risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Uuden vuoden 2023 kodinsiunaus

27/12/2022

 
Picture
20 * C+M+B + 23
 
Tammikuun 6. päivänä vietämme loppiaisjuhlaa eli Herran ilmestymisen (epifania) juhlapyhää. Loppiainen muistuttaa meitä siitä, että Herra Jeesus ilmestyi kaikille kansoille ja tieto hänen syntymästään levisi muidenkin kuin israelilaisten keskuuteen. Muistamme, kuinka itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Betlehemiin, josta he löysivät maailman Vapahtajan yhdessä äitinsä Marian ja Joosefin kanssa (vrt. Matt. 2:1-12).
 
Matteuksen evankeliumissa ei sanota tietäjien lukumäärää, mutta se on aiheesta syntyneissä tarinoissa muovautunut kolmeksi mm. lahjojen (kulta, mirha, suitsuke) sekä kristillisen numerosymboliikan mukaan. Heitä usein nimitetään myös kolmeksi kuninkaaksi ja heidät on toisinaan kuvattu myös eri maanosien edustajiksi. Yksi on näöltään länsimaalainen, toinen aasialainen ja kolmas ihonväriltäänkin erottuva afrikkalainen. Viesti on selvä: Vapahtaja Jeesus oli syntynyt koko maailmaa, kaikkia kansoja varten. Sekä köyhät ja lukutaidottomat paimenet että rikkaat ja oppineet tietäjät, niin betlehemiläiset kuin kaikkien kansojen edustajat, tulivat Jeesuksen seimen äärelle palvomaan ja saivat pelastuksen.
 
Loppiainen on vanhastaan ollut joulunajan viimeinen juhlapäivä. Vaikka tämä suomenkielinen nimi tarkoittaakin joulunpyhien loppumista, se on oikeastaan vain alkua uudelle toiminnalle – lähetystyölle. Nimittäin itämaan tietäjät tulivat tavallaan ensimmäisiksi lähetystyöntekijöiksi, sillä kotimaahan palattuaan he julistivat hyvää sanomaa kanssaihmisilleen. Tästä syystä loppiaista on perinteisesti pidetty myös lähetystyön juhlana. Niin kuin idän tietäjät tulivat ja kumarsivat vastasyntynyttä Jumalan Poikaa, niin myös tänä päivänä Jumalan kunnian on tultava julistetuksi ja rakastetuksi kaikkialla maailmassa. Meidän tehtävämme on sekä rukoilla että antaa omastamme, jotta kaikki maailman kansat saisivat mahdollisuuden kuulla ilosanoman omalla kielellään ja näin tulisivat Jeesuksen opetuslapsiksi.
 
Lähetystyön hyväksi monissa katolisissa maissa loppiaisen aikaan lapset ja nuoret pukeutuvat itämaiden tietäjiksi tai kuninkaiksi, vaeltavat talosta taloon laulaen ja pyytäen lahjoitusta. He kirjoittavat liidulla talon ulko-oveen tekstiin ”20*C+M+B+23”, joka merkitsee: ”Jumala siunatkoon tätä taloa vuonna 2023”. Kirjaimet C+M+B toimivat latinankielisenä rukouksena, joka on oikeastaan lyhennys sanoista Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon). Ne myös viittaavat nimiin, jotka aikojen kuluessa on annettu kolmelle idän viisaalle: Caspar, Melchior ja Balthasar.
 
Uuden vuoden alussa on seurakunnissa taas saatavissa kodinsiunaustarroja näiden idän tietäjien käynnin muistoksi. Seimessä makaava Jeesus-lapsi täytti heidän sydämensä toivolla, että hän kerran tulee pelastamaan heidän omat kansansa. Tämän siunauksen kanssa jokainen lähti takaisin omaan kotimaahansa, jossa he kertoivat ihmisille Vapahtajan syntymästä. Pohjoismaiden Missiolta saatu tekstistä ”20*C+M+B+23” muodostettu tarra muistuttaa meitä tästä kauniista perinteestä. Voimme saada kotimme siunatuksi ja samalla tukea lähetystyötä lahjoittamalla esim. 2 € tai enemmän jokaista siunaustarraa ja tekstiä kohti, kun hankimme niitä omasta seurakunnastamme. Siunaustarralla pyydämme Herraa Jeesusta olemaan aina meidän kanssamme, asumaan sekä kodissamme että sydämissämme ja kaikkien meidän luonamme käyvien vierailijoiden sydämissä, jotta meistäkin tulisi lähetystyöntekijöitä omassa ympäristössämme.
 
