risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Loppiaisen (6.1.) kodinsiunaus 2020

30/12/2019

 
Picture
20 * C+M+B * 20
 
Vuoden 2020 kodinsiunaus
 
Uuden vuoden alussa, tammikuun 6. päivänä, vietämme loppiaisjuhlaa eli Herran ilmestymisen (epifania) juhlapyhää. Loppiainen muistuttaa meitä siitä, että Herra Jeesus ilmestyi kaikille kansoille ja tieto hänen syntymästään levisi muidenkin kuin israelilaisten keskuuteen. Muistamme kuinka itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Betlehemiin, josta he löysivät maailman Vapahtajan yhdessä äitinsä Marian ja Joosefin kanssa (vrt. Matt. 2:1-12). Matteuksen evankeliumissa ei sanota tietäjien lukumäärää, mutta se on aiheesta syntyneissä tarinoissa muovautunut kolmeksi muun muassa lahjojen (kulta, mirha, suitsuke) sekä kristillisen numerosymboliikan mukaan. Siksi heitä usein nimitetään myös kolmeksi kuninkaaksi tai kolmeksi viisaaksi mieheksi. Pieniä viittauksia asiaan löytyy myös Vanhan testamentin puolelta, kun siellä mainitaan lahjoja tuovia kuninkaita (Jes. 60:6 ja Ps. 72:10). Raamatusta ei löydy viitteitä tietäjien kuninkuudesta ja useiden tutkijoiden mukaan he lienevätkin olleet persialaisia filosofeja tai tähtitieteilijöitä. Toisinaan heidät on kuvattu myös eri maanosien edustajiksi. Yksi on näöltään länsimaalainen, toinen aasialainen ja kolmas ihonväriltäänkin erottuva afrikkalainen. Viesti on selvä: Vapahtaja Jeesus oli syntynyt koko maailmaa, kaikkia kansoja varten. Sekä köyhät paimenet että rikkaat ja oppineet tietäjät, niin betlehemiläiset kuin kaikkien kansojen edustajat, tulivat Jeesuksen seimen äärelle palvomaan.
 
Loppiainen on vanhastaan ollut joulunajan viimeinen juhlapäivä. Vaikka tämä suomenkielinen nimi tarkoittaakin joulunpyhien loppumista, se on oikeastaan vain alkua uudelle toiminnalle – lähetystyölle. Nimittäin itämaan tietäjät olivat tavallaan ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä, sillä kotimaahan palattuaan he julistivat hyvää sanomaa kanssaihmisilleen. Tästä syystä loppiaista on perinteisesti pidetty myös lähetystyön juhlana. Niin kuin idän tietäjät tulivat ja kumarsivat vastasyntynyttä Jumalan Poikaa, niin myös tänä päivänä Jumalan kunnian on tultava julistetuksi ja rakastetuksi kaikkialla maailmassa. Meidän tehtävämme on siis rukoilla ja myös antaa omastamme, jotta kaikki maailman kansat saisivat mahdollisuuden kuulla ilosanoman omalla kielellään ja näin tulisivat Jeesuksen opetuslapsiksi.
 
Lähetystyön hyväksi monissa katolisissa maissa loppiaisen aikaan lapset ja nuoret pukeutuvat itämaiden tietäjiksi tai kuninkaiksi, vaeltavat talosta taloon laulaen ja pyytäen lahjoitusta. He kirjoittavat liidulla talon ulko-oveen tekstiin ”20*C+M+B*20”, joka merkitsee: ”Jumala siunatkoon tätä taloa vuonna 2020”. Kirjaimet C+M+B toimivat latinankielisenä rukouksena, joka on oikeastaan lyhennys sanoista Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon). Ne myös viittaavat nimiin, jotka aikojen kuluessa on annettu kolmelle idän viisaalle: Caspar, Melchior ja Balthasar.
 
