All Categories

Messun varaus Su 25.4. / Mass registration Sun 25.4.

15/4/2021

SUNNUNTAI / SUNDAY 25.4.2021
PÄÄSIÄISEN 4. SUNNUNTAI / 4TH SUNDAY OF EASTER

Sunnuntai 25.4.2021
Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/2v5hazmc6xpdgt72?utm_source=poll&utm_medium=link

Sunnuntai 25.4.2021
Pyhä Messu suomeksi klo 12.00
Varauslista:
doodle.com/poll/y6epkdxazbmvidge?utm_source=poll&utm_medium=link

Pyhä Messu puolaksi klo 15.00 --> perutaan! / cancelled!

Sunday 25.4.2021
Holy Mass in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/3puckdfegqig8wkw?utm_source=poll&utm_medium=link

Huom.: Katekeesi LA 17.4. etänä / Lastenkerho la 24.4. perutaan

15/4/2021

Note: religious instruction Sat 17.4. cancelled => distance learning

Lauantaina 17.4.2021 on suunniteltu katekeesipäivä lapsille ja nuorille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän opetukset perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Opetukset pidetään etänä. Opettajat lähettävät tehtäviä omille oppilailleen netin välityksellä. Toivon että meillä olisi normaali lähiopetus ensi kuussa.

Saturday 17.4.2021 we have a planned day of catechetical teaching for children and young people, just as usual once a month; but now we cancel the religious instruction on that catechetical day because of the Corona pandemic. The teachers will give lessons to their pupils through Internet, distance learning. We hope that next month would be normal for gathering.

Isä/Fr Tri Nguyen
Khra / parish priest

Huom.: Lastenkerho la 24.4. perutaan / Note: Children’s club Sat 24.4. cancelled

Lauantaina 24.4.2021 on suunniteltu Lastenkerhon päivä seurakuntamme lapsille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän toiminta perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Toivon että meillä olisi normaali Lastenkerhon päivä ensi kuussa.

Saturday 24.4.2021 we have a planned day of Children’s club for children of our parish, just as usual once a month; but now we cancel this activity on that day because of the Corona pandemic. We hope that next month of February would be normal for gathering again.

Isä/Fr Tri Nguyen
Khra / parish priest

Messun varaus Su 18.4. / Mass registration Sun 18.4.

11/4/2021

SUNNUNTAI / SUNDAY 18.4.2021
PÄÄSIÄISEN 3. SUNNUNTAI / 3rd SUNDAY of EASTER

Sunnuntai 18.4.2021
PÄÄMESSU suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/gqt65ixuiucnx7kp?utm_source=poll&utm_medium=link

Sunnuntai 18.4.2021
PYHÄ MESSU vietnamiksi klo 13.00. Ota yhteyttä suoraan isä Tri:in!

Sunday 18.4.2021
HOLY MASS in English at 17.00
Registration list:
doodle.com/poll/tc66v4594zcymsa2?utm_source=poll&utm_medium=link

V käsky (ke 14.4.) & Neitsyt Maria (ke 21.4.)

11/4/2021

Ke 14.4. Informaatiokurssi: V Käsky: Älä tapa!

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 14.4. V Käsky
Käsittelemme seuraavia aiheita: V käsky: Älä tapa; Ihmiselämän kunnioittaminen: oikeutettu puolustautuminen, tahallinen tappaminen, abortti, eutanasia, itsemurha; Ihmisen arvokkuuden kunnioittaminen; Rauhan säilyttäminen: sodan välttäminen, aseiden valmistus ja kauppa…

Ke 21.4. Usko & Elämä -sarja: Neitsyt Maria (II): Maria ja Kirkko

USKO & ELÄMÄ -sarja on tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 21.4. Neitsyt Maria (II): Maria ja Kirkko
Käsittelemme seuraavia aiheita: mm. Neitsyt Maria Kirkon salaisuudessa: Marian rooli kirkossa – kirkon eskatologinen ikoni; Marian esikuva uskossa, toivossa ja rakkaudessa; Marian rukous ja esirukous; kanssalunastaja? Marian palvonta vai kunnioitus?