Jokainen siunaus on Jumalan ylistämistä ja hänen lahjojensa pyytämistä (KKK 1671). Jumala on Kristuksessa siunannut meitä kristittyjä ”kaikella Hengen siunauksella” (Ef. 1:3). Iloitkaamme ja kiittäkäämme Jumalaa siitä!
 
KAIKKI AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
FI09 1745 3000 1270 60
Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.
 
Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
Isä Toan Tri Nguyen
***
 
Miten siunataan koti loppiaisena?
Kun koko perhe on kokoontunut yhteen, aloitamme siunausrukouksen ristinmerkillä ja lausumme yhdessä Herran rukouksen ja Terve Maria -rukouksen. Sitten isä tai äiti lukee yksin tai yhdessä lasten kanssa siunauksen. Sen jälkeen joku kiinnittää siunaustarran asunnon oveen tai sisäänkäynnin läheisyyteen niin, että se muistuttaa siunauksesta ohikulkijoille. Lopuksi juhlitaan yhdessä tapahtumaa.
 
Siunausrukous:
 
Esilukija: Jumala, taivaallinen Isämme! Saattakoon siunauksesi kaikkia niitä, jotka käyvät ulos ja sisään tästä ovesta. Pidä suojeleva kätesi meidän kotimme yllä tämän vuoden aikana.
Kaikki: Aamen.
 
***
 
Hur välsignar man ett hem på trettondagen?
När hela familjen är samlad inleds välsignelsebönen med korstecknet. – Vi gör korstecknet och ber bönerna Fader vår och Hell dig Maria tillsammans. Därefter läser pappan eller mamman ensam eller tillsammans med barnen välsignelsen. Efter det fäster någon klister märket med välsignelsen på hemmets dörr eller i närheten av den så att den som stiger in i hemmet blir påmind om att det är ett välsignat hem. Till slut firar man välsignelsen tillsammans.
 
Välsignelsebönen:
 
Ledare: Gud, vår himmelske Fader! Må din välsignelse följa alla dem som går ut eller in genom den här dörren. Håll dina beskyddande händer över vårt hem det här året.
Alla: Amen.
 
***
How do you bless your home on the feast of the three Kings (Epiphany)?
When the whole family has gathered together, they make the sign of the cross and pray the Our Father and the Hail Mary. Then one of the parents will say the blessing, or it can be said together with the children. After that someone attaches the blessed sticker to the front door or near the entrance, so that it will remind those passing by of the blessing. Finally, this event can be an opportunity to celebrate a little feast in the family.
 
The blessing of the home:
 
Intercessor: O God, Our heavenly Father! Bless everyone who goes in and out of this door. May Your protective hand rest over our home during the whole year.
All respond: Amen.
 
***

Picture

”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh. 1:14).

23/12/2022

 
Picture
Joulutervehdys 2022

Rakkaat seurakuntalaiset,

Vuodesta vuoteen joulu tempaa mukaansa kansan tavalla, johon tuskin mikään muu juhla kykenee. Se antaa sävyn monien ihmisten toiminnalle ja liike-elämälle jo kuukausia ennen varsinaista juhlapäivää. Jo adventin aikana kaikki järjestävät ja odottavat joulua, koko maailma riemuitsee: joulupuita, kynttilöitä, ruokia, hyvän joulun toivotuksia… Mutta todellinen joulu ei koskaan tule ilman Jumalaa, ilman Lasta, joka makaa kapaloituna seimessä. Ei ole todellista joulua ilman uskoa ja toivoa Jeesukseen, ilman rakkautta toisia ihmisiä kohtaan. Jeesuksen syntymäjuhla on ilon ja rakkauden aika.

Joulu muistuttaa meitä joka vuosi siitä todellisuudesta, että Jumala on todella tullut ihmiseksi ja hän on myös jäänyt meidän keskellemme ja meitä varten, erityisesti Eukaristiassa. Jouluna jokainen pappi saa viettää kolme Pyhää Messua kuvatakseen siten Vapahtajamme kolmea syntymistä. Yöllä ensimmäinen Messu pidetään muistoksi Jumalan Sanan ikuisesta syntymästä Isästä, kuten Messun alkuvirsi sanookin: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin” (vrt. Ps. 2:7). Toisessa Messussa, aamunkoitossa, muistamme Kristuksen syntymää Neitsyt Mariasta, kun taas kolmas Messu muistuttaa Kristuksen mystillisestä syntymästä meihin, joille hän antaa ”oikeuden tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12).