Uuden vuoden alussa on seurakunnissa taas saatavissa kodinsiunaustarroja idän tietäjien käynnin muistoksi. Pohjoismaiden Missiolta saatu tekstistä ”20*C+M+B*20” muodostava tarra muistuttaa meitä tästä kauniista perinteestä. Voimme saada kotimme siunatuksi ja samalla tukea lähetystyötä lahjoittamalla esim. 2 € tai enemmän jokaista siunaustarraa ja tekstiä kohtaan, kun hankimme niitä omasta seurakunnastamme. Siunaustarralla pyydämme Herraa Jeesusta olemaan aina meidän kanssamme, asumaan sekä kodissamme että sydämissämme ja kaikkien meidän luonamme käyvien vierailijoiden sydämissä, jotta meistä tulisikin lähetystyöntekijöitä omassa ympäristössämme.
 
KAIKKI AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
FI09 1745 3000 1270 60
Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.
 
Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
Isä Toan Tri Nguyen
 
***
 
Miten siunataan koti loppiaisena?
Kun koko perhe on kokoontunut yhteen, aloitamme siunausrukouksen ristinmerkillä ja lausumme yhdessä Herran rukouksen ja Terve Maria -rukouksen. Sitten isä tai äiti lukee yksin tai yhdessä lasten kanssa siunauksen. Sen jälkeen joku kiinnittää siunaustarran asunnon oveen tai sisäänkäynnin läheisyyteen niin, että se muistuttaa siunauksesta ohikulkijoille. Lopuksi juhlitaan yhdessä tapahtumaa.
 
Siunausrukous:
 
Esilukija: Jumala, taivaallinen Isämme! Saattakoon siunauksesi kaikkia niitä, jotka käyvät ulos ja sisään tästä ovesta. Pidä suojeleva kätesi meidän kotimme yllä tämän vuoden aikana.
Kaikki: Aamen.
 
***
 
Hur välsignar man ett hem på trettondagen?
När hela familjen är samlad inleds välsignelsebönen med korstecknet. – Vi gör korstecknet och ber bönerna Fader vår och Hell dig Maria tillsammans. Därefter läser pappan eller mamman ensam eller tillsammans med barnen välsignelsen. Efter det fäster någon klister märket med välsignelsen på hemmets dörr eller i närheten av den så att den som stiger in i hemmet blir påmind om att det är ett välsignat hem. Till slut firar man välsignelsen tillsammans.
 
Välsignelsebönen:
 
Ledare: Gud, vår himmelske Fader! Må din välsignelse följa alla dem som går ut eller in genom den här dörren. Håll dina beskyddande händer över vårt hem det här året.
Alla: Amen.
 
***
How do you bless your home on the feast of the three Kings (Epiphany)?
When the whole family has gathered together, they make the sign of the cross and pray the Our Father and the Hail Mary. Then one of the parents will say the blessing, or it can be said together with the children. After that someone attaches the blessed sticker to the front door or near the entrance, so that it will remind those passing by of the blessing. Finally, this event can be an opportunity to celebrate a little feast in the family.
 
The blessing of the home:
 
Intercessor: O God, Our heavenly Father! Bless everyone who goes in and out of this door. May Your protective hand rest over our home during the whole year.
All respond: Amen.
 
***
Picture

Joulutervehdys 2019

24/12/2019

 
Picture
Neljä viikkoa kestäneen valmistuksen jälkeen kirkonkellot kutsuvat meitä keskiyömessuun juhlimaan seimen ääressä Kristuksen lihaksitulemisen salaisuutta: ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh. 1:14). Jouluna jokainen pappi saa viettää kolme Pyhää Messua kuvatakseen siten Vapahtajamme kolmea syntymistä. Yöllä ensimmäinen Messu pidetään muistoksi Jumalan Sanan ikuisesta syntymästä Isästä, kuten Messun alkuvirsi sanookin: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin” (vrt. Ps. 2:7). Toisessa Messussa, aamunkoitossa, muistamme Kristuksen syntymää Neitsyt Mariasta, kun taas kolmas Messu muistuttaa Kristuksen mystillisestä syntymästä meihin, joille hän antaa ”oikeuden tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12).

