risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Maailman lähetyspäivä (su 23.10.2022)

18/10/2022

 
Picture
Lokakuun liturginen kalenteri alkaa pyhän Jeesus-lapsen Teresan, lähetystyön suojelijan, muistopäivän viettämisellä (1.10.). Se on tavallaan johdanto tulevaan Maailman lähetyspäivään, jota vietetään kaikissa katolisissa maissa lokakuun kolmantena tai neljäntenä sunnuntaina, joka tänä vuonna osuu hiippakunnassamme 23. päivään. Ekumeenista lähetyspyhää sen sijaan vietetään täällä Suomessa lokakuun toisena viikonvaihteena (tänä vuonna 8.-9.10.), jolloin katolilaiset, ortodoksit ja luterilaiset korostavat yhdessä kristittyjen yhteistä lähetysidentiteettiä ja muistuttavat samalla yhteisen todistuksen ja keskinäisen rauhan merkityksestä.
 
Sekä Maailman lähetyspäivä että Ekumeeninen lähetyspyhä kutsuvat meitä olemaan Jeesuksen lähettiläinä. Jokainen kastettu on kutsuttu omalla elämällään, saamiensa lahjojen ja asemansa mukaan antamaan oma panoksensa Jumalan valtakunnan levittämiseen omassa ympäristössään tai kotimaansa ulkopuolella (Vat. II kirk.kok., Apostolicam actuositatem, 2). Ennen taivaaseen astumistaan Kristus antoi lähetyskäskynsä apostoleille ja heidän kauttaan meille, kaikille kristityille (Matt. 28:19-20).
 
”Te olette minun todistajani” (Ap.t. 1:8)

Paavi Franciscus on valinnut tämän Apostolien teoista otetun jakeen maailman lähetyspäivän 2022 teemaksi. Hän muistuttaa meitä siitä, että ”jokainen kristitty on kutsuttu lähetystyöntekijäksi ja Kristuksen todistajaksi. Eikä kirkolla, Kristuksen opetuslasten yhteisöllä, ole muuta tehtävää kuin tuoda evankeliumia koko maailmalle todistamalla Kristuksesta. Evankeliointi on kirkon identiteetti.”
 
Lähetysviestin otsikko viittaa ylösnousseen Jeesuksen viimeiseen keskusteluun opetuslastensa kanssa ennen taivaaseen astumista [”Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka” (Ap.t. 1:8)] ja paavi analysoi tämän lauseen eri osia havainnollistaakseen kunkin lähetystyöntekijän lähtökohtia, päämääriä ja toimintatapoja.
 
Keskiosasta, "te olette minun todistajani", aloittaen paavi korostaa jokaisen lähetystyöntekijän ja itse Kristuksen välistä sidettä ja huomauttaa, että kirkon ainoa tehtävä on todistaa Kristuksesta. Samalla paavi kiinnittää huomiota kehotuksen monikkomuotoon, joka kertoo lähetyskutsun yhteisöllisestä kirkollisesta ulottuvuudesta ja ilmaisee sen tosiasian, että yksikään lähetystyöntekijä ei toimi yksin ja itsensä puolesta, vaan toimii kaikissa olosuhteissa koko kirkon yhteydessä.
 
Elämän johdonmukaisuus

Jälleen Pyhä Isä painottaa, kuinka Jeesus lähettää opetuslapset maailmaan "ei ainoastaan ​​suorittamaan tehtävää, vaan myös ja ennen kaikkea elämään heille uskotun tehtävän mukaisesti; ei vain todistamaan, vaan myös ja ennen kaikkea olemaan Kristuksen todistajia." Tässä mielessä paavi korostaa elämän johdonmukaisuuden merkitystä, koska - viitaten pyhään Paavali VI:een - "Nykyajan ihminen kuuntelee mieluummin todistajia kuin opettajia, ja jos hän kuuntelee opettajia, se johtuu siitä, että he ovat todistajia." Silti paavi toistaa myös nimenomaisen ilmoituksen keskeisyyden: "Evankelioinnissa kristillisen elämän esimerkki ja Kristuksen julistus ovat siis erottamattomia. Toinen on toisen palveluksessa. Ne ovat kaksi keuhkoa, joilla jokaisen yhteisön täytyy hengittää, jos sen on tarkoitus olla missionaarinen."
 
