Blog Archives

Messun varaus Su 24.1. / Mass Registration Sun 24.1.

18/1/2021

SUNNUNTAI 24.1.2021
PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/3568qrmda2vfgqfz?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 24.1.2021
MESSU SUOMEKSI KLO 12.00
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/dvresy4utwcxru7t?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 24.1.2021
MESSU PUOLAKSI KLO 15.00 / MASS IN POLISH AT 15.00
Ota yhteyttä isä Stanislaw:iin / Please make contact to Fr Stanislaw (+358458407191)

SUNDAY 24.1.2021
MASS IN ENGLISH AT 17.00
REGISTRATION:
doodle.com/poll/637v2v3abaihcmec?utm_source=poll&utm_medium=link

Huom.: Lastenkerho la 30.1. perutaan / Note: Children’s club Sat 30.1. cancelled

18/1/2021

Lauantaina 30.1.2021 on suunniteltu Lastenkerhon päivä seurakuntamme lapsille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän toiminta perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Toivon että meillä olisi normaali Lastenkerhon päivä ensi helmikuussa.

Saturday 30.1.2021 we have a planned day of Children’s club for children of our parish, just as usual once a month; but now we cancel this activity on that day because of the Corona pandemic. We hope that next month of February would be normal for gathering again.

Isä/Fr Tri Nguyen
Khra / parish priest

Messun varaus Su 31.1. / Mass Registration Sun 31.1.

17/1/2021

SUNNUNTAI 31.1.2021
PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/h9663ztgvyqpxuwd?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNNUNTAI 31.1.2021
MESSU SUOMEKSI KLO 12.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/eawbu2zrmae7e92u?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNDAY 31.1.2021
MASS IN ENGLISH AT 17.00
REGISTRATION:
doodle.com/poll/ynnbgc9rp4mfq86n?utm_source=poll&utm_medium=link

Katolisen moraalin lähtökohdat (ke 20.1.) & Enkelit (ke 27.1.)

17/1/2021

Ke 20.1. Informaatiokurssi: Katolisen moraalin lähtökohdat

Kurssi on tarkoitettu kirkkoon liittyville tukemaan heidän katekeettista opastustaan, sekä kaikille niille jo kirkossa oleville, jotka haluavat kerrata tai parantaa tietojaan uskonnostaan ja kirkostamme.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 20.1. Katolisen moraalin lähtökohdat
Käsittelemme seuraavia aiheita: vapaus ja vastuu, moraalin lähteet, hyvät ja pahat teot, passiot ja moraalinen elämä, omatunto, inhimilliset hyveet ja jumalalliset hyveet, synti ja armo…

Ke 27.1. Usko & Elämä -sarja: Enkelit (VI): uskovien elämässä

USKO & ELÄMÄ -sarja on tavallaan jatkokurssi, jossa syvennetään katolista uskoa ja sakramentaalista elämää.

Esitelmät pidetään kerran kuussa, keskiviikkona, klo 18.30 – 19.30 seurakuntasalissa.

PowerPoint-esitykset ovat mukana. Kaikki kiinnostuneet ovat siis tervetulleita!

Ke 27.1. Enkelit (VI): uskovien elämässä
Käsittelemme seuraavia aiheita: enkelin ja ihmisen välinen suhde, enkelit ja hengellinen elämä, enkelit uskovien elämässä, suojelusenkelit ja hyveellinen elämä, enkelikultin kriteerit…

Eukaristia (17): Hiljaisuus

10/1/2021

Edellisellä kerralla pysähdyimme mietiskelemään Aamen-sanan merkitystä. Lausumalla aamenen uskovat ottavat päivän rukouksen omakseen, rukoilevat anoen Pyhää Kolminaisuutta. Aamenellaan he ovat varmoja siitä, että heidän rukouspyyntönsä tulevat kuulluiksi taivaalliselle Isälle Jeesuksen Kristuksen kautta Pyhässä Hengessä. Näin toteutuu yhteys ja vuorovaikutus papin ja kansan välillä. Samalla korostuu myös rukouksen yhteisöllisyys.