Joulu on valon juhla. Sen alkuperä todistaa sen. Joulukuun 25. päivä ei ole Kristuksen historiallinen syntymäpäivä; oikeata päivää emme tiedä. Varsinainen joulujuhla oli loppiaisen eli Herran ilmestyspäivä (6.1.). Joulujuhla siirrettiin talvipäivänseisauksen kohdalle, jotta pakanallinen voittamattoman auringonjumalan (solinvictus) syntymäjuhla korvattaisiin kristillisellä juhlalla. Kristus on se oikea aurinko, maailman totinen valo, joka voittaa synnin pimeyden. Sen tähden joulujuhla sopiikin niin hyvin täksi päiväksi (25.12.), jolloin aurinko päivänseisauksen jälkeen alkaa nousta taas korkeammalle. ”Valkeus loistaa tänään meidän päällemme, sillä meille on syntynyt Herra” (vrt. Jes. 9:2). Ja toisen Messun rukouksessa sanotaan: ”Kaikkivaltias Jumala, suo meille armo täyttyä lihaksitulleen Sanasi uudella valkeudella. Heijastukoon meidän töissämme se, mikä uskon kautta meidän sieluissamme säteilee. Kristuksen Herramme kautta. Aamen”. (Jouluaamun messun päivän rukous, Roomalainen Messukirja, s. 136)

Koko sydämestämme toivotamme teille kaikille, rakkaille seurakuntalaisille ja kaikille hyvän tahdon ihmisille, oikein siunattua ja armorikasta Herramme, Jeesuksen Kristuksen, syntymän juhlaa! 

Isä Toan Tri Nguyen

Isä Eze Charles Nwoko

Eukaristia (4): kirkon suurin rukous

21/12/2019

 
Picture
Edellisissä Eukaristian sarjan kirjoituksissa totesimme, että Eukaristia on kirkon elämän lähde ja huippukohta, johon kaikki muut pyhät toimitukset ja kristillisen elämän toimet ovat yhteydessä, saavat siitä alkunsa ja johtavat siihen (SC 10). Pyhässä Messussa huipentuu sekä Jumalan toiminta, jonka kautta Hän pyhittää maailman Kristuksessa, että myös ihmisten viettämä kultti, jolla he palvovat Isää, Kristuksen, hänen Poikansa, kautta (SC 10). Nyt keskitymme tähän dynaamiseen prosessiin, jossa käydään keskustelua Jumalan kanssa, ajatusten vaihtoa Jumalan ja Hänen kirkkonsa välillä. Käsittelemme siis kokonaisuudessa Kirkon tärkeintä ja suurinta rukousta tässä kirjoituksessa.
 
Eukaristian vietto on kokonaisuutena rukous, Jumalan sanan kuuntelemista ja Hänelle puhumista; Jumalan edessä olemista ja elämänsä kantamista iloineen ja suruineen Hänen eteensä. Pyhä Messu on rukouksena hyvin kokonaisvaltainen tapahtuma. Koko kirkko viettää sitä. Kirkko on pyhien yhteys: kaikkien jäsenten välillä vallitsee ihmeellinen yhteys, sillä kaikki, jotka kuuluvat Kristukselle, liittyvät hänessä toisiinsa ja kasvavat yhteen yhdeksi Jumalan perheeksi. Siinä on kolme olemisen tilaa: osa on pyhiinvaelluksella täällä maan päällä; toiset puhdistetaan maallisen elämän päätyttyä; ja jotkut nauttivat jo taivaan autuutta (KKK 954). Pyhässä Messussa sekä täällä maan päällä vaeltava Jumalan kansa, että jo kirkkauden saavuttaneet, kohtaavat toisensa ja ovat yhdessä Jumalansa edessä. Myös kiirastulessa puhdistumassa olevat sielut ovat läsnä niissä rukouksissa, joita heidän puolestaan lausutaan. Kirkko on jo varhaisimmista ajoista asti viettänyt hartaasti vainajien muistoa ja kantanut heidän puolestaan esirukouksia, ennen kaikkea Eukaristista uhria, jotta he puhdistuisivat ja astuisivat Kristuksen kirkkauteen ja rauhaan (KKK 1032). Eukaristian vietto on siis Kirkon yhteinen uskon festivaali, jossa elävät ja kuolleet kohtaavat toisensa ylistääkseen yhdessä Luojaansa ja turvautuakseen Hänen armoonsa. Siinä käydään rukoilevaa dialogia Jumalan ja Hänen kirkkonsa välillä. Jokaisessa Pyhässä Messussa jatkuva esirukouspyyntö pyhiltä ja toistuva rukous kuolleiden puolesta muistuttaa meitä siitä, että olemme saman Jumalan perheen jäseniä. Emme ole vain yksittäisiä, irrallisia ihmisiä, vaan uskovien suku ja Jumalan kansa, joka yhdistyy Kristuksen uhriin ja esirukoukseen (KKK 1369). Näin Kirkon yhteinen rukous saa suurimman merkityksensä siitä, että Kristus on siinä aivan erityisellä tavalla läsnä leivän ja viinin muodossa. Hän antaa niille uuden olemuksen. Niistä tulee hänen ruumiinsa ja verensä.
 