Nykypäivän yhteiskunnallista todellisuutta tarkasteltaessa paavi toteaa myös, että yhä useammin siirtolaisuuden vuoksi eri kansallisuuksia edustavien uskovien läsnäolo rikastuttaa seurakuntien ilmettä ja tekee niistä yleismaailmallisempia, katolisempia; ja näin ollen hän osoittaa, että siirtolaisten pastoraalinen hoito on lähetystyötä, jota ei pidä laiminlyödä. Niinpä meillä on tärkeä tehtävä edistää evankeliointia myös omassa ympäristössämme. Kauas lähteminen ei ole ainoa tapa tehdä lähetystyötä.
 
”Te saatte voiman” (Ap.t. 1:8)

Lähetysviestin viimeisessä osassa paavi osoittaa, mistä lähetystyöntekijä voi ammentaa energiaa, voimaa ja virikkeitä. ”Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin” (Ap.t. 1:8). Itse asiassa, Pyhä Henki on aina lähetystyön päähenkilö, joka pystyi antamaan ”voimaa, rohkeutta ja viisautta” ensimmäisille opetuslapsille, jotka ”olivat aiemmin olleet heikkoja, pelokkaita ja sulkeutuneita”. Tästä johtuu paavin viittaus rukouselämän kehittämiseen, jolla on keskeinen rooli lähetystyössä.
 
Viestin lopussa Pyhä Isä antaa esimerkkejä Kansojen evankelioimisen kongregaatiosta, Uskon levittämisen yhdistyksestä, Pyhän lapsuuden seurasta, Pyhän apostoli Pietarin seurasta ja Paavillisesta lähetystyön liitosta (Kirkon evankelioimistehtävän tärkeistä tukielimistä, jotka viettävät tänä vuonna 2022 merkittäviä vuosipäiviä) todellisuutena, joka on syntynyt Pyhästä Hengestä, joka "johtaa kirkkoa" ja "innostaa yksinkertaisiakin miehiä ja naisia erikoisiin lähetystehtäviin".
 
Pohjoismaiden Missio
 
Maailmanlaajuista lähetystyötä johtaa nyt Evankelioinnin virasto (ent. Pro propaganda Fide, per. 1622) Rooman kuuriassa. Sen yhteydessä toimii neljä paavillista lähetysseuraa, jotka huolehtivat lähetystyön rahoituksesta ja koulutuksesta sekä innostavat lähetystyöhön. Uskon levittämisen yhdistys (Association for the Propagation of the Faith) on yksi lähetysseuroista, jonka kanssa Pohjoismaiden paikalliskirkot tekevät yhteistyötä ja joka vastaa maailman lähetyspäivän järjestelyistä ja antaa uusille, vasta perustetuille tai köyhille hiippakunnille välttämätöntä tukea niiden ponnistellessa kohti omavaraisuutta. Lähetystyö on koko Kirkon vastuutehtävä, ja Pohjoismaiden katoliset hiippakunnat pyrkivät auliisti tukemaan paavillisten lähetysseurojen koordinoimaa evankelioimistyötä. Pyydämme teidän rukouksianne ja avustustanne. Rukouksillamme ja taloudellisella tuellamme me tuomme yhdessä Herran armoa ja konkreettista apua kaikkein haavoittuvimmille yhteisöille paavin lähetystyössä.
 