Tähän mennessä olemme jo tutkineet kaikkia Pyhän Messun alkumenoja, joiden tarkoitus on yhdistää kokoontuneet uskovat yhdeksi yhteisöksi, jotta he voisivat kuulla Jumalan sanaa oikealla tavalla ja viettää eukaristiaa arvokkaasti. Niinpä tässä kirjoituksessa meidän on loogisesti siirryttävä sanan liturgiaan, Pyhän Messun ensimmäiseen ja varsinaiseen tärkeään osaan, mutta ennen sitä on hyvä tutustua lyhyesti erääseen Messun tärkeään ainekseen, nimittäin hiljaisuuteen.

Vatikaanin toisen konsiilin konstituutio Sacrosanctum Conciliumin mukaan liturgiaan omana osanaan kuuluvaa hiljaisuutta on noudatettava ajallaan (SC 30). Hiljaisuuden luonne on toki liturgian eri kohdissa erilainen. Esimerkiksi ennen Messua ja katumuksen vieton aikana ja rukouskehotuksen jälkeen uskova rukoilee sydämessään. Raamatun lukemisen ja saarnan jälkeen jokainen miettii kuultua hetken aikaa. Kommuunion jälkeen uskova hiljentyy kiittämään ja rukoilemaan Jumalaa. (RMYJ 23)

Hiljaisuus ennen Messua on hetki odottaa Kristuksen pääsiäistä, joka tulee läsnäolevaksi Messun vietossa. Kristuksen ristillä kerta kaikkiaan edeskantama uhri pysyy aina aktuaalisena: ”Joka kerta, kun alttarilla vietetään ristinuhria, jossa ’meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on teurastettu’, toteutetaan meidän lunastuksemme työ” (LG 3). Eukaristiassa Kristus lahjoittaa sen ruumiin, jonka hän on edeskantanut ristille meidän puolestamme, ja sen veren, ”joka on vuodatettu monien puolesta syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:28). Tämä Messun alussa olevan hiljaisuuden hetki antaa myös jokaiselle uskovalle valmiuden uhrata oma elämänsä Jeesuksen Kristuksen kanssa Isälle Jumalalle.

Seuraava hiljaisuus katumuksen vieton aikana rohkaisee ihmistä kääntymään Jumalan puoleen. Tämä hetki antaa jokaiselle mahdollisuuden palauttaa mieleensä omat syntinsä. Ihminen on usein kuin kadonnut lammas, joka ei seuraa Hyvää Paimenta eikä enää kuule tämän ääntä. Hänet on kutsuttu kuuntelemaan omantunnon ja totuuden ääntä, tutkimaan itseään rehellisesti ja pyytämään Herran armahdusta.

Hiljaisuus rukouskehotuksen jälkeen tekee uskovat tietoisiksi siitä, että he seisovat kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä, ja pienten lasten tavoin he vaikenevat anteliaan Isän edessä. Uskovat eivät uskalla heti pyytää mitään Jumalalta, sillä he näyttävät Hänelle vain omat tyhjät kätensä, mutta täynnä luottamusta he kantavat sydämessään rukousaiheensa Jumalalle. Näin hiljaisuudessa jokainen voi itse esittää omia henkilökohtaisia rukouspyyntöjä, joita pappi hetken hiljaa liittää yhteen aiheeseen tuodakseen tämän yksimielisesti Isälle Jumalalle. Papin levitetyt kädet saavat kaksi merkitystä: toisaalta ne kertovat avuttomuudesta ja toisaalta luottamuksesta Jumalan hyvyyteen.

Sanan liturgian aikana pidetään pienet hiljaisuuden hetket, jotta jokainen voisi miettiä rauhassa kuultua ja yrittäisi soveltaa sitä omaan elämäänsä. Jumala puhuu edelleen ihmiselle sanansa kautta, siksi hiljaisuus sopii erittäin hyvin Hänen sanansa sisäistämiseen ja vastaukseen. Kiireisen elämänmenon vuoksi ihmisellä on taipumus olla vastaamatta heti Jumalan kutsuun. Niinpä Raamatun lukemisen ja saarnan jälkeen mietitään kuultua hetken aikaa, jotta ”sana tulisi lihaksi” ihmisen sydämessä.

Papin kohottaessa pyhitetyt leivät ja viinin seuraa pieni hiljaisuus, joka on tarkoitettu oman uskon tunnustamiseen, että Kristus on todella läsnä leivän ja viinin muodossa. Lisäksi tämä hiljaisuuden hetki tarjoaa myös tilaisuuden pohtia pääsiäissalaisuutta ja ylistää Kristuksen ruumiin ja veren uhraamista Isälle Jumalalle. Samassa uhrissa jokainen voi osoittaa oman valmiutensa täyttää Jumalan tahdon elämässään.

