, mistä pyhän messun rakenne ja tavat kertovat? Mitä Eukaristian vastaanottaminen minulta edellyttää, teenkö sen palvoen ja kunnioittaen? Kunnioitanko Eukaristian viettäjiä, pappeja, ennen kaikkea sen takia, että heidät on erityisellä tavalla vihitty tähän pyhään tehtävään? Näihin tärkeisiin kysymyksiin pyrimme etsimään vastauksia Eukaristiaa käsittelevässä sarjassa, jossa yritämme syventyä Eukaristian salaisuuteen, meidän uskomme keskeisimpään salaisuuteen. Tässä pienessä kirjoituksessa keskitymme ensin Eukaristiaa kuvaaviin eri nimiin. 
 
Kuten rakkaalla lapsella on monta nimeä, myös Eukaristiaa kuvataan monella eri nimellä. Jokainen niistä viittaa johonkin tiettyyn näkökulmaan Eukaristian tyhjiin ammentamattomasta sisällöstä. Kreikkalainen sana ”eukharistein” tarkoittaa kiitollisuutta ja kiittämistä. Se muistuttaa juutalaisista siunauksista, joissa ylistetään Jumalan suuria tekoja: luomista, lunastusta ja pyhitystä. Kun Jeesus viimeisellä ehtoollisella otti käteensä leivän ja viinin, hän kiitti Jumalaa juutalaisen tavan mukaan, mutta hän antoi niille uuden olemuksen. Niistä tuli hänen ruumiinsa ja verensä.
 
Alkukirkossa Eukaristiaa kutsuttiin ”Herran ateriaksi” (1 Kor. 11:20), sillä kyseessä on se ehtoollinen, jota Herra vietti opetuslastensa kanssa kärsimistään edeltävänä iltana. Tämä viimeinen ateria ennakoi myös Karitsan hääateriaa (Ilm. 19:9) taivaallisessa Jerusalemissa. Sitä kutsuttiin myös ”leivän murtamiseksi” (Apt. 2:42; 27:35), sillä Jeesus käytti tätä juutalaiselle aterialle ominaista riittiä, kun hän ateriayhteyden johtajana siunasi leivän ja jakoi sen. Toinen nimitys on Eukaristinen kokoontuminen (synaxis), sillä Eukaristia vietetään uskovien kokouksessa, joka on näkyvä ilmaus kirkosta, Kristuksen mystisestä ruumiista (1 Kor. 10-11).
 
Eukaristia tekee Kristuksen Vapahtajan ainutlaatuisen uhrin (sacrificium) läsnä olevaksi ja sisällyttää itseensä kirkon uhrin (oblatio). Siksi sitä nimitetään Herran kärsimisen ja ylösnousemuksen muiston eli pyhien salaisuuksien viettämiseksi tai pyhäksi messu-uhriksi, joka täydellistää kaikki vanhan liiton uhrit ja kohoaa niitä korkeammalle. Puhutaan myös pyhästä ja jumalallisesta liturgiasta, sillä Eukaristian vietto on kirkon koko liturgian keskipiste ja saa siinä intensiivisimmän ilmauksensa. Liturgiassa pelastuksen salaisuus toteutetaan ja päättyy uskovien lähettämiseen (missio), jotta he täyttäisivät Jumalan tahdon arkielämässään, siksi Eukaristiaa kutsutaan myös pyhäksi messuksi (missio).
 
Eukaristiassa Kristus tekee meidät osallisiksi ruumiistaan ja verestään, jotta muodostuisi yksi ainoa ruumis, siksi sitä käytetään myös ilmaisua ”Kommuunio”. Muita nimityksiä ovat enkelten leipä, taivaan leipä, kuolemattomuuden lääke, matkaeväs (viaticum)… (KKK 1331). Pyhän Ignatios Antiokialaisen mukaan, kun käymme ehtoollisella, nautimme ”taivaan leipää”, ylösnousemuksen ja kuolemattomuuden lääkettä.
 
Mitä nimitystä käytettäneenkin Eukaristiasta, aina tarkoitetaan samaa asiaa: sitä salaisuutta minkä Herra Jeesus Kristus itse asetti päivää ennen kärsimistään viettäessään viimeistä ehtoollista opetuslastensa kanssa, nimittäin että hän itse leivän ja viinin muodossa on läsnä meidän kanssamme aikojen loppuun asti (Matt. 28:20).
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:

• Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419.
• Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
• Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
• Trenton kirk.kok., Canones de sacramentis in genere.
• Tuomas Akvinolainen, Summa theologiae III, qq. 73-83
• Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
• Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto, Pieksämäki 1999
• paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
• paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
• paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
• paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)

 

Syyskuun 26. päivänä vietämme pyhien Kosmaksen ja Damianoksen muistopäivää. Näistä kahdesta varhaiskristillisestä marttyyrista emme valitettavasti tiedä mitään varmaa, koska historiaan ei ole jäänyt heistä yhtään luotettavaa dokumenttia. On olemassa vain erilaisia legendoja, jotka kertovat mm. siitä, että he olivat todennäköisesti kaksoset ja elivät 200-luvulla. Mahdollisesti he olivat kotoisin Arabiasta, josta he olivat siirtyneet Syyriaan ja edelleen Vähän-Aasian Kilikiaan kouluttautuakseen lääkärin ammattiin. He asuivat kilikialaisessa Egean kaupungissa. Kotoaan he olivat saaneet kunnon kristillisen kasvatuksen: elävän uskon ja vahvan rakkauden Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan. He olivat erityisen tunnontarkkoja, minkä ansiosta heistä tuli erinomaisia lääkäreitä. Heillä oli yhteinen vastaanotto Kilikiassa, jossa he pitivät huolta jokaisesta heidän apuaan tarvitsevasta sairaasta. Erityisesti he huolehtivat köyhistä. Lääkäreinä he olivat laajalti tunnettuja ja he paransivat sairaita – myös pakanoita, minkä kautta monet näistä löysivät tien Kristuksen luo.
 
Kaksoisveljekset harjoittivat lääkärin ammattiaan kristillisestä rakkaudesta eivätkä ottaneet koskaan maksua potilailtaan. He toteuttivat Kristuksen sanoja: ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt.10:8) He siis kieltäytyivät ottamasta maksua potilailtaan, koska heidän mielestään se oli kristityn velvollisuuden mukaista. Tästä syystä heitä onkin kutsuttu ”pyhiksi pennittömiksi” (anargyroi, rahattomat). He kuitenkin paljastuivat kristityiksi, koska hyvin monet kiitolliset potilaat kääntyivät kristinuskoon.
 
Elettiin keisari Diocletianuksen verisen vainon aikaa, ja veljekset olivat ihmisystävällisyydessään ilmeisessä hengenvaarassa. Innokas Kilikian maaherra Lysianus vangitutti heidät ja kuulusteli heitä itse. Kun he olivat rohkeasti tunnustaneet kristillisen uskonsa, suostumatta palvelemaan muita jumalia, heitä kidutettiin raa’asti. Arvokkaasti ja kärsivällisesti he kestivät julman kidutuksen luopumatta Kristuksesta. Kovan vankeuden jälkeen veljekset naulittiin ensiksi ristille, ja rahvas sai kivittää heitä. Kun heidät otettiin alas, he olivat yhä elossa, ja niin heidät mestattiin. Tämä tapahtui perimätiedon mukaan Egean kaupungissa vuonna 303. Uskonveljet veivät heidän ruumiinsa Syyriaan, jossa heidät haudattiin Kyyrokseen.
 
Kosmaksen ja Damianoksen hauta tuli pian kuuluisaksi ihmeistä. Monet ihmiset tulivat terveiksi rukoiltuaan heidän haudallaan. Heidän kerrotaan saaneen aikaan useita ihmeparantumisia ja erityisen tunnetuksi on tullut jalansiirto, jota on usein kuvattu taiteessa. Siinä pyhimykset siirsivät jalan vähän aikaisemmin kuolleelta tummaihoiselta maurilta eräälle miehelle, jonka jalka täytyi katkaista vaikean sairauden vuoksi.
 
Lääkäriveljeksiä on kunnioitettu pyhinä marttyyreinä jo 400-luvulta alkaen koko Kirkossa. Kun Milanon edikti, josta kirkolle koitti vapaus, oli julkaistu, heidän kulttinsa levisi itäiseen kirkkoon, ja heidän kunniakseen rakennettiin useita kirkkoja. Paavi pyhä Symmachus pystytti marttyyrien haudalle hienon basilikan, joka oli lukuisten pyhiinvaellusten kohde aina arabien ja myöhemmin turkkilaisten saapumiseen asti. Kyyroksesta heidän kulttinsa laajeni hyvin nopeasti ja levisi koko Kirkkoon. Konstantinopolissa keisari Justinianus Suuri pystytti heidän kunniakseen kaksi kirkkoa parannuttuaan heidän esirukoustensa avulla vakavasta sairaudesta.  
 
Kosmaksen ja Damianoksen luiksi uskotut pyhäinjäännökset tuotiin 600-luvulla Roomaan, jossa paavi Felix omisti kirkon heidän suojelukseensa Via dei Fori Imperialissa. Osa heidän reliikkiään siirrettiin myöhemmin muihinkin Euroopan kirkkoihin, esim. vuonna 1649 Münchenin St. Michaelkirche'en, jossa heidän pyhäinjäännöslippaansa on edelleen.
 
Pyhät Kosmas ja Damianos mainitaan yhä edelleen Pyhän Messun roomalaisessa kaanonissa (I Eukaristisessa Rukouksessa). Heitä kunnioitetaan nykyisin lääketieteellisten tiedekuntien, apteekkarien, lääkärien ja sairaanhoitajien suojeluspyhimyksinä, vaikka lääkäreiden suojeluspyhimyksenä mainittiin jo varhain evankelista pyhä Luukas, jonka arvellaan olleen lääkäri ammatiltaan. Veljekset kuvataan taiteessa tavallisesti lääkärin ja apteekkarin asussa. Kosmas pitää yleensä kädessään salvapurkkia ja lastainta tai huhmaretta, Damianos taas virtsantähystyspulloa tai lääkemaljaa. Kansa on pyytänyt heiltä apua mitä erilaisimmista taudeista ja vaivoista vapautumiseksi. Karjalassa heiltä on pyydetty apua myös pellavan kasvun edistämiseksi, pellavaa kehrättäessä ja kudottaessa sekä mehiläisten suojaamiseksi. Kosmas ja Damianos ovat myös aiheena Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuonna 1988 käyttöön otetussa tunnuskuvassa.
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 298
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 57
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, s. 49
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htmHaettu osoitteesta http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Cecilia
​