Eukaristia (20): Victimae paschali laudes

9/4/2021

Edellisellä kerralla käsittelimme Sanan liturgiassa esiintyvien Raamatun lukukappaleiden välisten laulujen merkitystä, ennen kaikkea vuoropsalmin, hallelujan ja sekvenssin laulamista. Nimittäin apostoli Paavali kehottaa uskovia, jotka tulevat koolle Herransa tuloa odottaen, laulamaan yhdessä psalmeja, kiitosvirsiä ja hengellisiä lauluja (Kol. 3:16). Lauluhan on sydämen ilon ilmaus niin kuin kirkkoisä Augustinus lausuu osuvasti: ”Rakastava laulaa mielellään” (Sermo 336,1), ja vanha sananparsi sanoo aiheellisesti: ”Hyvin laulettu on kaksinkertaisesti rukoiltu.” Totesimme, että Raamatun lukukappaleiden väliset laulut ovat myös olennainen osa sanan liturgiaa. Tässä kirjoituksessa pysähdymme mietiskelemään erään tärkeän sekvenssin merkitystä, nimittäin pääsiäissekvenssin Victimae paschali laudes. Se on meille nyt ajankohtainen, sillä elämme parhaillamme pääsiäisaikaa.

Sekvenssien runous

Sekvenssejä oli alettu kirjoittaa 800-luvulta lähtien halleluja-ylistyksen laajennuksiksi. Niistä muodostui vähitellen hengellistä trendirunoutta. Pyhässä Messussa evankeliumin yhteydessä laulettavan Halleluja-sanan viimeinen a-tavu alkoi saada koristeellisia musiikillisia muotoja ja kasvoi pitkäksi sanattomaksi ylistykseksi. Juuri näihin sävelmiin ryhdyttiin kirjoittamaan tekstejä, sekvenssejä. Näin sekvenssin synty liittyy hallelujan koristeellisen lopukkeen tavuittaiseen sanoittamiseen. Riimittömästä varhaismuodostaan sekvenssit kehittyivät hymnin kaltaisiksi runoiksi, jotka olivat erittäin suosittuja.

Keskiajan loppupuolella yleistyivät latinankieliset sekvenssit, joita saatettiin laulaa varsinkin juhlapäivien Messuissa raamatuntekstien lukemisen yhteydessä, nykyisen päivän virren tapaan. Niiden tekstit olivat runomuotoisia, laajempia ja vapaampia kuin rukoushetkien hymnit. Sekvenssit poikkeavat hymneistä muun muassa siinä, että niissä yleensä kaksi säkeistöä lauletaan samalla sävelmällä ja sitten sävelmä vaihtuu.

Sekvenssejä oli alettu kääntää ja esittää paikallisilla kielillä. Tästä tuli virike kansankieliseen virteen mutta samalla uhka latinan kielen asemalle kultissa. Sanottiin, että niitä kirjoitettiin ja käännettiin keskiajalla erittäin runsaasti, niin että niitä on tunnistettu joidenkin tietojen mukaan yli 5000. Niinpä ajan mukaan sekvenssit alettiin nähdä myös uhkaksi Pyhän Messun yhtenäisyydelle, sillä niiden persoonallisuus ja paikallisuus sivuutti kokonaisuuden. Siksi Trenton kirkolliskokous (1545–1563) teki niin radikaalin karsinnan, että se jätti julkiseen käyttöön vain muutamia sekvenssejä, joista yksi kuuluisa on pääsiäissekvenssi ”Victimae paschali laudes”.

Victimae Paschali Laudes

Kristityt kantakoot kiitosta pääsiäisuhrille.
Karitsa lunasti lampaat, viaton Kristus sovitti syntiset Isänsä kanssa.
Kuolema ja elämä kävivät ihmeellisen kaksintaistelun.
Elämän Herra kuoli ja hallitsee elävänä.
Sano meille, Maria, mitä näit tiellä?
Näin elävän Kristuksen haudan ja ylösnousseen kunnian.
Todistajina näin enkelit, hikiliinan ja vaatteet.
Kristus, toivoni, on noussut ylös, ja hän käy teidän edellänne Galileaan.
Tiedämme Kristuksen totisesti nousseen kuolleista.
Sinä voittaja ja kuningas, armahda meitä. Aamen.