Vuonna 1926 paavi Pius XI aloitti Maailman lähetyspäivän vieton antaakseen lähetystyölle taloudellista varmuutta. Kaikki katoliset hiippakunnat antavat ”lähimmäisenrakkauden pienen rovon” lähetyspäivänä. Se tarjoaa meille jokaiselle mahdollisuuden tukea kirkon elämää antavaa läsnäoloa monien lähetyshiippakuntien köyhien ja syrjäytyneiden keskuudessa. Meidän rukouksemme ja lahjoituksemme auttavat tukemaan kirkkoja, sairaaloita, kouluja ja kutsumuksia maissa, joissa kirkko on uusi, vasta perustettu tai köyhä. Se on tilaisuutemme osoittaa rakkautta ja solidaarisuutta veljiämme ja sisariamme kohtaan, jotka jakavat kanssamme saman uskon. Olkaamme tietoisia maailman lähetyksestä myös vuoden jokaisena päivänä, sillä yksi ainoa sunnuntai ei riitä! Tällä tavoin lähetystyö alkaa joka päivä meidän sydämissämme.
 
Kolehdit kerätään 23. lokakuuta 2022 kaikissa messuissa Kirkon lähetystyön hyväksi.
 
MUUT AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
​FI09 1745 3000 1270 60

tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.
 
 
Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
 
Isä Tri Nguyen
 
***
RUKOUKSET LÄHETYSTYÖN PUOLESTA
 
Jumala, sinä teit kirkostasi pelastuksen sakramentin kaikille kansoille, jotta Kristuksen lunastustyö pysyisi ihmisten keskellä aikojen loppuun asti. Sytytä rakkautesi liekki uskoviesi sydämiin, ja herätä heissä kutsumus palvella ihmisten pelastusta, niin että kaikista kansoista kasvaisi sinulle yksi perhe ja yksi kansa. Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, B, päivän rukous, s. 929)
 
Isä Jumala, sinä otit vastaan Poikasi kärsimisen sinulle otollisena uhrina. Ota suosiollisesti vastaan myös nämä rukoilevan kirkkosi sinulle kantamat uhrilahjat. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Aamen.
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, B, uhrilahjarukous, s. 929)
 
Isä Jumala, sinun alttariltasi nauttimamme lahja pyhittäköön meidät, ja tuokoon tämä kirkkosi sakramentti kaikille kansoille pelastuksen, jonka Poikasi ristillä ansaitsi koko ihmiskunnalle. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
(Roomalainen Messukirja, Messu evankeliumin levittämisen puolesta, B, päätösrukous, s. 930)
 
Rukous lähetystyön puolesta
Herra, sinä olet käskenyt meitä todistamaan sinusta maan ääriin asti. Pyydämme sinua: kutsu keskuudestamme naisia ja miehiä palvelemaan sinua siellä missä vain tahdot, niin että kirkko virkoaa uuteen elämään. Rukoilemme sinua niiden monien ihmisten puolesta, jotka eivät vielä tunne sinua. Lähetä todistajiasi maailman kaikkiin maihin, jotta kaikki kansat saisivat kuulla sinun ilosanomasi ja kaikki tulisivat osallisiksi evankeliumin rikkaudesta. Aamen.
(Katolinen Rukouskirja, KATT 2013, ss. 77–78)
 
***


Picture

Syksyn tärkeät juhlat: 7.10. Ruusukkorukouksen Neitsyt

4/10/2022

 
Picture
​Liturgisen kalenterin mukaan vietämme syksyn aikana mm. seuraavia tärkeitä juhlia:
 
Torstaina 8.9.2022 vietämme Autuaan Neitsyt Marian syntymän juhlaa.
Autuaan Neitsyt Marian syntymäjuhla sijoitettiin syyskuun 8. päiväksi 600-luvun alussa. Sitä vietetään yhdeksän kuukautta autuaan Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlan (8.12.) jälkeen. Päivämäärät ovat samalla tavalla laskennallisia kuin Jeesuksen syntymään liittyvät. Ei ollut kalenteria eikä väestörekisteriä, joista olisi voitu tarkistaa varmat päivämäärät. Oli eri syistä vietettyjä juhlia, joille annettiin uusi sisältö, ja niin rakennettiin liturgista kalenteria. Jeesuksen syntymän aikoihin esiintyi tähti-ilmiö, mahdollisesti Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio, joka toistui sekä syksyllä että talvella. Syyskuu ja joulukuu olivat tässä suhteessa merkittäviä aikoja. Niinpä mahdollinen toinen tähtien ilmoittama aika (8.9.) annettiin Jumalan Pojan äidin syntymän juhla-ajaksi. Näissä juhlissa ei vietetä syntymäpäiviä nykyisessä merkityksessä vaan syntymän muistoa.
 
