All Categories

Messun varaus / Mass Registration Su 15.8./22.8./29.8.

2/8/2021

SUNNUNTAI 15.8.2021 / SUNDAY 15.8.2021
Autuaan Neitsyt Marian Taivaaseen Ottaminen / The Assumption of our Lady

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/5s3952syi4uec5nb?utm_source=poll&utm_medium=link

Messu vietnamiksi klo 13.00. Ota yhteyttä suoraan isä Tri:in, +358503617942

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/ff9i4m8mnb9gsepf?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 22.8.2021 / SUNDAY 22.8.2021
Kirkkovuoden 21. sunnuntai / 21st Sunday in Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/cn28a3ycds3sbgd6?utm_source=poll&utm_medium=link

Messu puolaksi klo 15.00. Ota yhteyttä suoraan isä Stan:in, +358458407191

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/brfnms444yv34s9x?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 29.8.2021 / SUNDAY 29.8.2021
Kirkkovuoden 22. sunnuntai / 22nd Sunday in Ordinary Time

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/e5xatbuk6g7us8qv?utm_source=poll&utm_medium=link

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/266gh7xuzqqprreq?utm_source=poll&utm_medium=link

Messun varaus Su 8.8. / Mass Registration Sun 8.8.

2/8/2021

SUNNUNTAI 8.8.2021 / SUNDAY 8.8.2021
KIRKKOVUODEN 19. SUNNUNTAI / 19TH SUNDAY IN ORDINARY TIME

Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/r2ueqdyy8i8f2b5y?utm_source=poll&utm_medium=link

Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/smxgzb5cg4mfx27g?utm_source=poll&utm_medium=link

Kesän tärkeät juhlat

2/8/2021

Liturgisen kalenterin mukaan vietämme kesän aikana mm. seuraavia tärkeitä juhlia:

Perjantaina 11.6.2021 vietämme Jeesuksen Pyhän Sydämen juhlapyhää.

Kirkko on säätänyt Jeesuksen Sydämen juhlan, jota vietetään kolmantena helluntain jälkeisenä perjantaina. Kesäkuu ja muiden kuukausien ensimmäinen perjantai on myös omistettu Jeesuksen Sydämelle, jonka hartaus juontaa juurensa Raamatusta: ”Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.” (Joh. 19:33-34) Vapahtajan avattu kylki ja puhkaistu sydän ovat mitä selvin kuva Jeesuksen rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan. Sydämen symbolisen merkityksen ja viehättävyyden takia Jumala itse käyttää sitä ilmoittaakseen, miten syvä on se rakkaus, jota hän osoitti meille Pojassaan Jeesuksessa. Apostoli Filippus pyysi kerran Jeesukselta: ”näytä meille Isä”, silloin Jeesus vastasi: ”se, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh. 14:9). Kun katselemme Jeesuksen Sydämeen, näemme Isän Sydämen. Jeesuksen Sydän on ovi, jonka kautta pääsemme suoraan Jumalan sydämeen.

Torstaina 24.6.2021 vietämme pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhää (Juhannus).

Neitsyt Mariaa lukuun ottamatta Johannes Kastaja on ainoa pyhimys, jonka ruumiillisen syntymän juhlaa vietetään. Jo 400-luvulla juhlapäivä oli 24.6. – kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymää. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Johannes pyhittyi jo ennen syntymäänsä: sinä hetkenä, jona Maria tuli tervehtimään Elisabetia (Luuk. 1:39-45). Johanneksen syntymään liittyneet epätavalliset tapahtumat osoittavat hänen merkitystään pelastushistoriassa. Hän oli vanhan ja uuden liiton rajalla valmistamassa kansaa Messiaan tuloon. Jeesuskin sai häneltä kasteen Jordan-virrassa. Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset olivat olleet Johanneksen opetuslapsia. Johannes tiesi olevansa ”huutavan ääni erämaassa”, mutta Jeesus sanoi häntä suurimmaksi ”naisista syntyneiden joukossa” (Matt. 11:11).

Tiistaina 29.6.2021 vietämme pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhää.

Tämä päivä ei varsinaisesti ole apostolien kuoleman muistopäivä, vaan se päivä, jona heidän maalliset jäännöksensä siirrettiin Via Appian varrella sijaitsevaan katakombiin. Juhla mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 354.