Tämä pääsiäissekvenssi on yksi muutamista Katolisen kirkon nykyään virallisesti hyväksymistä sekvensseistä liturgiassa. Sitä on pidetty Wipo Burgundilaisen viimeistään vuonna 1049 runoilemana. Muiksi mahdollisiksi sepittäjiksi arvellaan myös mm. Notker Balbulus, Ranskan Robert II ja Pyhän Viktorin Adam.

Lause ”kuolema ja elämä kävivät ihmeellisen kaksintaistelun” viittaa selkeästi tyypilliseen keskiaikaiseen käytäntöön, duel-kulttuuriin, jossa ritarit ja soturit taistelivat oikeudellisissa kaksintaisteluissa erilaisten kiistojen lopettamiseksi. Kaksintaistelu kesti, kunnes toinen osapuoli ei voinut enää taistella vastaan. Varhaisissa tapauksissa kukistettu osapuoli teloitettiin. Sana kaksintaistelu tulee latinankielisestä sanasta duellum, joka viittaa sanaan bellum, joka tarkoittaa ”sotaa”. Hiljainen lauantai ei ollut lepohetki, vaan silloin käytiin kuoleman ja elämän kaksintaistelu, jossa siirryttiin kuolemasta elämään, surusta iloon.

Tämä sekvenssi liittyy mahdollisesti myös pääsiäisen kirkkonäytelmien historiaan, sillä kysymys on Jeesuksen tyhjän haudan tapahtumista, ja niihin liittyy vuoropuhelu Magdalan Marian kanssa. ”Sano meille, Maria, mitä näit tiellä? Näin elävän Kristuksen haudan ja ylösnousseen kunnian. Todistajina näin enkelit, hikiliinan ja vaatteet. Kristus, toivoni, on noussut ylös, ja hän käy teidän edellänne Galileaan.” Magdalan Maria sanoi nähneensä ”elävän Kristuksen haudan”. Hiljaisen lauantain jälkeen haudat muuttuivat lepopaikoiksi. Todistajana enkeli haudalla oli muistuttanut Ylösnousseen menevän opetuslasten edellä Galileaan. Näin Jeesuksen toiminnan alku ja loppu limittyvät: Galileasta Jerusalemiin ja sitten taas Galileaan. Oikeastaan ylösnousemus oli yhden aikakauden loppu ja toisen alku, kaiken A ja O.

Pääsiäissekvenssi alkaa kehottamalla meitä kristittyjä kiittämään ja ylistämään ”viatonta Kristusta”, ”pääsiäisuhria”, joka ”kuoli ja hallitsee elävänä”. Hän sovitti meidät ”syntiset Isänsä kanssa” niin kuin ”Karitsa lunasti lampaat”. Karitsa teurastettiin, mutta se paljastui voittajaksi. Kristus on totisesti noussut kuolleista, niinpä sekvenssi päättyy pyytämällä Kristusta, ”voittajaa ja kuningasta”, armahtamaan meitä. Pääsiäissalaisuus on vapautuksen mysteeri. Sidotusta tulee vapautettu, syntisestä tulee lunastettu, ja kuolleesta tulee ylösnoussut.

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 203-213; 446-455 & 1322-1419.
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 38-40; 84 & 271-294
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
https://virsikirja.fi/virsi-87-kiitosta-nyt-uhratkaamme/
Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen ja Ilkka Leskelä, Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa, SKS, Helsinki 2017

Kuukauden pyhimys: pyhä Louis Marie Grignion de Montfort, pappi (28.4.)

9/4/2021

Lapsuus
Louis Marie syntyi Bretagnen Montfort-sur-Meussa 31. tammikuuta 1673 hyvin köyhään perheeseen. Lapsuudessa häntä autettiin paljon mm. opintokuluissa. 12-vuotiaana hänet lähetettiin opiskelemaan jesuiittojen oppilaitokseen Rennesiin, jossa hänellä oli tapana käydä kirkossa ennen ja jälkeen oppituntien. Tavallisen koulunkäynnin lopussa hän aloitti filosofian ja teologian opinnot edelleen Rennesissä. Kuunnellessaan tarinoita kiertävistä lähetyssaarnaajista hän innostui tekemään samaa tehtävää erityisesti köyhien keskuudessa. Jo pienestä lähtien hänessä alkoi kehittyä vahvan antaumuksen kutsumus Kristukselle Neitsyt Marian kautta.