Neitsyt Marian syntymän muistoa oli alettu viettää jo 400-luvulla ilmeisesti Jerusalemissa olevan Pyhän Annan kirkon vihkipäivänä, kirkon “jossa Maria syntyi”. Toisen tradition mukaan Maria syntyi Nasaretissa, mutta se ei vaikuta tähän juhlaan. 600- ja 700-luvuilla sitä kutsuttiin “pieneksi naistenpäiväksi”. Marian syntymää on vietetty ”pelastuksen aamuruskona” bysanttilaisessa ja roomalaisessa liturgiassa. Se valmistaa tietä Kristukselle, ”vanhurskauden auringolle, joka ei koskaan sammu” (Mal. 3:20). Paavi Sergius (687-701) liitti Roomassa juhlan neljänneksi Maria-juhlaksi “enkelin ilmestymisen” (25.3.), “taivaaseen ottamisen” (15.8.) ja “visitaation” (31.5.) rinnalle.

Picture
​Keskiviikkona 14.9.2022 vietämme Pyhän ristin ylentämisen juhlaa.  
Kirkon perimätiedon mukaan keisari Konstantinuksen äiti, pyhä Helena, toimeenpani vuonna 326 kaivauksia Jerusalemissa. Kaivausten yhteydessä löydettiin Golgatalta kolme ristiä, joista yksi osoittautui Herran ristiksi. Tässä tilaisuudessa Jerusalemin silloinen piispa korotti eli ylensi ristin kaikkien nähtäväksi ja kumarrettavaksi. Juhla on saanut nimensä juuri tuosta tapahtumasta. Eräät lähteet kertovat, että Jerusalemissa vihittiin vuonna 335 suuri basilika Kristuksen ylösnousemuksen muistolle. Kirkko vihittiin 13. syyskuuta ja seuraavana päivänä kansa sai ensi kerran nähdä äsken löydetyn Herran ristin. Patriarkka Makarios, korkealla paikalla seisten, kohotti ristin kaikkien nähtäväksi kansan riemuiten laulaessa: "Herra armahda." Tuona vuonna 14. syyskuuta oli sunnuntai ja siksi oli erityisen sopivaa veisata: "Sinun ristillesi me kumarramme, Valtias, ja Sinun pyhää ylösnousemustasi ylistämme." Juhlassa osoitetaan kunnioitusta ristille, joka kerran oli kauhun ja kunniattomuuden symboli, mutta josta Jeesuksen kuoleman kautta on tullut meidän kunniamme ja pelastuksemme välikappale.
 
Pyhän Ristin ylentämisen juhla (14.9.) on samalla meidän seurakuntamme nimikkojuhla, jota vietämme juhlallisemmin kuitenkin siirrettynä sunnuntaille (18.9.2022) emerituspiispa Teemu Sipon johdolla.

Picture
​Torstaina 15.9.2022 vietämme Jeesuksen äidin tuskien muistopäivää.
Syyskuun viidentenätoista päivänä Kirkko viettää vuosittain liturgiassaan vanhaa ja rakastettua juhlaa, Jeesuksen äidin tuskien muistopäivää. Jeesuksen äidin tuskat 15. syyskuuta perustuu juhlaan, joka hyväksyttiin Kölnin synodissa 1423 nimellä Marian seitsemän tuskaa, Septem Dolorum Beatae Maria Virginis. Juhlan viettäminen sallittiin serviittien, autuaan Neitsyt Marian palvelijoiden sääntökunnalle 1667. Paavi Innocentius XI otti sen kalenteriin 1688 ja Benedictus XIII määräsi sen koko kirkolle 1727. Hartaus levisi laajalle erityisesti paavi Pius VII:n puolesta pidettävänä esirukouksena, kun Napoleon oli ottanut hänet vangiksi 1809. Juhlaa vietettiin ensimmäisen paastosunnuntain jälkeisenä perjantaina. Rinnakkain tämän hartauden kanssa oli kehittynyt syyskuun 15. päivän juhlaksi autuaan Neitsyt Marian seitsemän tuskan -juhla, jonka paavi Pius VII vietti kiitosjuhlana vapautuessaan vankeudesta 1814. Vähitellen se korvasi paastonajan juhlan.
 