Perimätiedon mukaan Pietari kuoli marttyyrina ristillä Roomassa keisari Neron aikana noin vuonna 64. Legenda kertoo, että Pietari oli pakenemassa vainoajiensa käsistä Roomasta, kun hän näki Jeesuksen tulevan tiellä vastaan. Pietari kysyi: ”Minne menet, Herra?” Jeesus sanoi menevänsä uudelleen ristiinnaulittavaksi Pietarin puolesta. Silloin Pietari palasi Roomaan ja antoi ristiinnaulita itsensä pää alaspäin. Roomassa on pieni kirkko nimeltä ”Quo vadis, Domine” sillä paikalla, missä legenda kertoo Pietarin tavanneen Herransa.

Paavali tuli vuonna 61 Roomaan, jossa hän oli ensin kotiarestissa, sitten vangittuna ja lopulta hänet mestattiin Rooman kansalaisena keisari Neron vainoissa, noin vuonna 67. Legendan mukaan hänen kaulansa katkaistiin miekalla, ja pudotessaan maahan hänen päänsä pomppasi kolme kertaa ja näihin paikkoihin puhkesi lähteitä. Nykyään tällä paikalla kohoaa kirkko nimeltä San Paolo alle Tre Fontane (Kolmen lähteen Paavalinkirkko).

Perjantaina 6.8.2021 vietämme Herran kirkastumisen juhlaa.

Juhla perustettiin todennäköisesti Tabor-vuorella sijaitsevien basilikojen vihkimisen muistoksi. Sitä on vietetty 500-luvulta lähtien, 40 päivää ennen Ristin ylentämisen juhlaa (14.9.). Joillakin seuduilla länsimaissa juhla omaksuttiin 800-luvulla. Roomalaiseen kalenteriin se otettiin vasta 1457 kiitokseksi vuotta aikaisemmin Beogradin luona saavutetusta voitosta taistelussa turkkilaisia vastaan. Kirkastumisen ihme osoittaa, että Kristuksen ja kristityn tie kirkkauteen vie ristin, kärsimyksen ja kuoleman kautta.

Sunnuntaina 15.8.2021 vietämme Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhää.

Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlaa alettiin viettää pian sen jälkeen kun Efesoksen kirkolliskokous oli antanut Marialle arvonimen Jumalansynnyttäjä (Theotokos) vuonna 431. Jerusalemin ja Betlehemin välillä oli 400-luvulla kappeli, jossa vietettiin vuosittain 15.8. Neitsyt Marian muistoa. Keisari Mauritius rakensi noin vuonna 600 Getsemaneen basilikan kunnioittaakseen Marian ”kuolonuneen nukkumista” ja taivaaseen ottamista, josta tämä päivä on saanut aiheensa. Tuolloin vietetään juhlaa Marian pelastumisesta ”ruumiineen ja sieluineen” (paavi Pius XII vahvisti tämän opin vuonna 1950): Marian koko persoona on päässyt lopulliseen päämääräänsä. Näin hän on Kirkon ja jokaisen uskovan tulevaisuuden merkki.

Isä Tri Nguyen

Lähde:

Evi Koski, Pyhimysten tie, KATT 1978
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001

Vahvistusnuorten Vanhempien kokous Su 5.9.2021 / The Parents’ Meeting, September 5, 2021

26/7/2021

Vahvistusnuorten Vanhempien kokous Su 5.9.2021
Valmistautuminen vahvistuksen sakramentin vastaanottamiseen

Hyvät Vanhemmat,

lauantaina 18.9.2021 lapsenne saa vahvistuksen sakramentin.

Pidämme viimeisen info-tilaisuuden juhlasta ja sen käytännöstä 5. syyskuuta 2021 välittömästi sunnuntain päämessun jälkeen (klo 11.30) kirkkorakennuksessa olevassa englantilaisessa koulussa; pääsy sinne kirkosta sakariston kautta.

Tilaisuudessa ovat läsnä kaikki vanhemmat, joiden lapsensa saavat vahvistuksen sakramentin. Tapaamisessa kertaamme sovitut asiat ja kerron myös tärkeimmistä asioista, jotka liittyvät vahvistuksen sakramenttiin valmistautumiseen ja sen viettämiseen.

Päivää ennen vahvistusjuhlaa, perjantaina 17.9.2020 pidetään kirkossa harjoitus (klo 18.30) vahvistuksen juhlaa varten. Samalla nuoret osallistuvat parannuksen sakramenttiin, jotta he voivat arvokkaasti ottaa vastaan vahvistuksen sakramentin. Myös vanhemmat voivat osallistua parannuksen sakramenttiin.