”Tulla lapseksi” Jumalan edessä on edellytys Jumalan valtakuntaan pääsemiselle (Matt. 18:3–4). Siksi meidän täytyy alentua, tulla pieniksi (Matt. 23:12); vielä enemmän: meidän on ”synnyttävä uudesti” (Joh. 3:7), ”synnyttävä Jumalasta” (Joh. 1:13) tullaksemme ”Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12). Joulun salaisuus toteutuu meissä, kun ”Kristus saa muodon” meissä (Gal. 4:19). Joulu on ”ihmeellisen vaihtokaupan” salaisuus: ”Oi ihmeellinen vaihtokauppa! Ihmissuvun Luoja otti omakseen ihmisen ruumiin, ei miehen siemenen vaan Pyhän Hengen voimasta. Hän syntyi Neitsyestä ihmiseksi antaakseen meille osallisuuden jumaluuteensa.” (Tammikuun 1. päivän I ja II vesperin antifoni: Liturgia Horarum)

Meille tarjotaan Kristuksessa Jumalan lapsen oikeutta ilmaiseksi! Siitä alkaa todellinen joulu tässä ja nyt. Todellinen joulu rakentuu kahdesta asiasta: Joulu on Jumalan Pojan ihmiseksi tulemisen juhla – hän tuli pelastamaan meidät synnin ja kuoleman vallasta. Toiseksi: me synnymme Jumalan lapsiksi, emme enää synnin orjiksi, kun otamme Jeesuksen vastaan omana Vapahtajanamme.

Kun Pyhässä Messussa otamme pyhän kommuunion vastaan, tehkäämme tilaa Jumalan Sanalle, joka tuli lihaksi pelastaakseen meidät ja ravitakseen meitä. Jokaisessa viettämässämme eukaristiassa Jeesus syntyy meitä varten ja on meitä varten alttarilla, papin lausumien asetussanojen jälkeen Kristuksen nimessä Pyhän Hengen kautta. Jumalan läsnäolo maailmassa ei tapahtunut vain kerran jouluna, vaan joulu kuuluu nyt jokaiseen Pyhään Messuun. Näin jokainen pappi viettää oikeastaan joulua joka päivä, joka kerta, kun hän viettää Eukaristiaa. Joulu tulee, joulu menee, mutta Herra on aina lähellä. Hän on aina Immanuel, Jumala meidän kanssamme (Matt. 1:23). Vapahtajamme läsnäolo kantaa meitä keskellä juhlaa, ja se kantaa meitä myös arjessa, työssä ja vaivannäössä, iloissa ja suruissa.

Koko sydämestämme toivotamme teille kaikille, rakkaille seurakuntalaisille ja teidän perheillenne sekä kaikille hyvän tahdon ihmisille oikein siunattua ja armorikasta Herramme, Jeesuksen Kristuksen, syntymän juhlaa! 

Isä Toan Tri Nguyen
Isä Eze Charles Nwoko

Uskonnonopetus/Religion class, Vaasa 2022-23: La 7.1.2023

23/12/2022

 
Picture
Katolinen uskonnonopetus Vaasassa

Hyvät vanhemmat, meidän seurakuntamme järjestää katolista uskonnonopetusta kouluikäisille lapsille ja nuorille, jotka asuvat Vaasassa ja lähialueella. Tapaamme meidän omassa kappelissamme lauantaisin Vaasassa, osoitteessa: Rauhankadulla 8 C 22.

Tässä on vuoden 2023 kevätkauden ajankohdat:                             

   * LA 07.01.2023
   * LA 11.02.2023
   * LA 
11.03.2023
   * LA 22.04.2023
   * LA 
13.05.2023

Tässä on ohjelma eri-ikäisille lapsiryhmille:

Klo 10.00 – 12.00: kaikki lapset, jotka eivät vielä ole saaneet ensimmäistä kommuuniota

Klo 12.00 – 12.45: Perhemessu kaikille lapsille ja vanhemmille. Tähän Messuun kutsumme myös lapsia ja nuoria, joiden opetus alkaa klo 13.00. Heidän vanhempansa ovat myös sydämellisesti tervetulleita.

Klo 13.00 – 15.00: kaikki lapset ja nuoret, jotka ovat jo saaneet ensimmäisen kommuunion.