Jumalan Karitsa-rukouksen jälkeen tuleva hiljaisuus on tarkoitettu varsinaiseen valmisteluun ennen Jumalan kanssa kohtaamista, siis kommuuniota. Tässä lyhyessä hetkessä jokaisen täytyy ottaa selville se, että hänet on kutsuttu juhla-aterialle. Samalla jokainen huomaa oman arvottomuutensa, kun hän sanoo ääneen: ”Herra, en ole sen arvoinen.”

Kommuunion jälkeen hiljennytään kiittämään ja rukoilemaan Jumalaa. Tämä hiljaisuuden hetki on tarkoitettu henkilökohtaiseen kohtaamiseen Jeesuksen kanssa uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Se antaa jokaiselle mahdollisuuden kypsyä ja vahvistua hengellisessä kasvussa. Kiitollisuuden osoitus Kristukselle pelastuksen teosta ja henkilökohtaisista lahjoista auttaa ihmistä ymmärtämään, että luotu on täysin riippuvainen Luojastaan, sillä ”ilman Luojaa luontokappale raukeaa tyhjiin”. (Gaudium et Spes 36)

Loppujen lopuksi hiljaisuus on myös tärkeää rukousta. Pyhässä Messussa esiintyvillä hiljaisuuden hetkillä on oma merkityksensä ja arvonsa. Siksi ”liturgiaan omana osanaan kuuluvaa hiljaisuutta noudatettakoon ajallaan”. (SC 30)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 203-213; 446-455 & 1322-1419.
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 38-40; 84 & 271-294
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
Vatikaanin II kirk.kok. (1962-65), konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
The Sacred Congregation of Rites, instruction Musicam Sacram (5.3.1967), AAS 59 (1967) 300-320.
Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)

Messun varaus Su 17.1. / Mass Registration Sun 17.1.

10/1/2021

SUNNUNTAI 17.1.2021
PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30

VARAUSLISTA:

doodle.com/poll/6vawru92gx2yxia4?utm_source=poll&utm_medium=link

SUNDAY 17.1.2021
HOLY MASS IN ENGLISH AT 17.00

REGISTRATION:

doodle.com/poll/2nwnz52gt2f2e7hh?utm_source=poll&utm_medium=link

Uuden vuoden 2021 kodinsiunaus

3/1/2021

Tammikuun 6. päivänä vietämme loppiaisjuhlaa eli Herran ilmestymisen (epifania) juhlapyhää. Loppiainen muistuttaa meitä siitä, että Herra Jeesus ilmestyi kaikille kansoille ja tieto hänen syntymästään levisi muidenkin kuin israelilaisten keskuuteen. Muistamme kuinka itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Betlehemiin, josta he löysivät maailman Vapahtajan yhdessä äitinsä Marian ja Joosefin kanssa (vrt. Matt. 2:1-12).

Matteuksen evankeliumissa ei sanota tietäjien lukumäärää, mutta se on aiheesta syntyneissä tarinoissa muovautunut kolmeksi muun muassa lahjojen (kulta, mirha, suitsuke) sekä kristillisen numerosymboliikan mukaan. Heitä usein nimitetään myös kolmeksi kuninkaaksi tai kolmeksi viisaaksi mieheksi. Pieniä viittauksia asiaan löytyy myös Vanhan testamentin puolelta, kun siellä mainitaan lahjoja tuovia kuninkaita (Jes. 60:6 ja Ps. 72:10). Raamatusta ei löydy viitteitä tietäjien kuninkuudesta ja useiden tutkijoiden mukaan he lienevätkin olleet persialaisia filosofeja tai tähtitieteilijöitä. Toisinaan heidät on kuvattu myös eri maanosien edustajiksi. Yksi on näöltään länsimaalainen, toinen aasialainen ja kolmas ihonväriltäänkin erottuva afrikkalainen. Viesti on selvä: Vapahtaja Jeesus oli syntynyt koko maailmaa, kaikkia kansoja varten. Sekä köyhät paimenet että rikkaat ja oppineet tietäjät, niin betlehemiläiset kuin kaikkien kansojen edustajat, tulivat Jeesuksen seimen äärelle palvomaan ja saivat pelastuksen.