19-vuotiaana Louis meni jalan Pariisiin opiskellakseen lisää teologiaa. Matkalla hän antoi kaikki rahansa köyhille, vaihtoi vaatteita heidän kanssaan ja vannoi pärjäävänsä siitä lähtien vain almuilla. Pariisissa eräs hyväntekijä antoi hänelle mahdollisuuden mennä opiskelemaan kuuluisaan Saint-Sulpicen seminaariin. Teologian opintojen aikana hän sairastui ja joutui sairaalahoitoon, mutta selviytyi siitä hyvin. Kun hänet nimitettiin Saint-Sulpicen kirjastonhoitajaksi, tämä arvokas aika antoi hänelle mahdollisuuden tutkia suurinta osaa käytettävissä olevista hengellisyyttä koskevista teoksista ja erityisesti Neitsyt Marian asemaa kristillisessä elämässä. Tämä johti myöhemmin hänen keskittymiseensä ruusukkorukoukseen ja rukousnauhan hengelliseen merkitykseen.

Pappeus
Louis vihittiin papiksi kesäkuussa 1700 ja määrättiin Nantesiin. Vain 27-vuotiaana pappina hän päätti omistautua köyhien ja sairaiden hengelliseen huolenpitoon yhteiskunnassa, jossa kuilu köyhien ja rikkaiden välillä oli suunnaton. Kun hänestä tuli Nantesin sairaalan kappalainen vuonna 1703, hän perusti Jumalallisen viisauden tyttäret -järjestön parantamaan sairaiden ja köyhien asemaa. Hän sanoi sisarille: "Kutsukaa itseänne Viisauden tyttäriksi lasten opetusta ja köyhien hoitoa varten." Tästä Viisauden tyttäret -järjestöstä kasvoi myöhemmin kansainvälinen sääntökunta.

Marraskuussa 1700 de Montfort liittyi dominikaanien kolmanteen sääntökuntaan. Näin hän oli dominikaanitertiaari, mutta ei lupauksia antanut sääntökuntalainen. Tertiaarina hän pyysi esimieheltään lupaa paitsi ruusukkorukouksesta saarnaamiseen myös ruusukon rukousryhmien muodostamiseen. Hän alkoi miettiä pienen pappisseuran muodostamista saarnatakseen Kristuksesta Neitsyt Marian suojeluksessa. Tämä johti lopulta Marian komppanian perustamiseen. Jo elinaikanaan Louis tunnettiin erityisestä omistautumisestaan Neitsyt Marialle ja hartaasta rukoilemisestaan.

Voimakas saarnaaja
Vuodesta 1705 lähtien Louis de Montfort omistautui saarnaamaan ihmisille. Hän saarnasi evankeliumia lukemattomissa kylissä ja oli taitava puhuja. Häntä vastustettiin kuitenkin niin kiivaasti, että häntä kiellettiin saarnaamasta Poitiersin hiippakunnassa. Niinpä de Montfort teki pyhiinvaelluksen Roomaan pyytääkseen paavi Klemens XI:n neuvoja. Paavi tunnisti hänen todellisen kutsumuksensa ja kertoi hänelle, että sen harjoittamiseen Ranskassa on paljon mahdollisuuksia, ja lähetti hänet takaisin apostolisen lähetyssaarnaajan tittelillä. Näin paavi Klemens XI nimitti Louisin apostoliseksi lähetyssaarnaajaksi, ja Louis vietti loppuelämänsä saarnaten eri puolilla Ranskaa.

Vuonna 1713 de Montfort perusti ”Marian komppanian lähetyssaarnaajat” jatkamaan voimakkaita saarnametodejaan. Aikaisemmin jotkut ihmiset pitivät hänen saarnaamisensa kiivasta tyyliä jonkin verran outona ja hänet myrkytettiin kerran. Vaikka se ei osoittautunut kohtalokkaaksi, se aiheutti hänen terveytensä heikkenemisen. Silti hän jatkoi varoituksista huolimatta. Hän jatkoi saarnaamista ja perusti ilmaisia kouluja köyhille lapsille.