Opettajina toimivat Aron Leppäviita, Mary-Jane Johansson, Nnanna Otuh ja myös kirkkoherra itse. Opetusta annetaan suomen tai englannin kielillä. Vanhemmat/huoltajat voivat olla läsnä opetuksen aikana. Vanhempia tai isompia sisaruksia, jotka haluavat auttaa opetuksessa, pyydetään ilmoittautumaan minulle (puh. 050 3617942, email: tri.nguyen@katolinen.fi). Aina tarvitaan myös henkilöä, joka laittaa lapsille välipalaa (kappelin keittiössä on mehu ja keksit lapsille). Aina saa myös tuoda jotakin naposteltavaa kaikille.

Lapset tuovat mukaan vihon ja kirjoitusvälineet. Ottakaa myös sisäkengät tai tossut lapsille!

Toivon, että te, hyvät vanhemmat, toisitte lapsenne kappeliin uskonnonopetuksen päivänä ja selittäisitte heille, kuinka tärkeää on oppia Kristuksesta, kasvaa uskossa ja valmistautua tapaamiseen Hänen kanssaan pyhissä sakramenteissa, erityisesti Eukaristiassa ja vahvistuksen sakramentissa. Opetuksessa pyrimme rakentamaan lapsille katolista identiteettiä ja itsetuntoa ympäristössä, jossa he voivat tuntea olevansa kuin kotonaan suuressa katolisessa perheessä. Huomatkaa myös, että nyt vietämme useammin Messuja Vaasan kappelissamme. Opetuspäivänä meillä on Pyhä Messu klo 12.00 ja myös klo 16.00. Messut vietetään myös sunnuntaisin. Tarkistakaa aikataulu Vaasan kappelista ja seurakunnan kotisivulta. Haluaisin korostaa, että Pyhään Messuun osallistuminen on erittäin tärkeä osa lapsenne kasvussa uskossa. Pyhä Messu on aina tarkoitettu kaikille, koko perheelle.

Vanhemmat osallistuvat opetuksen kustannusten kattamiseen osittain. Lahjoitus on 5 euroa hengeltä opetuspäivästä. Tällä lahjalla yritetään peittää seurakunnalle koituvat kulut (sähkö, vesi, lämmitys, ruoka ja kirjat). Jos perheen taloudellinen tilanne on vaikea, seurakunta ei ota rahaa opetuspäivästä.

Tampere 23.12.2022

isä Tri Nguyen
Pyhän Ristin srk:n kirkkoherra
puh. +358 50 361 7942      email: tri.nguyen@katolinen.fi tai risti@katolinen.fi

---

Catholic Religion Classes in Vaasa

 
Dear parents, our Parish organizes the Catholic religion classes for school-aged children who live in Vaasa and the surroundings. 

The teaching takes place in our chapel in Vaasa, on Rauhankatu -street 8 C 22.

Here are the dates of the Spring 2023 -season for religious classes: 

     * Sat 07 of January 2023
     * Sat 11 of February
     * Sat 11 of March
     * Sat 22 of April
     * Sat 13 of May

The children gather for teaching in these following groups:

Time: 10.00 – 12.00: All children who have not yet received the First Holy Communion.

Time: 12.00 – 12.45: Holy Mass for children and their parents

Time: 13.00 – 15.00: All children who have received the First Holy Communion.

The teachers are Aron Leppäviita, Mary-Jane Johansson, Nnanna Otuh and also the parish priest himself. The instruction will be given in Finnish or in English. The parents and older siblings who would like to be present during the Catechism classes or to help us in teaching are kindly requested to inform about that by calling me (phone: +358503617942, email: tri.nguyen@katolinen.fi). Any help is needed. There is also a need that someone prepares snacks for children. You can also bring your own snack for your child as well as for others.

The children will bring with them notebooks and writing instruments for the religion classes. Please, take also slippers for your child.

Dear parents, I sincerely hope, that you would bring your child for the teaching and explain to him/her how important is to learn about Jesus Christ and our Catholic Faith. The instruction prepares your child for receiving the Sacraments of Reconciliation, Eucharist and Confirmation. The Catechism classes help you to strengthen in your child Catholic identity and self-confidence so much needed in the environment where your child is living daily. Please notice that Holy Masses are more often celebrated in the Vaasa chapel. On the same day of religion classes, we have Holy Mass at 12.00 and also at 16.00. The Masses are also celebrated on Sundays. Check mass-schedule from our chapel in Vaasa or from the Parish home page. I would like to emphasize that there is nothing more important in the process of growing in the Catholic Faith than child's regular and pious participation in the Holy Mass together with his/her parents.