Nykyään liturgisessa kalenterissa on vain uudempi versio, jossa muistetaan Neitsyt Marian elämän kipupaikkoja: 1) Simeonin ennustus 2) pako Egyptiin 3) 12-vuotiaan Jeesuksen kolmipäiväinen katoaminen Jerusalemissa 4) Jeesuksen ristintie 5) Jeesuksen ristinnaulitseminen 6) Jeesuksen ristiltä ottaminen 7) Jeesuksen hautaaminen. Keskiajalla oli syntynyt lauluja Neitsyt Marian iloista. Niistä kehittyi vähitellen seitsemän tuskan vastineeksi Marian seitsemän ilon perinne, jolla ei kuitenkaan ole omaa juhlaa tai muistopäivää. Ilojen sisältö on ruusukkorukouksessa ja siten jatkuvassa muistossa. Ilot ovat 1) enkelin ilmestyminen 2) vierailu Elisabetin luona 3) Jeesuksen syntymä 4) kuninkaiden kumarrus 5) kohtaaminen Simeonin kanssa 6) Jeesuksen löytyminen temppelissä 7) Marian kruunaaminen taivaassa.

Picture
​Torstaina 29.9.2022 vietämme pyhien arkkienkelien Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin juhlaa.
Kirkko on osoittanut alusta lähtien kunnioitusta enkeleille, kauan ennen kuin se alkoi kunnioittaa marttyyreja. Vanhassa ja Uudessa testamentissa puhutaan enkeleistä, jotka ovat lähettiläitä, ”palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä” (Hepr. 1:14). Juutalaisuudessa kehittyi oppi seitsemästä arkkienkelistä, joista kolme tunnettiin nimeltä: Mikael (”Kuka on Jumalan kaltainen?”), Gabriel (”Jumalan voima”) ja Rafael (”Jumala on parantanut”). Nämä arkkienkelit eli sotajoukkojen johtajat ovat yhdeksänportaisen enkelihierarkian kahdeksas ryhmä, kolmannen hierarkian toinen kuoro.
 
Enkelien kunnioitus yleistyi aluksi arkkienkeli Mikaelin juhlan yhteydessä. Italiassa Mikaelia kunnioitettiin jo 400-luvulla 29. syyskuuta, jolloin paavi Leo I vihki Mikaelin kirkon Via Salarian varrella. Vuodesta 1970 lähtien juhlaa on vietetty kirkossa myös kolmen arkkienkelin (Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin) juhlana. Jokaisessa Pyhässä Messussa Kirkko liittyy enkelikuoroon palvomaan kolmiyhteistä Jumalaa: ”Pyhä, pyhä, pyhä…”. Enkelien ylistyslaulu Kristuksen syntyessä kaikuu yhä kirkoissamme Glorian korkealla veisulla eli Kunnia-laululla. Synnintunnustuksessa me pyydämme autuasta Mariaa, kaikkia enkeleitä ja pyhiä rukoilemaan puolestamme.
 
Koko ihmiskunnan suojelijan lisäksi paavi Pius XII julisti Mikaelin vuonna 1950 myös poliisien taivaalliseksi suojelijaksi, ja onhan arkkienkeli Mikael meidän Tampereen Pyhän ristin seurakuntaamme kuuluvan Pietarsaaren kappelinkin suojelija. Vuonna 1951 paavi Pius XII julisti arkkienkeli Gabrielin sähköisissä tiedotusvälineissä työskentelevien, mm. radiotoimittajien taivaalliseksi suojelijaksi, perusteluna luonnollisesti Gabrielin rooli viestienviejänä. Toisaalta arkkienkeli Rafael on monien ammattikuntien, pyhiinvaeltajien, emigranttien ja sairaiden suojelija.