Vahvistuksen sakramentin jälkeen nuorilta kristityiltä odotetaan, että he aktiivisesti osallistuvat seurakunnan elämään, ennen kaikkea sunnuntain messuun, ja elävät katolisen uskon mukaan. Siihen tarvitaan jälleen vanhempien esimerkkiä ja jatkuvaa tukea. Pyydän siis teitä, hyvät vanhemmat, auttamaan lastanne valmistautumaan hyvin vahvistuksen sakramentin vastaanottamiseen ja tukemaan hänen hengellistä elämäänsä.

Kiittäen hyvästä yhteistyöstä,

Tampere 26.7.2021

isä Tri Nguyen

Pyhän Ristin srk:n kirkkoherra
puh. +358 50 361 7942, email: tri.nguyen@katolinen.fi

+++

The Parents’ Meeting, September 5, 2021
Preparing to receive the sacrament of Confirmation

Dear parents,

on Saturday, September 18, 2021, your child will receive the sacrament of Confirmation.

We will hold the last information session on the celebration and its practice on September 5, 2021, immediately after Sunday High Mass (at 11:30 am) in our church building in the rooms of the English School, accessed from the church hall through the sacristy.

The session will be attended by all parents whose children receive the sacrament of Confirmation. In the meeting, we will review the things agreed upon and I will also talk about the most important things related to preparing for and celebrating of the sacrament of Confirmation.

The day before Confirmation, on Friday, September 17, 2021, a rehearsal will be held at the church (at 18.30 pm) for the feast of Confirmation. At the same time, young people participate in the sacrament of reconciliation (confession) so that they could worthily receive the sacrament of Confirmation. Parents can also participate in the sacrament of repentance.

After the sacrament of Confirmation, young Christians are expected to actively participate in the life of the Church, especially the Sunday Mass, and to live the Catholic faith. This again requires the example of parents and a continuous support. So I ask you, dear parents, to help your child prepare well for receiving the sacrament of Confirmation and support his/her spiritual life.

Thanks for the good cooperation,

Tampere 26.7.2021

Fr Tri Nguyen

Parish priest of the Holy Cross Church
tel. +358 50 361 7942, email: tri.nguyen@katolinen.fi

Heinäkuun pyhimys: pyhät Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat (26.7.)

13/7/2021

Alkuevankeliumi
Evankeliumit eivät mainitse Neitsyt Marian vanhempien nimiä, ei edes evankelista Matteus, joka alkaa Jeesuksen sukuluettelolla. Se esittää, että profetiat olivat täyttyneet Jeesuksessa, ja siksi siinä valitaan tie, joka kulkee Joosefin, Abrahamin ja Daavidin pojan, kautta. Ainoa lähde, joka puhuu Joakimista ja Annasta, on alkukirkon ajoilta, toiselta vuosisadalta, oleva apokryfinen kirjoitus, jota kutsutaan ”Jaakobin protoevankeliumiksi”.

Tämä vanha kristillinen perimätieto kertoo, että Joakim kuului Juudan sukukuntaan ja polveutui suoraan kuningas Daavidista; Anna oli pappi Matthanin tytär ja kuului Leevin sukukuntaan, kuten ylipappi Aaron. Matthanilla oli kolme tytärtä: Maria, Zoia ja Anna. Maria oli naimisissa Betlehemissä ja synnytti Salomen; Zoia oli myös naimisissa Betlehemissä ja synnytti Elisabethin, pyhän Johannes Kastajan äidin; ja Anna oli naimisissa Nasaretissa Joakimin kanssa ja vielä vanhoilla päivillään synnytti Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian.

Vanhurskas pariskunta
Joakim ja Anna olivat olleet naimisissa jo viisikymmentä vuotta ja heidän avioliittonsa oli lapseton. He elivät hurskaasti ja hiljaisesti käyttäen ainoastaan kolmanneksen tuloistaan itse, antaen toisen kolmanneksen köyhille ja viimeisen kolmanneksen temppelille, eikä heiltä itseltään silti puuttunut mitään. Kerran, kun he olivat Jerusalemissa uhraamassa Jumalalle, ylipappi Isaskar nuhteli Joakimia: ”Et ole sen arvoinen, että voisit uhrata Jumalalle noilla lapsettomilla käsilläsi.” Toiset, joilla oli lapsia, tönivät Joakimia temmaten hänet röyhkeästi pois. Tämä murehdutti suuresti kumpaakin iäkästä vanhusta ja he menivät raskain sydämin kotiinsa. Tämän jälkeen kumpikin rukoili Jumalaa, että Hän antaisi ihmeen tapahtua heillekin, kuten hän oli tehnyt Abrahamille ja Saaralle ja antaisi avioparille lapsen lohduttamaan heitä vanhalla iällä. Jumala lähettikin enkelin heidän luokseen ja enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka ”olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan.” Anna tulikin heti raskaaksi ja synnytti yhdeksän kuukauden kuluttua hyvin ihmeellisen lapsen, pyhän Neitsyt Marian.