The expenses of the Catechism classes are largely covered by the parish. I only ask You, dear parents, if you can, to participate in those expenses by giving to the teacher 5 euros any time you bring your child for the Catechism classes. Thanks for the donation!

Tampere 23.12.2022

Fr Tri Nguyen
Parish Priest of the Holy Cross Church
 
tel. +358 50 361 7942        email: tri.nguyen@katolinen.fi tai risti@katolinen.fi

Adventti: kaksi tulemista

22/12/2022

 
Picture
Sunnuntaina 27.11.2022 aloitamme virallisesti adventtiajan, joka merkitsee uutta alkua, uuden kirkkovuoden käynnistymistä. Kirkon liturginen kierto auttaa meitä muistamaan, että kaikki aika on Jumalan aikaa ja koko historia on Jumalan kämmenellä. Me voimme turvallisin mielin luottaa Jumalan kaitselmukseen ja elää ehtymättömässä toivossa, sillä tulevaisuuskin on Jumalan.
 
Adventtiaikana ajatuksissamme on kaksi tapahtumaa, joilla on sama otsikko: Jumalan tuleminen maailmaan. Yhtäältä me valmistaudumme viettämään joulun juhlapyhiä, joina muistelemme Jumalan Pojan ensimmäistä tulemista ihmisten luokse. Toisaalta tämä muisteleminen kuitenkin ohjaa meidän sydämemme odottamaan Kristuksen toista tulemista aikojen lopussa. Näiden molempien piirteidensä vuoksi adventtiaika on hartaan ja iloisen odotuksen aikaa (RM, johdanto 39). Saarnassaan pyhä Bernardus puhuu Jeesuksen kolmesta tulemisesta: ensiksi Betlehemissä yli kaksi tuhatta vuotta sitten, toiseksi maailman lopulla, kun Hän tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet, ja kolmanneksi näiden välillä. Ensimmäisessä tulemisessaan Jeesus on meidän pelastuksemme, toisessa Hän on ikuinen elämämme ja niiden välillä Hän on lepomme ja lohdutuksemme.
 
Adventtiajan liturgisissa teksteissä esiintyy varsinkin kolme hahmoa, jotka viittaavat Vapahtajaan ja samalla auttavat meitä valmistautumaan hänen tulemiseensa: profeetta Jesaja, Johannes Kastaja ja Kristuksen neitseellinen äiti Maria. Kuulemme Jesajan jo seitsemän sataa vuotta ennen Kristuksen syntymää ennustavan: ”Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel” (Jes. 7:14); ”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.” (Jes. 9:5) Kuulemme Johanneksen, Sakariaan pojan, äänen huutavan erämaassa: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle! Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!” (Matt. 3:2-3) Ja hiljaisessa yksinäisyydessä näemme Neitsyt Marian odottavan esikoistansa, Jeesusta: ”Katso, olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sanasi mukaan.” (Luuk. 1:38)
 
Näin vuosittain toistuvassa adventtiliturgian vietossa kirkko herättää tämän Messias-odotuksen jälleen eloon; uskovat osallistuvat siten Vapahtajan ensimmäisen tulemisen pitkään valmistukseen ja uudistavat itsessään kaipauksen hänen toisesta tulemisestaan. (KKK 524) On hyvä valmistautua Jumalan Pojan tulemiseen ja joulujuhlan valmisteluun myös monin ulkonaisin tavoin, mutta tärkeintä on kuitenkin sisäinen uudistuminen, ikään kuin oman sisäisen asunnon kaunistaminen hänelle. Tuo valmistautuminen voi merkitä, että taas uudelleen käydään vastaanottamassa parannuksen sakramentti, että annetaan aikaa rukoukselle jne. Pyhä ja ”hyvä paavi” Johannes XXIII:lla on hyviä elämänohjeita, mm. päivittäiset kymmenen käskyä. Ehkä nämä ”käskyt” voisivat olla avuksi, kun valmistaudutaan Jumalan tulemiseen:
 
