KIRKKOVUODEN 19. SUNNUNTAI / 19TH SUNDAY IN ORDINARY TIME
Päämessu suomeksi klo 10.30
Varauslista:
doodle.com/poll/r2ueqdyy8i8f2b5y?utm_source=poll&utm_medium=link
Registration list:
doodle.com/poll/smxgzb5cg4mfx27g?utm_source=poll&utm_medium=link
SUNNUNTAI 8.8.2021 / SUNDAY 8.8.2021 KIRKKOVUODEN 19. SUNNUNTAI / 19TH SUNDAY IN ORDINARY TIME Päämessu suomeksi klo 10.30 Varauslista: doodle.com/poll/r2ueqdyy8i8f2b5y?utm_source=poll&utm_medium=link Holy Mass in English at 17.00
Registration list: doodle.com/poll/smxgzb5cg4mfx27g?utm_source=poll&utm_medium=link Edellisellä kerralla syvennyimme uskontunnustukseen, johon on koottu uskon päätotuudet Raamatun keskeisestä opista. Itse asiassa ”symbolon” (kr.) tarkoittaa kokoamista, yhteenvetoa ja yleisnäkymää; näin ollen ”credo” (lat.) merkitsee uskovien keskinäisen tunnistamisen ja yhteyden merkkiä. ”Kun uskoen rukoilemme credota, astumme Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteyteen. Samalla liitymme myös maailmankirkkoon, joka on välittänyt uskon meille ja jonka yhteydessä me uskomme.” (KKK 197) Roomalaisen messukirjan mukaan Apostolinen ja Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus ovat nykyään kaksi vaihtoehtoa sunnuntaina ja muina juhlapyhinä. Jälkimmäinen uskontunnustus ”omaa suuren arvovallan, koska se on peräisin kahdesta ensimmäisestä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta (vuosilta 325 ja 381) ja koska se on vielä tänäänkin kaikille suurille idän ja lännen kirkoille yhteinen.” (KKK 195) Tässä artikkelissa siirrymme käsittelemään uskontunnustusta seuraavia yleisiä esirukouksia koko maailman, kirkon ja muiden tarpeiden puolesta.
Olemme jo aikaisemmin todenneet, että Pyhän Messun sanan liturgiassa on tilaa seurakunnan vastauksen erilaisille muodoille (hiljaisuus, virret ja muu musiikki, uskontunnustus ja esirukoukset). Kansa ottaa Jumalan sanan omakseen osallistumalla lauluihin tai hiljaisuuteen ja ilmaisee uskontunnustuksella liittymisensä siihen. Myös sanan liturgian päättävässä yhteisessä esirukouksessa kansa muistaa koko kirkon tarpeita ja koko maailman pelastusta. ”Siinä rukoillaan pyhän Kirkon, maallisen esivallan, erilaisista puutteista kärsivien sekä kaikkien ihmisten ja koko maailman pelastuksen puolesta.” (SC 53) Se on vastaus Jumalan sanan kehotukseen apostoli Paavalin sanojen mukaisesti: ”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta” (1 Tim. 2:1-2). Näin esirukous on pyyntörukousta, joka muokkaa rukouksemme Jeesuksen rukouksen kaltaiseksi (KKK 2634). Kristus on ainoa esirukoilija Isän edessä kaikkien ihmisten, ja erityisesti syntisten puolesta (Room. 8:34; 1 Joh. 2:1; 1 Tim. 2:5-8). Hän ”pystyy lopullisesti pelastamaan ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen kauttaan. Hän elää ikuisesti rukoillakseen heidän puolestaan” (Hepr. 7:25). Pyhä Henki itse ”rukoilee meidän puolestamme” ja ”hänen esirukouksensa pyhien puolesta on Jumalan tahdon mukainen” (Room. 8:26-27). Kristittyjen esirukous osallistuu siis Kristuksen ja Pyhän Hengen esirukouksiin. Roomalaisen messukirjan yleisen johdannon mukaan kansa harjoittaa papillista virkaansa yleisissä esirukouksissa, jotka kuuluvat yleensä jokaiseen Messuun, jossa kansa on mukana (RMYJ 45). Kultaisen säännön mukaisesti ”kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille,” (Matt. 7:12) kansa asettuu lähimmäisen paikalle, ottaa hänen ilonsa ja huolensa kantaakseen ja vie ne kiittäen Jumalan eteen: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Fil. 4:6) Esirukousten järjestys on yleensä seuraava: a) kirkon tarpeiden puolesta, b) maallisen esivallan ja koko maailman pelastuksen puolesta, c) eri syistä kärsivien puolesta, d) paikallisseurakunnan puolesta. ”Erityistapauksissa kuten esimerkiksi vahvistuksen, avioliittoon vihkimisen, hautajaisten jne. yhteydessä, esirukousten järjestys voi kuitenkin läheisemmin liittyä tilanteeseen.” (RMYJ 46) On tärkeää, että esirukoukseen sisältyy myös hiljainen jakso, jolloin seurakuntalaiset voivat rukoilla heille läheisten ihmisten ja asioiden puolesta. Esirukous on selvää ilmausta kaikkien pyhien yhteydestä. Se, joka rukoilee, ei etsi ”vain omaa etuaan vaan myös muiden parasta” (Fil. 2:4). Ensimmäiset kristityt elivät intensiivisesti tätä keskinäisen jakamisen muotoa (Apt. 12:5). Heidän esirukouksensa ei tunteneet mitään rajoja – vieläpä he rukoilivat niiden ihmisten pelastumisen puolesta, jotka torjuivat evankeliumin tai niiden puolesta, jotka tekivät heille pahaa, niin kuin pyhä Stefanos, Kirkon ensimmäinen marttyyri, rukoili vainoojiensa puolesta Jeesuksen tavoin (Apt. 7:60). Oikeastaan rukous toisten puolesta eli esirukous on Abrahamin päivistä alkaen ollut ominaista jokaiselle Jumalan laupeuteen kiinni kasvaneelle sydämelle. (KKK 2635) Esirukouksen aloittaa jumalanpalvelusta toimittava pappi, joka kehottaa lyhyesti uskovia rukoukseen ja päättää sen loppurukouksella. Diakoni tai kanttori tai joku muu lukija voi lausua pyynnöt. Kansa vastaa joko yhtymällä kunkin pyynnön jälkeen yhteiseen rukousvastaukseen tai rukoilemalla ääneti. (RMYJ 47) Isä Tri Nguyen Lähteet:
|
Uutissivu
Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot. Arkisto
November 2024
Hakusanat
All
For news items in English, please select In English under Hakusanat above.
Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej. Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan. |