Pyhä Messu on siis perusolemukseltaan rukousta ja sakramentin viettämistä. Siinä rukoileva Jumalan kansa osallistuu yhteiseen armon ateriaan: Sanan ateriaan ja Ruumiin ateriaan (DV 21). Tästä syystä riitus tai kieli, jolla se toimitetaan, ei ole kovin olennainen asia. Jos tunnemme Messun rakenteen, voimme osallistua sen rukoukseen, vaikka emme joka sanaa ymmärtäisikään. Voimme aina kokea olevamme omassa kirkossamme, oman rukoilevan yhteisömme keskellä, vaikka emme osaisi Messun riitusta tai sen vietettävää kieltä, olkoon se latina tai muu kansankieli. Kirkon yhteinen rukous elää ja kantaa silloin, kun emme itse jaksa emmekä ymmärrä.
 
Nykymessua vietetään edelleen kansankielellä, uudella tavallisella riituksella (paavi Paavali VI:n julistama) ja vuodesta 2007 lähtien voidaan myös viettää ns. vanhaa tai tridentiinista messua, vanhalla erityisellä riituksella (paavi Johannes XXIII:n vahvistama Missale Romanum vuodelta 1962). Näin vahvisti emerituspaavi Benedictus XVI heinäkuun 7. päivänä 2007 omasta aloitteestaan (motu proprio) kirjoittamassaan apostolisessa kirjeessä Summorum Pontificum. Molemmat muodostavat yhden ainoan roomalaisen riituksen kaksi eri käytäntöä. Oikeastaan ne ilmaisevat Kirkon suurimman rukouksen kaksi eri muotoa. Molemmat ovat siis täysin hyväksyttäviä, pyhyyteen vieviä rukousmuotoja. Tiedämme että Pyhän Messun jatkuva rukous ylittää aina riitusten ja kielten rajat.
 
Vatikaanin toisen konsiilin jälkeen on voinut käyttää latinan lisäksi kansankieltä ja on ollut muitakin mahdollisuuksia toteuttaa kansallista musiikkia ja kulttuuria. Käytössä ei ole vain yhtä katolista messukulttuuria, vaan katolinen messu monissa eri kulttuureissa monin eri tavoin. Tämä on antanut uskoville mahdollisuuden osallistua täysin ja aktiivisesti Eukaristiaan ja yhdistyä henkilökohtaisesti Jeesukseen Kristukseen. Siten he voivat kokea hedelmällisemmin Kristuksen uhrin yhdistäessään oman elämänsä kuorman häneen, joka uhraa itsensä. Nyt ihmiset voivat kaikkialla rukoilla messun todella omana rukouksenaan. Olemme koko ajan Kirkon suurimman rukouksen välittämän siunauksen virtauksessa, sillä jossakin päin maailmaa joka hetki kannetaan tätä tärkeintä rukousta Jumalan eteen koko kirkon ja maailman puolesta. Se on todellinen jatkuva rukous.
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:

  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419.
  • Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
  • Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
  • Trenton kirk.kok. (1545-1563), Canones de sacramentis in genere.
  • Tuomas Akvinolainen, Summa theologiae III, qq. 73-83
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
  • Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto, Pieksämäki 1999, II luku.
  • paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
  • paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
  • paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
  • paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
  • paavi Benedictus XVI, motu proprio Summorum Pontificum (7.7.2007).

Kuukauden pyhimys: pyhä Sylvester I, paavi (31.12.)