1. Vain tänään: Yritän elää koko päivän myönteisesti haluamatta ratkaista elämäni ongelmia kerralla.
2. Vain tänään: Pidän huolta ulkoisesta minästäni: pukeudun vaatimattomasti, en korota ääntäni, olen kohtelias, en arvostele ketään, en paranna tai kurita ketään paitsi itseäni.
3. Vain tänään: Olen onnellinen tietäessäni, että minut luotiin olemaan onnellinen ei vain tulevassa maailmassa vaan myös tässä.
4. Vain tänään: Sopeudun olosuhteisiin vaatimatta kaikkia olosuhteita sopeutumaan minun toivomuksiini.
5. Vain tänään: Omistan 10 minuuttia ajastani hyvään lukemiseen muistaen, että aivan kuin ruoka on välttämätöntä ruumiille, hyvä lukeminen on välttämätöntä sielun elämälle.
6. Vain tänään: Teen yhden hyvän teon, enkä kerro siitä kenellekään.
7. Vain tänään: Teen ainakin yhden asian, josta en pidä, ja jos se tuntuu pahalta, pidän huolta siitä, ettei kukaan huomaa.
8. Vain tänään: Teen suunnitelman itseäni varten. En ehkä seuraa sitä kirjaimellisesti, mutta teen sen kuitenkin. Ja varon kahta pahaa asiaa: kiirettä ja päättämättömyyttä.
9. Vain tänään: Siitä huolimatta, miltä asiat näyttävät, uskon lujasti, että Jumalan hyvä kaitselmus pitää minusta huolta paremmin kuin kukaan muu maailmassa.
10. Vain tänään: En pelkää mitään. Varsinkaan en pelkää nauttia siitä, mikä on kaunista, ja uskoa hyvyyteen. Todella, 12 tuntia voin varmasti tehdä sellaista, mikä aiheuttaisi minussa tyrmistystä, jos minun pitäisi tehdä sitä koko elämäni ajan.
”Haluan olla ystävällinen kaikille, tänään ja aina.”
 
Oikein siunattua alkavaa adventtiaikaa teille kaikille!
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, I osa, nrot 522-534.
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
  • Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
  • ”Hyvän paavin” käskyt, Fides 3/2007, s. 14.

Sunnuntaista

12/12/2022

 
Picture
Israel on Mooseksen lain ajasta lähtien viettänyt uskollisesti pääsiäistä, Egyptin orjuudesta vapauttavan poislähdön muistoa, jossa se on kiittänyt Jumalaa ihmeellisistä teoista ja opettanut uusia sukupolvia ojentamaan elämänsä sen mukaan. Uuden Israelin eli Kirkon aikana, tiettyinä päivinä vietetty liturgia on kokonaan uuden Mooseksen eli Kristuksen salaisuuden uutuuden leimaama: kuoleman ja synnin orjuudesta vapahdus eli uusi pääsiäinen. (KKK 1164)
 
Kirkko viettää tämän uuden pääsiäisen salaisuutta sunnuntaina apostolisen tradition pohjalta, joka saa alkunsa Kristuksen ylösnousemuksen päivästä. Siten tästä ”Herran päivästä” on tullut kristityille ensimmäinen kaikista päivistä ja kaikista juhlista (SC 106). Pyhä Hieronymus kirjoittaa sunnuntaista osuvasti näin: ”Herran päivä, ylösnousemuksen päivä, kristittyjen päivä on meidän päivämme. Sitä kutsutaan Herran päiväksi, sillä sinä päivänä Herra nousi voittajana Isän luokse. Kun pakanat kutsuvat sitä auringon päiväksi, teemme mekin mielellämme samoin, sillä tänään maailmalle on koittanut valo, tänään on alkanut paistaa vanhurskauden aurinko, jonka säteet tuovat pelastuksen.” (In die Dominica Paschae homilia, PL 30, 218-219)
 
Ensimmäinen ja kahdeksas päivä
Herran ylösnousemuksen päivä on yhtaikaa ”viikon ensimmäinen päivä” (Mark. 16:2), ensimmäisen luomispäivän muisto, ja ”kahdeksas päivä”, uuden luomispäivän muisto, jona Kristus suuren ”sapatinleponsa” jälkeen suo sen päivän koittaa, ”jonka Herra on tehnyt”, ”illattoman päivän” (Pääsiäismatutinan tropari: Bysanttilainen liturgia). Sunnuntai, joka on ”kahdeksantena päivänä” sapatin jälkeen, viittaa siis Kris­tuksen ylösnousemuksessa alkaneeseen uuteen luomiseen.
 