Loppiainen on vanhastaan ollut joulunajan viimeinen juhlapäivä. Vaikka tämä suomenkielinen nimi tarkoittaakin joulunpyhien loppumista, se on oikeastaan vain alkua uudelle toiminnalle – lähetystyölle. Niin kuin idän tietäjät tulivat ja kumarsivat vastasyntynyttä Jumalan Poikaa, niin myös tänä päivänä Jumalan kunnian on tultava julistetuksi ja rakastetuksi kaikkialla maailmassa. Meidän tehtävämme on sekä rukoilla että antaa omastamme, jotta kaikki maailman kansat saisivat mahdollisuuden kuulla ilosanoman omalla kielellään ja näin tulisivat Jeesuksen opetuslapsiksi. Itämaan tietäjät olivat tavallaan ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä, sillä kotimaahan palattuaan he julistivat hyvää sanomaa kanssaihmisilleen. Tästä syystä loppiaista on perinteisesti pidetty myös lähetystyön juhlana.

Lähetystyön hyväksi monissa katolisissa maissa loppiaisen aikaan lapset ja nuoret pukeutuvat itämaiden tietäjiksi tai kuninkaiksi, vaeltavat talosta taloon laulaen ja pyytäen lahjoitusta. He kirjoittavat liidulla talon ulko-oveen tekstiin ”20*C+M+B*21”, joka merkitsee: ”Jumala siunatkoon tätä taloa vuonna 2021”. Kirjaimet C+M+B toimivat latinankielisenä rukouksena, joka on oikeastaan lyhennys sanoista Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon). Ne myös viittaavat nimiin, jotka aikojen kuluessa on annettu kolmelle idän viisaalle: Caspar, Melchior ja Balthasar.

Uuden vuoden alussa on seurakunnissa taas saatavissa kodinsiunaustarroja näiden idän tietäjien käynnin muistoksi. Seimessä makaava Jeesus-lapsi täytti heidän sydämensä toivolla, että hän kerran tulee pelastamaan heidän omat kansansa. Tämän siunauksen kanssa jokainen lähti takaisin omaan kotimaahansa, jossa he kertoivat ihmisille Vapahtajan syntymästä. Pohjoismaiden Missiolta saatu tekstistä ”20*C+M+B*21” muodostava tarra muistuttaa meitä tästä kauniista perinteestä. Voimme saada kotimme siunatuksi ja samalla tukea lähetystyötä lahjoittamalla esim. 2 € tai enemmän jokaista siunaustarraa ja tekstiä kohtaan, kun hankimme niitä omasta seurakunnastamme. Siunaustarralla pyydämme Herraa Jeesusta olemaan aina meidän kanssamme, asumaan sekä kodissamme että sydämissämme ja kaikkien meidän luonamme käyvien vierailijoiden sydämissä, jotta meistä tulisikin lähetystyöntekijöitä omassa ympäristössämme.

KAIKKI AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE:
FI09 1745 3000 1270 60
Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005.

Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja
Isä Toan Tri Nguyen

Miten siunataan koti loppiaisena?
Kun koko perhe on kokoontunut yhteen, aloitamme siunausrukouksen ristinmerkillä ja lausumme yhdessä Herran rukouksen ja Terve Maria -rukouksen. Sitten isä tai äiti lukee yksin tai yhdessä lasten kanssa siunauksen. Sen jälkeen joku kiinnittää siunaustarran asunnon oveen tai sisäänkäynnin läheisyyteen niin, että se muistuttaa siunauksesta ohikulkijoille. Lopuksi juhlitaan yhdessä tapahtumaa.

Siunausrukous:

Esilukija: Jumala, taivaallinen Isämme! Saattakoon siunauksesi kaikkia niitä, jotka käyvät ulos ja sisään tästä ovesta. Pidä suojeleva kätesi meidän kotimme yllä tämän vuoden aikana.
Kaikki: Aamen.