21/12/2019

 
Picture
Vuoden viimeisenä päivänä vietämme pyhä Sylvester I:n muistopäivää. Hän oli paavina vuosina 314-335 ja hänet tunnetaan Nikean kirkolliskokouksen aikana (325) areiolaisuutta vastaan käymästään kamppailusta.
 
Tradition mukaan Sylvester oli syntynyt Roomassa ja saanut koulutuksen oppineelta ja hurskaalta papilta nimeltään Carinus. Paavi Marcellinus vihki hänet papiksi. Sen jälkeen hän oli myös joutunut keisari Diocletianuksen vainojen aikana olemaan paossa Roomasta joitakin vuosia. Tässä viimeisessä vainossa hän osoitti suurta rohkeutta ja rakkautta ahdistettuja kristittyjä kohtaan.
 
Vuoden 313 päättyessä kuoli marttyyrien ajan viimeinen paavi Melkiades ja tammikuussa 314 Rooman väestö ja papisto valitsi Sylvesterin yksimielisesti Pietarin seuraajaksi. Sylvester I:n paaviuskausi 314-335 oli siihen aikaan, jolloin marttyyrikirkosta alkoi tulla voittoisa kirkko. Hänet valittiin paaviksi vain vajaa vuosi sen jälkeen kun keisari Konstantinus Suuri oli tunnustanut kristinuskon tasavertaiseksi valtakunnan muiden uskontojen kanssa. Milanon ediktillä keisari antoi kristityille uskon vapauden ja papistolle erivapauksia. Niinpä paavi Sylvesterin aikana rakennettiin Roomaan monia suuria kirkkoja: nykyisen Pietarinkirkon paikalla sijainnut ensimmäinen Pietarinkirkko, Lateraanikirkko ja Paavalinkirkko. Sylvester otti myös käyttöön liturgisen vaatetuksen messun vietossa. Hän itse oli ensimmäinen paavi, joka käytti kruunua ja mitraa, joista sittemmin kehittyi paavin tiara.
 
Paavi Sylvester lähetti valtuutettunsa donatisteja vastaan koolle kutsuttuun Arlesin kokoukseen ja myös areiolaisia vastaan kokoontuneeseen Nikaian kirkolliskokoukseen vuonna 325. Vaikka hän ei ollut itse paikalla kokouksessa, hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Nikaiassa pidetty ensimmäinen yleinen kirkolliskokous tuomitsi areiolaisuuden.
 
Sylvester on myös jäänyt historiaan paavina, joka kastoi keisari Konstantinuksen. Legendan kertoo, että keisari Konstantinus sairasti lepraa. Hän näki unessa Pietarin ja Paavalin, jotka kehottivat häntä menemään Sylvesterin luo pyytämään kastetta. Sylvester kastoi Konstantinuksen Lateraanikirkossa ja keisari parani täysin. Tästä kiitollisena keisari antoi paaville enemmän valtaa ja kirkolle erikoisoikeuksia. Toisen legendan mukaan Sylvester olisi ollut paikalla, kun keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa. Muu legenda taas kertoo, että roomalaiset Vestan neitsyet ruokkivat syvässä luolassa Vestan temppelin alla kammottavaa lohikäärmettä (pakanuuden vertauskuvaa). Sylvester laskeutui luolaan johtavat 365 askelmaa ja muurasi lohikäärmeen luolan kiinni ikuisiksi ajoiksi. Ja kun hän kaikenlisäksi kuoli vuoden 365. päivänä vuonna 335, pakanuus oli tavallaan haudattu ja kristillinen usko on sittenkin saanut lujan perustan. Paavi Sylvesterin kansanomaisuus johtunee myös lähinnä siitä, että hänen muistopäivänsä on uudenvuodenaatto, johon vanhastaan on liittynyt monia tapoja ja uskomuksia. Hän on ensimmäinen pyhimykseksi julistettu paavi, joka ei kuollut marttyyrina. Paljon muuta emme tiedäkään Sylvesterin elämästä, vaikka hän oli paavina peräti 21 vuotta ja vielä aikana, joka oli kirkon historialle ratkaisevaa. Kaikki tuntevat kuitenkin hänen nimensä, joka liittyy vuoden viimeiseen päivään.
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 398-399.
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 63.
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 82-83.
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
risti@katolinen.fi + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280