Picture
​2.10. pyhien suojelusenkelien muistopäivä
Sunnuntaina 2.10.2022 emme vietä pyhien suojelusenkelien muistopäivää, joka tänä vuonna osuu Herran päivään, ylösnousemuksen päivään, pieneen pääsiäiseen, joka on tietysti tärkeämpi kuin enkelien päivä. Silti voimme aina muistella enkeleitä samana päivänä, varsinkin omia suojelusenkeleitämme rukouksissamme.
 
Usko suojelusenkeleihin tulee näkyviin sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, mutta perustuu erityisesti Jeesuksen sanoihin: ”Heidän enkelinsä näkevät aina minun Isäni kasvot” (Matt. 18:10). Suojelusenkelien liturginen kunnioitus yleistyi kuitenkin vasta 1400- ja 1500-luvulla, aluksi arkkienkeli Mikaelin juhlan yhteydessä 29.9. Oikeastaan tapa viettää suojelusenkelien kunniaksi omaa juhlaa syntyi Espanjassa 1400-luvulla ja levisi nopeasti Portugaliin ja Habsburgien ”Espanjan kaudella” myös Itävaltaan. Paavi Klemens X sääti vuonna 1670, että pyhien suojelusenkelien juhlaa on vietettävä koko kirkossa 2. lokakuuta.
 
Suojelusenkelien muistopäivään 2.10. liittyvässä rukouksessa sanotaan: ”Kaikkivaltias Jumala, isällisessä huolenpidossasi sinä lähetät pyhät enkelisi meidän turvaksemme. Suo meidän tässä elämässä aina kokea heidän suojelustaan ja anna meidän kerran taivaassa iloita yhdessä heidän kanssaan.”

Picture
7.10. Ruusukkorukouksen Neitsyt Marian muistopäivä
Ruusukkorukouksen Neitsyt Maria 7. lokakuuta muistuttaa sodasta selviämisestä. “Eurooppalainen liittoutuma” taisteli Turkkia vastaan pysäyttääkseen Turkin ja islamin leviämisen Eurooppaan. Lepanton taistelua Kreikan rannikolla 1571 johti pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n poika Juhana Itävaltalainen. Taistelun ajan Roomassa ruusukon veljeskunta rukoili ruusukkorukousta voiton puolesta. Ruusukon veljeskunta on maallikkodominikaanien 1468 perustama yhteisö, jonka päätehtävänä oli ruusukon hartauden levittäminen.
 
Paavi Pius V määräsi voiton vuosipäiväksi 7. lokakuuta Marian juhlan. Paavi Gregorius XIII määräsi 1573, että kaikissa kirkoissa, joissa on ruusukon alttari, piti viettää ruusukon juhlaa 1. lokakuuta. Juhla laajeni koko kirkkoon, kun turkkilaiset oli voitettu taas kerran 1716. Paavi Pius X siirsi juhlan takaisin alkuperäiselle paikalleen 1913. Pohjoismaissa 7. lokakuuta on kuitenkin pyhän Birgitan juhla, minkä tähden ruusukkorukouksen muistopäivää vietetään vasta seuraavana päivänä. Niinpä täällä Suomessa vietämme Ruusukkorukouksen Neitsyt Marian muistopäivää vasta lauantaina 8.10.2022.
 
​
Isä Tri Nguyen
 
Lähde:
·       Evi Koski (toim.), Pyhimysten tie. Suomen katolisen hiippakunnan liturgisen kalenterin mukaiset pyhimysten juhlat ja muistopäivät, KATT, Helsinki 1978
·       Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001
·       Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002
·       Tuula Luoma, Uudistettu käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Turenki 2020


    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
risti@katolinen.fi + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280