Monet kirkkoisät pitävät lukua kahdeksan täydellisyyden, ylösnousemuksen ja ikuisen autuuden lukuna. Viikko kuuluu tämän maailman aikaan, mutta kahdeksas päivä on ikuisuuden aikaa. Luomakunnan viikko virtaa kahdeksanteen päivään, joka Basileios Suuren (330-379) mukaan on ikuisen elämän ”sakramentti”. Ikuinen elämä on lepoa omasta työstä: ”Se, joka pääsee levon maahan, saa levätä kaikkien töidensä jälkeen niin kuin Jumalakin työnsä tehtyään” (Hepr. 4:10).
 
Sapattilepo ja sunnuntailepo
Sapatinlevolla on tärkeä osuus Vanhassa testamentissa. Sapatti on Israelille se päivä, jolloin ihmisellä on ”aikaa” Jumalalle, jolloin hän on Jumalalle avoin ja vastaanottavainen. Sapatti on Jumalan aikaa (2 Moos. 20:10). Ihmisen on määrä levätä siksi että Jumala itse lepää: ”Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään” (1 Moos. 2:2). Näin lepo on kohokohta Jumalan aktiivisuudessa. Jumalan lepo on olennainen elementti hänen luomistyössään.
 
Jumalan toiminta on ihmisen toiminnan esikuva. Koska Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä, ihmisenkin tulee jättää työnsä ja antaa toistenkin ja ennen muuta köyhien levätä. Sapatti keskeyttää arkisen työnteon ja suo lepotauon. Tämä päivä merkitsee vastalausetta työn orjuudelle ja rahan jumaloimiselle. (KKK 2172)
 
Oikeastaan työ ei merkitse kaikkea ihmisen elämässä, eikä työn arvo määräydy sen tulosten tai sen hyödyn mukaan. Työ saa arvonsa siitä tehtävästä käsin, joka saadaan Jumalalta hiljaisuudessa häntä kuunnellen. Se joka tekee työtä sapattina osoittaa, ettei hän luota Jumalaan, joka on luvannut sapattina antaa kansalle ruokaa ”ilmaiseksi”: ”Muistakaa, että Herra itse on asettanut teille sapatin, ja siksi hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän ruoan. Pysykää siellä missä olettekin; kenenkään ei pidä seitsemäntenä päivänä lähteä asuinpaikastaan.” (2 Moos. 16:29).
 
Jeesus tunnustaa sapatin pyhyyden ja ilmaisee jumalallisella aukto­riteetilla sen todellisen merkityksen: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten” (Mark. 2:27). Myötätuntoa täynnä Jeesus antaa itselleen oikeuden tehdä sapattina hyvää pahan sijasta, pelastaa elämä pikemmin kuin tuhota sitä. Sapatti on Herran laupeuden ja Jumalan kunnian päivä. ”Niinpä Ihmisen Poika on sapatin herra” (Mark. 2:28).
 
Sunnuntai korvasi kristityille sapatin, koska se on Kristuksen ylösnousemuksen päivä, jona hän pääsiäisessään toteuttaa juutalaisen sapatin hengellisen totuuden ja julistaa ihmisen ikuista lepoa Jumalassa. (KKKo 452) Sapattina saadaan esimakua ikuisesta levosta. Sapatin tavoin sunnuntaista tuli se päivä, jolloin oltiin vapaita Jumalalle ja päästiin hänen lepoonsa. Silloin koettiin todeksi psalmin sanat: ”Jumalan edessä mieleni hiljenee” (Ps. 62:2), ja ”nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen” (Ps. 116:7). Sunnuntailepo merkitsi sitä, että sanottiin ”Seis!” omalle aktiivisuudelle ja sen sijaan oltiin kokonaan vapaita kuuntelemaan ajan ikuista hengitystä. Näin sunnuntai paljasti ajan ikuisuusulottuvuuden.
 
Sunnuntain pyhittäminen
Mitä meidän sunnuntaistamme on tullut? Nyky-yhteiskunnassa sunnuntai ei ole enää kunnon lepopäiväkään. Usein ammattityö vain vaihdetaan toiseen työhön, joka vielä enemmän vaatii voimiamme ja tukahduttaa mahdollisuuden mietiskelyyn, elämämme katselemiseen. Sunnuntain pyhittäminen ei ole enää itsestään selvää meidän maallistuneessa yhteiskunnassamme, ei edes kristityille. Niinpä meille kristityille kuuluu yhtenä tärkeimpänä haasteena se, että sunnuntain asema löydetään uudelleen elämässämme, sekä yhteisen jumalanpalveluksen päivänä että tilaisuutena virkistävään, uudeksi luovaan lepoon.
 