Toinen perimätieto kertoo, että Joakim oli Jerusalemin temppelin pappeja. Silloin kun hänellä ei ollut palvelusvuoroa temppelissä, hän kaitsi lammaslaumaansa Jerusalemia ympäröivillä vuorilla. Siihen aikaan avioliiton lapsettomuutta pidettiin lähes kirouksena. Kun Joakimin vuoro kerran oli toimittaa uhri, ylipappi kieltäytyi hyväksymästä hänen uhriaan, koska hänen yltään puuttui Jumalan siunaus. Syvästi loukkaantunut Joakim ajoi silloin laumansa kauemmas kuin tavallisesti ja rukoili epätoivoissaan Jumalalta laupeutta. Silloin arkkienkeli Gabriel ilmestyi hänelle ja käski hänen palata Jerusalemiin. Anna synnyttäisi tytön, josta tulisi odotetun Messiaan äiti. Annakin sai samanlaisen näyn. Puolisot riensivät kiireesti toisiaan vastaan ja tapasivat toisensa Jerusalemin Kultaisella portilla. Monet suuret taiteilijat, mm. kuuluisa Giotto, on maalannut tämän kohtaamisen ja pannut pyhän avioparin syleilyyn kaiken hellyyden, minkä ihminen pystyy ilmaisemaan.

Joakim ja Anna vihdoin korkeassa iässä saivat kaipaamansa ihmeellisen tyttären. Vanhempien kiitollisuus oli niin suuri, että he antoivat lapsensa Jumalan omaisuudeksi. Rakastaen he hoitivat lasta sen ensimmäiset ikävuodet ja lupauksensa mukaisesti antoivat lapsen Jerusalemin temppeliin, jossa lapsi palveli Jumalaa ja sai opetusta. Tämän tapahtuman muistoa vietetään marraskuun 21:ntena, Neitsyt Marian temppelissä käynnin päivänä.

Joakim oli 80-vuotias ja Anna 79-vuotias kun heidät kutsuttiin Jumalan valtakuntaan. Joakimin sanotaan tulleen haudatuksi Jerusalemiin. Toisaalta Annan reliikkejä sanotaan olleen Dårenissa Saksassa ja myös Apt-en-Provencessa, Canterburyssä, Readingissä ja Durhamissa.

Kunnioitus ja muistopäivä
Kirkko pitää Jeesuksen isovanhempia pelastuksemme välittäjinä, sillä heidän kauttaan syntyi Jumalamme äiti. Kirkko muistelee heitä esikuvallisina perheen kasvattajina ja uskon säilyttäjinä. Vaikka meillä ei ole paljon tietoa tästä pariskunnasta eikä Raamattukaan kerro mitään heistä, sekä Katolinen että Ortodoksinen kirkko ovat kunnioittaneet heitä rakentamalla kirkkoja ja alttareita, jotka on nimetty heidän mukaansa.

Idässä pyhä Gregorios Nyssalainen (n. 335-395) ylisti Annaa monissa kirjoituksissaan ja keisari Justinianus (483-565) rakennutti Annan kunniaksi kirkon Konstantinopoliin. Lännessä Annan kunnioitus lisääntyi vasta keskiajalla. Hänen kunniakseen nimettiin useita kirkkoja jo 700-luvulta lähtien.

Samalla tavoin Joakimin kunnioitus alkoi idässä ja tuli tunnetuksi vasta myöhäiskeskiajalla lännessä, jossa sitä auttoi Neitsyt Marian kunnioitus monine ihmeineen. Lännen kirkko epäröi pitkään ennen kuin se virallisesti hyväksyi Joakimin kultin ja se tunnetaankin vasta 15. vuosisadalta. Paavi Julius II virallisti Joakimin juhlan, Pius V kielsi sen ja Gregorius XV otti sen jälleen käyttöön. Paavi Clemens II sijoitti sen elokuulle ja Leo XIII korotti sen arvoa.