***

Hur välsignar man ett hem på trettondagen?
När hela familjen är samlad inleds välsignelsebönen med korstecknet. – Vi gör korstecknet och ber bönerna Fader vår och Hell dig Maria tillsammans. Därefter läser pappan eller mamman ensam eller tillsammans med barnen välsignelsen. Efter det fäster någon klister märket med välsignelsen på hemmets dörr eller i närheten av den så att den som stiger in i hemmet blir påmind om att det är ett välsignat hem. Till slut firar man välsignelsen tillsammans.

Välsignelsebönen:

Ledare: Gud, vår himmelske Fader! Må din välsignelse följa alla dem som går ut eller in genom den här dörren. Håll dina beskyddande händer över vårt hem det här året.
Alla: Amen.

***
How do you bless your home on the feast of the three Kings (Epiphany)?
When the whole family has gathered together, they make the sign of the cross and pray the Our Father and the Hail Mary. Then one of the parents will say the blessing, or it can be said together with the children. After that someone attaches the blessed sticker to the front door or near the entrance, so that it will remind those passing by of the blessing. Finally, this event can be an opportunity to celebrate a little feast in the family.

The blessing of the home:

Intercessor: O God, Our heavenly Father! Bless everyone who goes in and out of this door. May Your protective hand rest over our home during the whole year.
All respond: Amen.

***

Eukaristia (16): Aamen

3/1/2021

Edellisellä kerralla puhuimme päivän rukouksesta (kollehtarukouksesta), joka ilmaisee messunvieton aiheen. Kirkko rukoilee Jumalalta armoa ja viisautta kirkkovuoden ajankohtaan liittyvässä rukouksessa, joka papin sanoilla osoitetaan Kristuksen kautta Pyhässä Hengessä Isälle Jumalalle. Kansa liittyy rukoukseen, yhtyy sen sisältöön ja akklamaatiollaan ”Aamen” ottaa rukouksen omakseen. Tässä kirjoituksessa pysähdymme mietiskelemään Aamen-sanan merkitystä.

Aamen on sisällöltään rikas sana. Tämä heprean sana voidaan kääntää suomeksi ilmaisuilla ”varma”, ”luotettava”, ”tapahtukoon niin”. Pyhän Augustinuksen mukaan "aamen on allekirjoitus". Lausumalla aamenen uskovat ottavat päivän rukouksen omakseen, rukoilevat anoen Pyhää Kolminaisuutta. Aamenellaan he ovat varmoja siitä, että heidän rukouspyyntönsä tulevat kuulluiksi taivaalliselle Isälle Jeesuksen Kristuksen kautta.

Aamen on uskon sana. Oikeastaan tämä heprean sana on samaa juurta kuin sana ”uskoa”. Se merkitsee lujuutta, luotettavuutta, uskollisuutta. Ymmärrämme siis, että ”aamen” merkitsee Jumalan uskollisuutta meitä kohtaan ja meidän luottamustamme häneen. Niinpä lausuessamme aamenen me luotamme Jumalan lupauksiin, joiden varmin tae on Jeesus Kristus. Ilmestyskirjassa Jeesus saakin nimen "Aamen": ”Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku” (Ilm. 3:14). Hän on Isän meitä kohtaan tunteman rakkauden lopullinen Aamen; hän ottaa meidän aamenemme vastaan ja vie sen päätökseen Isän edessä: ”Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. Siksi mekin vastaamme hänen kauttaan: ’Aamen’, Jumalan kunniaksi” (2. Kor. 1:20). Tästä syystä Eukaristisen rukouksen päätyttyä myös seurakunta yhtyy papin lausumaan doksologiaan (ylistyslause) aamenella: ”Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä sinulle, Jumalalle, kaikkivaltiaalle Isälle, Pyhän Hengen yhteydessä kaikki kunnia ja kirkkaus iankaikkisesta iankaikkiseen. AAMEN.” (Missale Romanum) Laulettuna tämä voi olla myös kolminkertainen, ns. suuri aamen.

Kiitos- ja ylistysluonne pääsee parhaiten esille silloin, kun seurakunta laulaa aamenen. Tällöin seurataan muitakin raamatullisia esimerkkejä, joissa doksologia päättyy aameneen: ”Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.” (Room. 16:27); ”Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.” (Room. 11:36); ”Jumalan, meidän Isämme, on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.” (Fil. 4:20) Aamenella mekin tunnustamme Jumalan nimeä ja ylistämme sitä, niin kuin monet Raamatun tekstit osoittavat: ”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja!” (Ps. 106:48) Samalla tavalla Karitsalle osoitetaan palvontaa juhlallisesti aamenella Ilmestyskirjassa: ”Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan.” (Ilm. 5:12-14)

Sana aamen tulee myös heprean totuutta tarkoittavasta sanasta. Profeetta Jesajan kirjassa esiintyy ilmaus ”totuuden Jumala”, sananmukaisesti ”aamenen Jumala”. Se tarkoittaa Jumalaa, joka pysyy uskollisena lupauksissaan: ”Joka haluaa saada siunauksen Jumalalta tässä Israelin maassa, pyytäköön sen aamenen Jumalalta” (Jes. 65:16). Vapahtaja Jeesus itse käyttää usein sanaa ”aamen” (Joh. 5:19), toisinaan toistaen sen (”totisesti, totisesti”), korostaakseen opetuksensa luotettavuutta ja Jumalan totuuteen perustuvaa auktoriteettiaan (KKK 1063). Siksi Pyhässä Messussa lausuttu aamen opettaa meitä myös elämään kuuliaisena Jumalan tahdolle. Arkielämässä, Pyhän Messun jatko-osassa, sanomme ”aamen” Jumalan sanoille, lupauksille ja käskyille ja jättäydymme täysin hänen varaansa, joka on loppumattoman rakkauden ja ehdottoman uskollisuuden aamen.

Pyhässä Messussa kansa hoitaa myös rukoilijan virkaansa, siksi aamen on enimmäkseen heidän sanansa. Tällä tavalla toteutuu yhteys ja vuorovaikutus papin ja kansan välillä. Kansa yhtyy yleensä kaikkiin jumalanpalveluksen rukouksiin aamenella. Näin korostuu myös rukouksen yhteisöllisyys. Emme ole vain yksittäisiä, irrallisia ihmisiä, vaan uskovien suku ja Jumalan kansa, joka yhdistyy Kristuksen uhriin ja esirukoukseen papin kautta aamenella. (KKK 1369)

Isä Tri Nguyen

Lähteet:

Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1061-1065.
Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nro 217.
Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221.
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto (RMYJ), Pieksämäki 1999, II luku.
paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)

Huom.: katekeesi la 16.1. opetukset perutaan / Note: religious instruction Sat 16.1. cancelled

3/1/2021

Lauantaina 16.1.2021 on suunniteltu katekeesipäivä lapsille ja nuorille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän opetukset perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Opetukset pidetään etänä. Opettajat lähettävät tehtäviä omille oppilailleen netin välityksellä. Toivon että meillä olisi normaali lähiopetus ensi kuussa.

Saturday 16.1.21 we have a planned day of catechetical teaching for children and young people, just as usual once a month; but now we cancel the religious instruction on that catechetical day because of the Corona pandemic. The teachers will give lessons to their pupils through Internet, distance learning. We hope that next month would be normal for gathering.

Isä/Fr Tri Nguyen
Khra / parish priest

Messun varaus Loppiainen 6.1. /Mass Registration Epiphany 6.1.

3/1/2021

KESKIVIIKKO 6.1.2021 (LOPPIAINEN)

PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30

VARAUSLISTA:

doodle.com/poll/52a9tiv6at2wkhpd?utm_source=poll&utm_medium=link

WEDNESDAY 6.1.2021 (EPIPHANY)

HOLY MASS IN ENGLISH AT 17.00

REGISTRATION:

doodle.com/poll/uk9kv4beu2mx25f9?utm_source=poll&utm_medium=link

<<Previous

Messun varaus Su 24.1. / Mass Registration Sun 24.1.

Huom.: Lastenkerho la 30.1. perutaan / Note: Children’s club Sat 30.1. cancelled

Messun varaus Su 31.1. / Mass Registration Sun 31.1.

Katolisen moraalin lähtökohdat (ke 20.1.) & Enkelit (ke 27.1.)

Eukaristia (17): Hiljaisuus

Messun varaus Su 17.1. / Mass Registration Sun 17.1.

Uuden vuoden 2021 kodinsiunaus

Eukaristia (16): Aamen

Huom.: katekeesi la 16.1. opetukset perutaan / Note: religious instruction Sat 16.1. cancelled

Messun varaus Loppiainen 6.1. /Mass Registration Epiphany 6.1.

Uutissivu

Arkisto

Hakusanat