Elämässään hän usein joutui vastustajiensa ahdistamaksi, mutta hän vastasi siihen laajentamalla lähetystoimintaansa, jonka hengellistä perustaa leimasi usein toistuva kastelupausten uudistaminen, syvällinen Maria-hurskaus, rakkaus köyhiä ja lapsia kohtaan sekä äärimmäinen epäitsekkyys.

Mariaaniset teokset
Saarnaamisen lisäksi de Montfort löysi aikaa useiden kirjojen kirjoittamiseen, ja niistä tuli klassisia katolisia teoksia, jotka olivat aikanaan hyvin suosittuja. Hän on laatinut mm. mariaanisia teoksia kuten ”Marian salaisuus” (Secret of Mary) ja ”Tutkielma todellisesta antaumuksesta Neitsyt Marialle” (Treatise on True Devotion to the Blessed Virgin). De Montfortia pidetään yhtenä varhaisimmista kirjoittajista mariologian alalla. Hänen merkittävimpien Marian hartautta koskevien teostensa suosio löytyy ruusukkorukouksen salaisuudesta ja hänen tosi omistautumisestaan Neitsyt Marialle.

Kuolema ja pyhyys
Kovan työn ja sairauden kuluttamana isä Louis kuoli St-Laurent-sur-Sèvressä 28. huhtikuuta 1716. Hän oli 43-vuotias ja ollut pappina vain 16 vuotta. Hänen viimeinen saarnansa koski Jeesuksen hellyyttä ja Isän ruumiillistunutta viisautta.

Paavi Leo XIII julisti hänet autuaaksi 1888 ja paavi Pius XII julisti hänet pyhimykseksi 20.7.1947. Julistaessaan de Montfortin pyhäksi paavi Pius XII totesi, että de Montfort on opas, "joka johtaa sinut Mariaan ja Mariasta Jeesukseen".

Paavi Johannes Paavali II muisti kerran, kuinka nuorena pappiskandidaattina hän ”luki ja luki uudelleen monta kertaa ammentaen siitä suuria hengellisiä rikkauksia” de Montfortin teoksen ”Tutkielma todellisesta antaumuksesta Neitsyt Marialle”. Pyhän Louis de Montfortin ajatukset, kirjoitukset ja elämän esimerkki vaikuttivat suuresti paavi Johannes Paavali II:n hengelliseen elämään, mm. ”Totus Tuus” -lauseen valintaan hänen paaviuskautensa henkilökohtaiseksi motoksi, hänen kiertokirjeeseensä Redemptoris Mater (25.3.1987) ja apostoliseen kirjeeseensä Rosarium Virginis Mariae (18.10.2002).

Pyhän Louis Marie Grignion de Montfortin muistopäivänä (28.4.) vietettävän Pyhän Messun päivän rukous:

Iankaikkisen viisauden Jumala, sinun armostasi pyhä pappi Louis Marie opetti todistuksellaan muitakin antautumaan Neitsyt Marian johdattamina kokonaan Kristukselle. Suo meidän samaa hengellistä tietä kulkien palvella valtakuntasi laajentumista maailmassa. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. (Roomalainen Messukirja, s. 606)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:
· Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 129.
· Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, s. 180.
· David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
· Eddie Doherty, Viisauden hulluus: St. Louis de Montfortin elämäkerta, Bay Shore NY: Montfort Publications, 1993.
· The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
· www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

<<Previous

Messun varaus Su 25.4. / Mass registration Sun 25.4.

Huom.: Katekeesi LA 17.4. etänä / Lastenkerho la 24.4. perutaan

Messun varaus Su 18.4. / Mass registration Sun 18.4.

V käsky (ke 14.4.) & Neitsyt Maria (ke 21.4.)

Eukaristia (20): Victimae paschali laudes

Kuukauden pyhimys: pyhä Louis Marie Grignion de Montfort, pappi (28.4.)

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat