risti.katolinen.fi
  • Pyhän Ristin seurakunta
    • Seurakuntalehti
    • Uutisia seurakunnasta >
      • Suomenkieliset uutiset
      • Pankkiyhteys
      • Facebook
    • Kalenteri >
      • Messuajat
      • Messut Tampereen ulkopuolella
    • Yhteystiedot >
      • Ota yhteyttä
      • Pankkiyhteys
      • Papit
      • Seurakuntaneuvosto
      • Seurakunnan alue
      • Seurakunnan historia
      • Linkkejä
    • Toiminta ja palvelut >
      • Caritas
      • Katekeesi >
        • Vaasassa
        • Hämeenlinnassa
      • Sakramenttiopetus
      • Lastenkerho
      • Seniorit
      • Raamattupiiri
      • Informaatiokurssi
      • Usko & Elämä -sarja
      • Surun kosketus
    • Usko >
      • Sakramentit >
        • Kaste
        • Eukaristia
        • Vahvistus
        • Parannuksen sakramentti >
          • Omantunnon tutkiskelu
          • Ripittäytyjän rukous
          • Sakramentin viettäminen
          • Kiitosrukous
        • Sairaiden voitelu
        • Avioliitto
      • Katekismus (linkki)
      • Katolisesta uskosta kiinnostuneille
  • På svenska
    • Nyheter på svenska
    • Alla nyheter
    • Kalender
    • Mässtider
    • Mässor utanför Tammerfors
  • In English
    • News in English
    • All News
    • Calendar
    • Priests of the Parish
    • Activities and Services >
      • To the Parish
      • Catechism Classes >
        • In Vaasa
        • In Hämeenlinna
      • Sacrament Classes
      • Children's Club
      • Parish Council
      • Welcome to Finland
      • Catholic Funeral
      • Links
    • Our Faith >
      • Catholic?
      • The Faith Explained (link)
      • Sacraments >
        • Baptism >
          • Baptism of Children
          • Baptism of Adults
        • Eucharist >
          • First Communion
          • Holy Mass Intentions
        • Confirmation
        • Confession
        • Anointing of the Sick
        • Marriage
        • Holy Orders
      • Catechism of the Catholic Church (link)
  • Po polsku
    • Zapisywanie się do parafii
    • Prośba do Parafian
    • Kalendarz
  • Live Stream

Vappu ja pyhä Joosef

29/4/2020

 
Picture
Vappuna Katolisessa kirkossa vietetään pyhä Joosefin, työläisen, muistopäivää.

Joosef oli Jeesuksen kasvatusisä ja Neitsyt Marian puoliso, josta evankeliumit kertovat niukasti. Toisaalta Apokryfinen Jaakobin protoevankeliumi (2.-3. vuosisata) ja kreikkalainen "Joosef Puusepän tarina" (5.-6. vuosisata) kertovat Joosefista paljonkin, vaikuttaen näin Joosefin liturgisen kultin syntyyn, mikä luultavasti oli peräisin idästä, mutta saavutti täyden kukoistuksensa lännessä paljon myöhemmin.

Paavi Clemens XI laati vuonna 1714 uuden officiumin Joosefin juhlaan ja Pius IX nimitti Joosefin universaalikirkon suojelijaksi 1870.  Paavi Johannes XXIII lisäsi Joosefin nimen Messun roomalaiseen kaanoniin vuonna 1962, ja toukokuun 1. päivänä 2013 Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaation dekreetti määräsi hänen nimensä mainittavaksi kaikissa muissa Eukaristisissa rukouksissa.

Pyhää Joosefia rukoiltiin avuksi perhe-elämän suojelijana, koska hän oli ollut pyhän perheen suojana. Häneltä, joka oli kuollut Jeesus ja Maria vierellään, pyydettiin hyvää kuolemaa. Hänestä, joka oli pitänyt huolta pyhän perheen ajallisesta toimeentulosta, tuli taloudellisten huolten vaivaamien suojelija.

Teollisen vallankumouksen synnyttäessään proletariaatin ja samalla uuden orjuuden, paavi Leo XIII rakensi katolisen yhteiskuntaopetuksen ajatukselle, että työläinen saisi huolehtia perheestään omien kättensä työllä, niin kuin pyhä Joosef oli omin käsin elättänyt pyhän perheen. Suuren taloudellisen kriisin 1920- ja 1930-luvulla iskiessään voimakkaimmin työväestöön, paavi Pius XI antoi Joosefin kaikkien käsillään työtä tekevien suojelijaksi. Toukokuun 1. päivänä 1955 hänen seuraajansa, Pius XII, antoi tälle ajatukselle liturgiset puitteet: valtava joukko kristillisiä ammattiyhdistysten jäseniä täytti Pietarinkirkon aukion kuullakseen, kun paavi sääti pyhän Joosef työläisen juhlan. Näin työläisten päivästä, joka siihen asti oli ilmaissut kapinaa ja luokkavihaa, tuli kristillinen juhlapäivä, joka korostaa ihmiskätten työn arvokkuutta.

Luukkaan evankeliumin kommentaareissaan kirkkoisä Ambrosius sanoo, ettei ehkä ole sattuma, että Jeesuksella oli kasvatti-isänä puuseppä, työläinen Joosef. Siinä Vapahtajamme kuvaannollisesti näyttää meille, että hänen Isänsä on maailmankaikkeuden rakennusmestari. Toki inhimillistä ei voi verrata jumalalliseen, se on kuitenkin hyvä vertaus. Jumala on kuin sielun käsityöläinen, joka höylää pois vikamme ja kaataa pois puut jotka eivät kanna hedelmää. Hän sulattaa sielun kovuuden Hengen tulella muovatakseen meistä työkalujaan.

Pyhä Joosefin, työläisen, esimerkin mukaan mekin sekä rukoilemme että teemme työtä Jumalan kunniaksi. Ora et labora per gloriam Dei!
 

Isä Tri Nguyen
 
 
Lähteet:
  • Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 134.
  • Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, ss. 14-15.
  • Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 12-13.
  • David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
  • The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
  • www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

Eukaristia (8): Uusi pääsiäinen

14/4/2020

 
Picture
Viime kerralla pysähdyimme mietiskelemään ristinmerkkiä, josta Pyhä Messu alkaa virallisesti ja johon se myös loppuu. Tämä kristinuskon perussymboli oikeastaan seuraa katolilaista läpi elämän, kasteesta hautajaisiin. Se on samalla kristittyjen tunnuksena sanaton rukous, siunaus ja uskontunnustus. Rististä on tullut kristityille voiton merkki, sillä Kristus on noussut ylös. Tämä vie meidät tutkimaan erästä Pyhän Messun merkityksellistä aspektia: Eukaristia uutena pääsiäisenä.
 
Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen liturgiakonstituution numero 47 kiteyttää Pyhän Eukaristian salaisuuden vieton monenlaista merkitystä näin: ”Viimeisellä ehtoollisella sinä yönä, jona hänet kavallettiin, meidän Vapahtajamme asetti ruumiinsa ja verensä eukaristisen uhrin. Hän teki sen jatkaakseen ristin uhria kautta aikojen siihen asti, kunnes hän tulee, mutta myös uskoakseen Kirkolle, rakkaalle morsiamelleen, muiston kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan: laupeuden sakramentin, ykseyden merkin; rakkauden siteen, pääsiäisaterian, jossa Kristus nautitaan, mieli täyttyy armosta ja jossa meille annetaan tulevan kirkkauden pantti”. (Sacrosanctum concilium, 47)
 
Saman konsiilin dekreetti pappeudesta jatkaa ajatusta tarkentaen: ”pyhä eukaristia sisältää kirkon koko hengellisen aarteen, nimittäin itse Kristuksen, meidän Pääsiäisemme”. (Presbyterorum ordinis, 5) Kun Kirkko viettää Eukaristiaa, se muistelee Kristuksen pääsiäistä, joka tulee läsnäolevaksi. Kristuksen ristillä kerta kaikkiaan edeskantama uhri pysyy aina aktuaalisena: ”Joka kerta, kun alttarilla vietetään ristinuhria, jossa ’meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on teurastettu’, toteutetaan meidän lunastuksemme työ” (Lumen gentium, 3). Kristuksen pääsiäinen ei ole vain historiaa, vaan se koskee meitä ja on meille elävä tänään.
 
Kun vietämme Eukaristiaa, vietämme siis uutta pääsiäistä. Vanhassa liitossa julistettiin ennalta Eukaristiaa ennen kaikkea jokavuotisella pääsiäisaterialla, jota juutalaiset viettivät joka vuosi happamattoman leivän kanssa muistaakseen Egyptistä vapau­teen lähtemisen kiireen. Jeesus julisti Eukaristiaa, uutta pääsiäistä, opetuksessaan ja asetti sen viettäessään pääsiäisateriaa opetuslastensa kanssa viimeisellä ehtoollisella. (KKK 1337)
 
Evankelista Johannes välittää Kapernaumin synagogasta Jeesuksen sanat, jotka valmistavat Eukaristian asettamista: Kristus kutsuu itseään taivaasta laskeutuneeksi elämän leiväksi (Joh. 6:51,54,56). Myöhemmin Jeesus valitsi pääsiäisjuhlan ajan täyttääkseen sen, mitä hän oli ilmoittanut Kapernaumissa, että hän antaa opetuslapsilleen ruumiinsa ja verensä. (Matt. 26:17-29; Mark. 14:12-25; Luuk. 22:7-20; 1. Kor. 11:23-26) Synoptiset evankeliumit ja pyhä Paavali ovat välittäneet meille kertomuksen Eukaristian asettamisesta, joka on tavallaan juutalaisen pääsiäisen täyttymys ja ennakoi Kirkon lopullista pääsiäistä Jumalan valtakunnan kirkkaudessa. Tämän pääsiäisaterian yhteydessä Jeesus antoi juutalaiselle pääsiäiselle sen lopullisen merkityksen. (KKK 1340) Uutena Mooseksena ja uutena mannana Kristus vapauttaa meidät synnin orjuudesta ja johdattaa meidät luvattuun maahan, taivaalliseen Jerusalemiin. Kristus on sekä Hyvä Paimenemme että teurastettu Karitsamme maailman loppuun asti.
 
Pyhä Messu on siis Kristuksen pääsiäisen eli hänen elämänsä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta toteutuneen pelastustyön muiston vietto, pelastustyön, jonka liturgia tekee läsnäolevaksi (KKK 1409). Eukaristia on pelastuksen sakramentti sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi on tärkeää, että sen vietto ja siihen osallistuminen saa osakseen mitä suurimman huomion ja ymmärryksen. Eukaristian, uuden pääsiäisen, viettoon kulminoituu tavallaan koko elämämme.
 

Isä Tri Nguyen
 

Lähteet:
  • Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419.
  • Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
  • Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
  • Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
  • Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
  • Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto, Pieksämäki 1999, II luku.
  • paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
  • paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
  • paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
  • Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
  • paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)
 

Pääsiäisviesti 2020

10/4/2020

 
Picture
Rakkaat seurakuntalaiset,

”Me julistamme Sinun kuolemaasi, Herra. Ja vietämme Sinun ylösnousemustasi. Siihen saakka, kun kunniassa tulet.” 

Tämä uskon salaisuus, jonka lausumme joka kerta heti ehtoollisaineiden konsekraation jälkeen, on meidän uskomme ydin, ja kaikki muut uskonkappaleet sekä kirkon toiminta on nähtävä tämän salaisuuden yhteydessä. Kirkko kiittää Kristusta siitä, että hän on voittanut kuoleman ja synnin vallan ja näin lahjoittaa meille jokaiselle suuren toivon omasta ylösnousemuksestamme. Pääsiäisenä Kristuksesta tuli Vapahtaja, voittaja, uuden ihmiskunnan kuningas, kirkon pää. Hän on alpha ja omega, alku ja loppu. Hän on alku, koska hänessä ensimmäisenä uusi luomakunta on tullut todellisuudeksi, ja hän on loppu, koska hänen kaltaisikseen me kaikki tulemme päämääränä.

Tämä on uskomme totuus, vaikka tänä vuonna koronapandemian takia emme voineet kokea sitä konkreettisesti ja liturgisesti. Tiedämme silti, että Kirkko elää ja toimii tänäkin aikana, vaikka julkisia ja yhteisiä tilaisuuksia ei voidakaan järjestää. Se on varmasti ollut hyvin vaikeaa aikaa meille kaikille. Mutta juuri nyt meidän uskomme on se kallio, johon nojaudumme ja joka kantaa meitä eteenpäin. Nimittäin eristettyinäkin voimme olla yhdessä ja yhtä: uskon ja rukouksen kautta.

Tänä poikkeusaikana me kaikki tarvitsemme siis samaa mukana elämisen ja ylösnousemususkon henkeä. Vaikka emme kohtaa ylösnoussutta Kristusta aivan konkreettisesti kuin apostolit ja naiset, olemme kuitenkin kokeneet, kuinka usko häneen voi antaa voimaa ja uutta toivoa elämäämme. Tämä ei olisi mahdollista pelkästään ihmisten ja meidän uskomiskykymme varassa. Se on Jumalan lahja! Sydämessämme syntyy tuo kokemus Jeesuksen läsnäolosta. Me tiedämme, että Jeesus elää ja kulkee vierellämme. Me opimme kuulemaan hänen äänensä, me opimme havaitsemaan hänen läsnäolonsa ja tunnemme sen Pyhän Hengen kosketuksessa, vaikka sitä on joskus vaikea selittää toisille. Ylösnoussut Herra on edelleenkin läsnä maailmassa ja vaikuttamassa ihmisten elämään, kaikista vaikeuksista huolimatta.

Nyt synti ja kuolema eivät enää ratkaise ihmisen kohtaloa eikä kuolema ole ihmiselämän viimeinen tapahtuma, sillä Jeesus tuo meille kaikille ylösnousemuksen ja uuden elämän. Tämä on todella suuri toivo ja lohdutus varsinkin äskettäisille koronavirukseen menehtyneille ja heidän omaisilleen.

Ylistäkäämme ylösnoussutta Kristusta Neitsyt Marian, kaikkien enkelien ja pyhien kanssa, koska hän on antanut ihmiselle suuren kutsumuksen: ruumiin ylösnousemisen!

Koko sydämestäni toivotan teille kaikille luottamuksen ja toivon täyttämää pääsiäisjuhlaa.

Oikein valoisaa pääsiäistä teille kaikille!

Isä Tri Nguyen
​
Pyhän Ristin srk:n khra

Kuukauden pyhimys: pyhä Vincentius Ferrer, pappi (5.4.)

5/4/2020

 
Picture
Vincentius syntyi 1350 Valenciassa, Espanjaan asettuneen englantilaisen isän ja espanjalaisen äidin poikana. Vain 17-vuotiaana hän liittyi dominikaanien sääntökuntaan ja tuli pian tunnetuksi voimallisena saarnaajana, varsinkin muslimien ja juutalaisten käännyttäjänä. Saatuaan pappisvihkimyksen hänestä tuli opettajan ja saarnaajan ohella myös Aragonian kuninkaan neuvonantaja.
 
Suuren skisman aikana (1378-1417) hän asettui hyvässä uskossa Avignonin paavien puolelle, rukoillen näitä tekemään sovinnon Rooman kanssa. Hän jopa vaelsi Avignoniin ja hänestä tuli vastapaavi Benedictus XIII:n rippi-isä. Itse asiassa he olivat aikanaan olleet opiskelutovereita ja olivat edelleen ystäviä keskenään. Ystävyys kesti kaikenlaisia elämänmyrskyjä. Kun kävi selväksi, että Avignon paavit olivat väärässä, Vincentius lähti Avignonista ja sai Aragonian kuninkaan vetämään pois tukensa Avignonin paaveilta. Tämä johti osaltaan suuren skisman päättymiseen. Oikeastaan kun Konstanzin kirkolliskokous (1414-1418), jossa Vincentiuksella oli myös tärkeä osa, valitsi Martinus V:n paaviksi vuonna 1417, vastapaavi Benedictus XIII kieltäytyi hyväksymästä vaalia. Silloin Vincentiuksen silmät avautuivat ja hän siirtyi laillisen paavin puolelle.
 
Vincentius oli kontemplatiivinen ja apostolinen, karismaattinen julistaja ja rauhan puolesta toimija (pacis restitutor), joka ponnisteli kirkon yhtenäisyyden puolesta. 1400-luvun huomattavimpiin saarnaajiin kuuluvalla Vincentiuksella oli suuri vaikutus Espanjassa ja Ranskassa. Siitä huolimatta hänen elämänsä oli myös myrskyisää ja hänen mielipiteensä olivat usein kiisteltyjä. Esimerkiksi hän oli sitä mieltä, että laillisen paavin Urbanus V:n vaali oli pätemätön, koska maallinen valta oli sekaantunut vaaliin. Kun hän saarnasi maailmanlopun olevan käsillä tai kun hän väitti Juudaksen tehneen parannuksen, häntä syytettiin harhaoppiseksi. Joka tapauksessa hän oli aina valmis myöntämään erehdyksensä, ja tämä nöyryys teki hänet suureksi.
 
Apostolisessa työssä Vincentius kulki laajalti Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa saarnaten parannusta, tehden ihmeitä ja käännyttäen tuhansia. Hän saarnasi menestyksellisesti aikansa moraalista rappiota vastaan. Hänellä oli loistava kielitaito, mikä luonnollisesti auttoi häntä. Kerrottiin myös, että hän ei ollut opetellut muuta kieltä kuin valenciaa, mutta sai kielillä puhumisen lahjan.
 
Vincentius vietti viimeiset vuotensa pääosin Normandiassa ja Bretagnessa. Uusi paavi Martinus V pyysi häntä saarnaamaan Bretagnessa ja Normandiassa. Hän ratsasti aasilla kautta maan suuren katumuksentekijöiden joukon saattamana. Eräällä tällaisella matkallaan hän kuoli Vannesissa 5. päivänä huhtikuuta 1419, ja spontaani kansankultti syntyi lähes välittömästi. Hänet haudattiin Vannesin katedraaliin. Rooman paavi Calixtus III kanonisoi hänet 1455, muodollisen vahvistuksen antoi Pius II vuonna 1458.
 
Vincentius Ferrer on rakennusmiesten, rakennuttajien, putkimiesten, kalastajien ja lastenkodeissa olevien orpojen suojeluspyhimys. Niinpä Bretagnen kalastajat kutsuvat vielä tänäkin päivänä myrskyssä apuun Vincentiusta, ja Espanjassa häntä pidetään myös orpokotien suojelijana.
 
Muistopäivä 5. huhtikuuta
Suomalainen etunimi: Visa
 
Isä Tri Nguyen
 
Lähteet:

  • Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 102-103.
  • Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 127-128.
  • David Hugh Farmer, The Oxford Dictionary of Saints. 3rd ed., Oxford University Press, Oxford 1992.
  • The Book of Saints: A Dictionary of Servants of God. 6th ed., Cassell, London 1994.
  • www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm

    Uutissivu

    Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot.

    Uutissivulle

    Arkisto

    June 2025
    April 2025
    March 2025
    February 2025
    January 2025
    December 2024
    November 2024
    October 2024
    September 2024
    August 2024
    June 2024
    May 2024
    April 2024
    March 2024
    February 2024
    January 2024
    December 2023
    November 2023
    October 2023
    September 2023
    August 2023
    June 2023
    May 2023
    April 2023
    March 2023
    February 2023
    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    December 2018
    October 2018
    August 2018
    June 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    July 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014

    Hakusanat

    All
    24 Hours For The Lord
    24 Timmar För Herren
    24 Tuntia Herralle
    60 Vuotta / år / Years
    Adoraatio
    Adventti
    Adventtikalenteri
    Bilder
    Bishop Teemu
    Biskop Teemu
    Caritas
    Catechism
    Catholic In English Newsletter
    Collection
    Corpus Christi
    Diaspora
    Diocese
    Drodzy Parafianie
    Ensikommuunio Opetus
    Ensikommuunio-opetus
    Eukaristia
    Fastan
    Fides
    Församlingsrådet
    Församlingsval
    From The Parish Priest
    Heliga Hjärtats Kapell
    Henkilöstö
    Herran Rukous
    Hiippakunta
    HIss
    In English
    Informaatiokurssi
    Insamling
    In The Light Of The Cross
    Jakobstad Pietarsaari
    Jakobstad - Pietarsaari
    Jäsenmaksuohjeet
    Jeesuksen Pikkusisaret
    Kalleimman Veren Sisaret
    Katekeesi
    Keräys
    Kirkkoherralta
    Kirkkovuosi
    Kirkon Opetus
    Konstens Natt
    Kuukauden Pyhimys
    Kuvia
    Kyrkoherden Har Ordet
    Lent
    Mässtider
    Mass Times
    Matka
    Medlemsavgift
    Membership Fee
    Messuajat
    Night Of Arts
    Nuoret
    Österbotten
    Paasto
    Paavi
    Parish Council
    Parish Elections
    På Svenska
    Photos
    Pietarsaari Jakobstad
    Pietarsaari - Jakobstad
    Piispa Teemu
    Pilgrimage
    Pohjanmaa
    Polski
    Pope
    Porrashissi
    P. Ristin Kirkkorakennus
    Proboszcz
    Pyhän Sydämen Kappeli
    Pyhän Sydämen Papit (SCJ)
    Pyhiinvaellus
    Pyhimykset
    Refugeeswelcome
    Retretti
    Ristin Valossa
    Sacred Heart Chapel
    Sakramenttiopetus
    Seurakuntaneuvosto
    Seurakuntavaalit
    Sisters Of The Most Precious Blood
    Stairlift
    Stiftet
    Suomeksi
    Taiteiden Yö
    Tallinn
    Tallinna
    Triduum Sacrum
    Trip
    Undervisning
    Usko
    Vaasa Vasa
    Vaasa - Vasa
    Vahvistusopetus

    For news items in English, please select In English under Hakusanat above.

    Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej.

    Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan.

    RSS Feed

+ Pyhän Ristin seurakunta + Katolinen kirkko Suomessa
[email protected] + Amurinkuja 21 A + 33230 Tampere + Puh. (03) 2127280