Jos hylätään sunnuntain vietto, jonka erityinen armolahja on liittää arkipäivä yhteen Jumalan pyhyyden ja iäisyyden kanssa, silloin myös arki menettää sen juhlallisen luonteen, joka sillä voisi ja tulisi olla. Se latistuu pelkäksi ”arjeksi”. Oikeastaan sunnuntain vietto noudattaa luonnon ihmisen sydämeen kirjoittamaa moraalisäädöstä, jonka mukaan ”Jumalalle on osoitettava ulkoista kulttia merkkinä häneltä yhteisesti saadusta ja kaikille kuuluvasta hyvyydestä” (Akvinon Tuomas, STh, II-II, 122,4). Sunnuntain vietto täyttää vanhan liiton moraalikäskyn, jonka säätämän rytmin ja hengen se toteuttaa ylistämällä joka viikko Jumalaa, kansansa Luojaa ja Lunastajaa. (KKK 2176)
 
Kristityt pyhittävät sunnuntain ja muut velvoittavat juhlapäivät osallistumalla Herran eukaristiaan ja pidättäytymällä niistä töistä, jotka estävät osoittamasta Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta ja häiritsevät Herran päivän omaa iloa ja välttämätöntä henkistä ja ruumiillista lepoa. Sallittuja ovat työt, jotka liittyvät velvollisuuk­siin perhettä kohtaan tai tärkeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin – sillä edellytyksellä, etteivät ne muodostu tavaksi, jotka haittaavat sunnuntain pyhittämistä, perhe-elämää ja terveyttä. Sunnuntaina kristityt antavat perheilleen ja läheisilleen aikaa ja huolenpitoa, mihin heillä muina viikonpäivinä on liian vähän mahdollisuuksia. (KKKo 453)
 
Sunnuntai on sopiva aika ajattelemiselle, hiljaisuudelle, hengenviljelylle ja meditaatiolle, jotka edistävät ihmisen sisäistä ja kristillistä kasvua. (KKK 2186) Siitä syystä uskovilla on velvollisuus osallistua velvoittavina juhlapäivinä eukaristian viettoon, paitsi jos heillä on vakava syy (esim. sairaus tai pienten lasten hoito) tai oman kirkkoherran antama lupa. Ne, jotka tietoisesti rikkovat tätä velvollisuutta vastaan, tekevät raskaan synnin. (KKK 2181)
 
”Herran päivä” ja ”Herran ateria”
Sunnuntain keskus on siis ”Herran ateria”, sillä siinä koko uskovien yhteisö kohtaa ylösnousseen Herran, joka kutsuu heitä juhla-aterialleen. (KKK 1166) Koko kirkon toiminta, sen opetus ja kristinuskon leviäminen, sai alkunsa sunnuntain viettämisestä. Uskovat kokoontuvat viettämään liturgiaa, kuulemaan Jumalan sanaa ja osallistumaan eukaristiaan, kiittämään Jumalaa, joka heidät suuressa laupeudessaan ”on synnyttänyt uuteen elämään ja antanut heille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista”. (SC 106)
 
”Mietiskellessämme, oi Kristus, ihmeitä, jotka ovat tapahtuneet tänä pyhän ylösnousemisesi sunnuntaina, sanomme: Siunattu on sunnuntai, sillä silloin alkoi luominen … maailman pelastus … ihmiskunnan uudistuminen … Sinä päivänä taivas ja maa riemuitsivat, ja valo täytti koko maailmankaikkeuden. Siunattu on sunnuntai, sillä silloin avattiin paratiisin portit, jotta Aadam ja kaikki tuomitut astuisivat niistä pelotta sisään.” (Fanqîth, Antiokian syyrialaisen riituksen breviarium, Vol. 6, 193b)
 
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet ja kirjallisuudet:
·       Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 2168-2195.
·       Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 450-454.
·       Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
·       paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
·    paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965) ja apostolinen kirje Mysterii Paschalis (14.2.1969)
  • Yleiset ohjeet kirkkovuotta varten ja kalenteri, Roomalainen Messukirja, Pieksämäki 1999, ss. 82-101.
  • Wilfrid Stinissen, Ikuisuus keskellä aikaa, suom. Anna-Maija Raittila, Karas-Sana, Helsinki 1994, ss. 183-186.

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
risti@katolinen.fi + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280