Viimeksi suoritetun pyhimysten kalenteriuudistuksen jälkeen Joakimin ja Annan muistoa vietetään yhdessä. Aikaisemmin Joakimin muistoa vietettiin 16. elokuuta. Nyt Katolinen kirkko on jälleen yhdistänyt liturgiassaan tämän pyhän avioparin, jonka muistopäivä on 26. heinäkuuta.

Ortodoksisessa kirkossa heidän muistopäivänsä on vuosittain heti Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian syntymäjuhlan jälkeisenä päivänä eli syyskuun 9. päivänä. Sen lisäksi heinäkuun 25. päivänä muistellaan pyhän Annan kuolonuneen nukkumista ja joulukuun 9. päivänä tai 12. päivänä hänen hedelmöittymistään.

Suojelus ja taide
Pyhää Annaa rukoiltiin erityisesti naisten ja varsinkin synnyttäjien suojelijana, mutta myös isoäitien ja naimattomien naisten sekä kaivosmiesten ja kauppiaiden suojelijana. Annasta tuli sittemmin myös Britannian ja Kanadan sekä monien alueiden ja paikkakuntien suojeluspyhimys.

Pyhä Anna oli yleinen aihe kirkollisessa taiteessa keskiajan loppupuolelta lähtien. Häntä kuvattiin niin kirkkojen seinämaalauksissa, maalauksissa kuin veistoksissakin. Hänet esitettiin usein taiteessa opettamassa Neitsyt Mariaa lukemaan. Monissa taideteoksissa näemme myös Annan, Marian ja Jeesus-lapsen yhdessä. Tällaisia kolmen sukupolven kuvia ja veistoksia kutsutaan nimellä ”Anna itse kolmantena”, joka oli keskiajan taiteessa suosittu aihe. Toinen yleinen ja suosittu aihe on Annan ja Joakimin kihlaus.

Kunnioitus ja muisto Suomessa
Annan nimi tuli tunnetuksi Suomessa kirkon piirissä jo 1300-luvulla kirkkojen suojelijana. Annalle omistettuja kirkkoja oli katolisella ajalla Salossa, Kumlingessa ja mahdollisesti Vöyrillä. Hattulassa hän oli toinen nimikkopyhimys Pyhän Ristin rinnalla, samoin Naantalin luostarissa pyhän Birgitan ohella. Sinetistä päätellen hän oli myös Kökarin fransiskaaniluostarin suojelija. Turun tuomiokirkossa oli Pyhän Annan nimikkoalttari ja kaupungissa toimi myös hänen nimelleen omistettu kilta. Myös Turun dominikaanisisarten luostari, jonka olemassaolosta ollaan nykyisin kohtalaisen varmoja, oli omistettu pyhälle Annalle.

Pyhän Annan kultin erityinen kukoistusaika Suomessa oli 1300-luvun loppu ja 1400-luvun alku, mistä todistavat lukuisat ”Anna itse kolmantena” -veistokset Suomen kirkoissa. Myös Joakimin ja Annan elämää kuvaavia seinämaalauksia on mm. Hattulan ja Lohjan kirkoissa. 1400-luvun alkupuolella Anna ohitti suosiossa kaikki muut naispyhimykset. Kalenterin muuttuessa vähitellen kirkon liturgisesta kalenterista maalliseksi nimipäiväkalenteriksi, Annasta tuli myös varhain yleinen pyhimyksen mukaan tytöille kasteessa annettu nimi.

Pyhän Annan suosion seurauksena hänen nimestään on muotoutunut eri kieliin, Annan lisäksi, suuri määrä naisten etunimiä, joista voidaan tässä mainita esimerkkeinä seuraavat: Ann, Ani, Anita, Anitta, Anja, Anki, Anne, Annele, Anneli, Annette, Anni, Anniina, Niina, Annika, Annikka, Annikki, Annu, Anu, Annukka, Hanna, Hanne, Hannele sekä yhdistettyjä nimiä kuten Anna-Liisa, Anna-Maija ym.

Muita suomalaisia etunimiä, etenkin Joakim-nimestä juontuvia miesten nimiä: Aki, Kim, Jaakkima…

Pyhien Joakimin ja Annan, Neitsyt Marian vanhempien muistopäivänä (26.7.) vietettävän Pyhän Messun rukousosat:

Alkuvirsi
Ylistäkäämme Joakimia ja Annaa heidän lapsestaan, sillä hänessä Herra antoi heille siunauksen, joka oli tuleva kaikille kansoille.

Päivän rukous
Herra, meidän isiemme Jumala, sinä annoit pyhille Joakimille ja Annalle sen armon, että heistä oli syntyvä ihmiseksitulleen Poikasi Äiti. Heidän esirukoustensa tähden suo meidän päästä osallisiksi kansallesi lupaamastasi pelastuksesta. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.

Uhrilahjarukous
Isä Jumala, ota vastaan nämä hartain mielin eteesi kantamamme uhrilahjat ja suo armossasi meillekin osallisuus siitä siunauksesta, jonka lupasit Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.

Ehtoollisvirsi (Vert. Ps. 24:5)
Herra soi heille siunauksensa, pelastuksen Jumala katsoi heidät vanhurskaiksi.

Päätösrukous
Jumala, sinä halusit ainoan Poikasi syntyvän ihmisestä, jotta ihminen puolestaan syntyisi uudelleen sinusta. Me rukoilemme sinua: pyhitä laupeuden hengellä meidät, jotka olet ruokkinut lastesi leivällä. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
(Roomalainen Messukirja, s. 654-655)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
· Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978, s. 145.
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 228-229.
·       Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 16.
·       Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020, ss. 10-11.
·       Edgren H. & Alitalo-Mäkelä A., Anna, pyhimys, Neitsyt Marian äiti. Suomen kansallisbiografia 1, Aaku – Browallius. SKS Helsinki, Hämeenlinna 2003, ss. 309-310.
·       David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
·       The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
·       www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

Uusi kutsu Tuulokseen katolisen messun viettoon LA 14.8.

1/7/2021

Rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa, erityisesti hyvät Hämeenlinnan alueella asuvat katolilaiset!

Pitkään aikaan meillä ei ole ollut mahdollisuutta viettää katolista Messua Hämeenlinnassa kuukausittain koronaviruspandemian rajoitusten takia.

Kaunis tilaisuus siihen oli vähällä toteutua viime kesäkuun alussa, mutta sekin jouduttiin perumaan uusien koronarajoitusten tullessa.

Nyt meillä on taas tulossa uusi tilaisuus siihen, tällä kertaa edelleen Tuuloksen keskiaikaisessa kivikirkossa, lauantaina 14.8.2021 klo 17.00. (Osoite: Kirkkokuja 27, 14840 Tuulos; puh.: 0408049523)

Tuona lauantaina 14.8. Katolisessa kirkossa vietetään Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhän aattoa. Vietämme juhlaa Marian pelastumisen takia ”ruumiineen ja sieluineen” (paavi Pius XII vahvisti tämän opin vuonna 1950): Marian koko persoona on päässyt lopulliseen päämääräänsä. Näin hän on Kirkon ja jokaisen uskovan tulevaisuuden merkki.

Meillä on siis juhlamessu Tuuloksen kirkossa klo 17.00. Sen jälkeen meillä on mahdollisesti opastus tähän pieneen mutta kauniiseen keskiaikaiseen kivikirkkoon. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Tuuloksen kirkko on omistettu pyhälle Birgitalle, niinpä kaikki birgittalaissisaret, birgittalaisoblaatit ja muut jäsenet ovat myös hyvin tervetulleita! Viime vuosina oblaattiryhmä on tutustunut Suomessa keskiajalta peräisin oleviin Pyhälle Birgitalle omistettuihin kirkkoihin tekemällä niihin pyhiinvaellusmatkoja. Nyt on todella hieno tilaisuus tehdä pyhiinvaellus Tuuloksen kirkkoon juuri Autuaan Neitsyt Marian juhlapyhän yhteydessä!

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

Nguyen Toan Tri
P. Ristin srk:n khra
+358503617942

<<Previous

Messun varaus / Mass Registration Su 15.8./22.8./29.8.

Messun varaus Su 8.8. / Mass Registration Sun 8.8.

Kesän tärkeät juhlat

Vahvistusnuorten Vanhempien kokous Su 5.9.2021 / The Parents’ Meeting, September 5, 2021

Heinäkuun pyhimys: pyhät Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat (26.7.)

Uusi kutsu Tuulokseen katolisen messun viettoon LA 14.8.

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat