PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30
VARAUSLISTA:
doodle.com/poll/6vawru92gx2yxia4?utm_source=poll&utm_medium=link
HOLY MASS IN ENGLISH AT 17.00
REGISTRATION:
doodle.com/poll/2nwnz52gt2f2e7hh?utm_source=poll&utm_medium=link
SUNNUNTAI 17.1.2021 PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30 VARAUSLISTA: doodle.com/poll/6vawru92gx2yxia4?utm_source=poll&utm_medium=link SUNDAY 17.1.2021
HOLY MASS IN ENGLISH AT 17.00 REGISTRATION: doodle.com/poll/2nwnz52gt2f2e7hh?utm_source=poll&utm_medium=link Tammikuun 6. päivänä vietämme loppiaisjuhlaa eli Herran ilmestymisen (epifania) juhlapyhää. Loppiainen muistuttaa meitä siitä, että Herra Jeesus ilmestyi kaikille kansoille ja tieto hänen syntymästään levisi muidenkin kuin israelilaisten keskuuteen. Muistamme kuinka itämaan tietäjät saapuivat tähden opastamina Betlehemiin, josta he löysivät maailman Vapahtajan yhdessä äitinsä Marian ja Joosefin kanssa (vrt. Matt. 2:1-12). Matteuksen evankeliumissa ei sanota tietäjien lukumäärää, mutta se on aiheesta syntyneissä tarinoissa muovautunut kolmeksi muun muassa lahjojen (kulta, mirha, suitsuke) sekä kristillisen numerosymboliikan mukaan. Heitä usein nimitetään myös kolmeksi kuninkaaksi tai kolmeksi viisaaksi mieheksi. Pieniä viittauksia asiaan löytyy myös Vanhan testamentin puolelta, kun siellä mainitaan lahjoja tuovia kuninkaita (Jes. 60:6 ja Ps. 72:10). Raamatusta ei löydy viitteitä tietäjien kuninkuudesta ja useiden tutkijoiden mukaan he lienevätkin olleet persialaisia filosofeja tai tähtitieteilijöitä. Toisinaan heidät on kuvattu myös eri maanosien edustajiksi. Yksi on näöltään länsimaalainen, toinen aasialainen ja kolmas ihonväriltäänkin erottuva afrikkalainen. Viesti on selvä: Vapahtaja Jeesus oli syntynyt koko maailmaa, kaikkia kansoja varten. Sekä köyhät paimenet että rikkaat ja oppineet tietäjät, niin betlehemiläiset kuin kaikkien kansojen edustajat, tulivat Jeesuksen seimen äärelle palvomaan ja saivat pelastuksen. Loppiainen on vanhastaan ollut joulunajan viimeinen juhlapäivä. Vaikka tämä suomenkielinen nimi tarkoittaakin joulunpyhien loppumista, se on oikeastaan vain alkua uudelle toiminnalle – lähetystyölle. Niin kuin idän tietäjät tulivat ja kumarsivat vastasyntynyttä Jumalan Poikaa, niin myös tänä päivänä Jumalan kunnian on tultava julistetuksi ja rakastetuksi kaikkialla maailmassa. Meidän tehtävämme on sekä rukoilla että antaa omastamme, jotta kaikki maailman kansat saisivat mahdollisuuden kuulla ilosanoman omalla kielellään ja näin tulisivat Jeesuksen opetuslapsiksi. Itämaan tietäjät olivat tavallaan ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä, sillä kotimaahan palattuaan he julistivat hyvää sanomaa kanssaihmisilleen. Tästä syystä loppiaista on perinteisesti pidetty myös lähetystyön juhlana. Lähetystyön hyväksi monissa katolisissa maissa loppiaisen aikaan lapset ja nuoret pukeutuvat itämaiden tietäjiksi tai kuninkaiksi, vaeltavat talosta taloon laulaen ja pyytäen lahjoitusta. He kirjoittavat liidulla talon ulko-oveen tekstiin ”20*C+M+B*21”, joka merkitsee: ”Jumala siunatkoon tätä taloa vuonna 2021”. Kirjaimet C+M+B toimivat latinankielisenä rukouksena, joka on oikeastaan lyhennys sanoista Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon). Ne myös viittaavat nimiin, jotka aikojen kuluessa on annettu kolmelle idän viisaalle: Caspar, Melchior ja Balthasar. Uuden vuoden alussa on seurakunnissa taas saatavissa kodinsiunaustarroja näiden idän tietäjien käynnin muistoksi. Seimessä makaava Jeesus-lapsi täytti heidän sydämensä toivolla, että hän kerran tulee pelastamaan heidän omat kansansa. Tämän siunauksen kanssa jokainen lähti takaisin omaan kotimaahansa, jossa he kertoivat ihmisille Vapahtajan syntymästä. Pohjoismaiden Missiolta saatu tekstistä ”20*C+M+B*21” muodostava tarra muistuttaa meitä tästä kauniista perinteestä. Voimme saada kotimme siunatuksi ja samalla tukea lähetystyötä lahjoittamalla esim. 2 € tai enemmän jokaista siunaustarraa ja tekstiä kohtaan, kun hankimme niitä omasta seurakunnastamme. Siunaustarralla pyydämme Herraa Jeesusta olemaan aina meidän kanssamme, asumaan sekä kodissamme että sydämissämme ja kaikkien meidän luonamme käyvien vierailijoiden sydämissä, jotta meistä tulisikin lähetystyöntekijöitä omassa ympäristössämme. KAIKKI AVUSTUKSET SUORAAN PIISPAN KANSLIAN LÄHETYSAVUSTUSTILILLE: FI09 1745 3000 1270 60 Tilille voi tehdä lahjoituksia viitteellä 5005. Hiippakunnan lähetystyöasioiden hoitaja Isä Toan Tri Nguyen Miten siunataan koti loppiaisena?
Kun koko perhe on kokoontunut yhteen, aloitamme siunausrukouksen ristinmerkillä ja lausumme yhdessä Herran rukouksen ja Terve Maria -rukouksen. Sitten isä tai äiti lukee yksin tai yhdessä lasten kanssa siunauksen. Sen jälkeen joku kiinnittää siunaustarran asunnon oveen tai sisäänkäynnin läheisyyteen niin, että se muistuttaa siunauksesta ohikulkijoille. Lopuksi juhlitaan yhdessä tapahtumaa. Siunausrukous: Esilukija: Jumala, taivaallinen Isämme! Saattakoon siunauksesi kaikkia niitä, jotka käyvät ulos ja sisään tästä ovesta. Pidä suojeleva kätesi meidän kotimme yllä tämän vuoden aikana. Kaikki: Aamen. *** Hur välsignar man ett hem på trettondagen? När hela familjen är samlad inleds välsignelsebönen med korstecknet. – Vi gör korstecknet och ber bönerna Fader vår och Hell dig Maria tillsammans. Därefter läser pappan eller mamman ensam eller tillsammans med barnen välsignelsen. Efter det fäster någon klister märket med välsignelsen på hemmets dörr eller i närheten av den så att den som stiger in i hemmet blir påmind om att det är ett välsignat hem. Till slut firar man välsignelsen tillsammans. Välsignelsebönen: Ledare: Gud, vår himmelske Fader! Må din välsignelse följa alla dem som går ut eller in genom den här dörren. Håll dina beskyddande händer över vårt hem det här året. Alla: Amen. *** How do you bless your home on the feast of the three Kings (Epiphany)? When the whole family has gathered together, they make the sign of the cross and pray the Our Father and the Hail Mary. Then one of the parents will say the blessing, or it can be said together with the children. After that someone attaches the blessed sticker to the front door or near the entrance, so that it will remind those passing by of the blessing. Finally, this event can be an opportunity to celebrate a little feast in the family. The blessing of the home: Intercessor: O God, Our heavenly Father! Bless everyone who goes in and out of this door. May Your protective hand rest over our home during the whole year. All respond: Amen. *** Edellisellä kerralla puhuimme päivän rukouksesta (kollehtarukouksesta), joka ilmaisee messunvieton aiheen. Kirkko rukoilee Jumalalta armoa ja viisautta kirkkovuoden ajankohtaan liittyvässä rukouksessa, joka papin sanoilla osoitetaan Kristuksen kautta Pyhässä Hengessä Isälle Jumalalle. Kansa liittyy rukoukseen, yhtyy sen sisältöön ja akklamaatiollaan ”Aamen” ottaa rukouksen omakseen. Tässä kirjoituksessa pysähdymme mietiskelemään Aamen-sanan merkitystä. Aamen on sisällöltään rikas sana. Tämä heprean sana voidaan kääntää suomeksi ilmaisuilla ”varma”, ”luotettava”, ”tapahtukoon niin”. Pyhän Augustinuksen mukaan "aamen on allekirjoitus". Lausumalla aamenen uskovat ottavat päivän rukouksen omakseen, rukoilevat anoen Pyhää Kolminaisuutta. Aamenellaan he ovat varmoja siitä, että heidän rukouspyyntönsä tulevat kuulluiksi taivaalliselle Isälle Jeesuksen Kristuksen kautta. Aamen on uskon sana. Oikeastaan tämä heprean sana on samaa juurta kuin sana ”uskoa”. Se merkitsee lujuutta, luotettavuutta, uskollisuutta. Ymmärrämme siis, että ”aamen” merkitsee Jumalan uskollisuutta meitä kohtaan ja meidän luottamustamme häneen. Niinpä lausuessamme aamenen me luotamme Jumalan lupauksiin, joiden varmin tae on Jeesus Kristus. Ilmestyskirjassa Jeesus saakin nimen "Aamen": ”Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku” (Ilm. 3:14). Hän on Isän meitä kohtaan tunteman rakkauden lopullinen Aamen; hän ottaa meidän aamenemme vastaan ja vie sen päätökseen Isän edessä: ”Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. Siksi mekin vastaamme hänen kauttaan: ’Aamen’, Jumalan kunniaksi” (2. Kor. 1:20). Tästä syystä Eukaristisen rukouksen päätyttyä myös seurakunta yhtyy papin lausumaan doksologiaan (ylistyslause) aamenella: ”Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä sinulle, Jumalalle, kaikkivaltiaalle Isälle, Pyhän Hengen yhteydessä kaikki kunnia ja kirkkaus iankaikkisesta iankaikkiseen. AAMEN.” (Missale Romanum) Laulettuna tämä voi olla myös kolminkertainen, ns. suuri aamen. Kiitos- ja ylistysluonne pääsee parhaiten esille silloin, kun seurakunta laulaa aamenen. Tällöin seurataan muitakin raamatullisia esimerkkejä, joissa doksologia päättyy aameneen: ”Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.” (Room. 16:27); ”Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.” (Room. 11:36); ”Jumalan, meidän Isämme, on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.” (Fil. 4:20) Aamenella mekin tunnustamme Jumalan nimeä ja ylistämme sitä, niin kuin monet Raamatun tekstit osoittavat: ”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja!” (Ps. 106:48) Samalla tavalla Karitsalle osoitetaan palvontaa juhlallisesti aamenella Ilmestyskirjassa: ”Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan.” (Ilm. 5:12-14) Sana aamen tulee myös heprean totuutta tarkoittavasta sanasta. Profeetta Jesajan kirjassa esiintyy ilmaus ”totuuden Jumala”, sananmukaisesti ”aamenen Jumala”. Se tarkoittaa Jumalaa, joka pysyy uskollisena lupauksissaan: ”Joka haluaa saada siunauksen Jumalalta tässä Israelin maassa, pyytäköön sen aamenen Jumalalta” (Jes. 65:16). Vapahtaja Jeesus itse käyttää usein sanaa ”aamen” (Joh. 5:19), toisinaan toistaen sen (”totisesti, totisesti”), korostaakseen opetuksensa luotettavuutta ja Jumalan totuuteen perustuvaa auktoriteettiaan (KKK 1063). Siksi Pyhässä Messussa lausuttu aamen opettaa meitä myös elämään kuuliaisena Jumalan tahdolle. Arkielämässä, Pyhän Messun jatko-osassa, sanomme ”aamen” Jumalan sanoille, lupauksille ja käskyille ja jättäydymme täysin hänen varaansa, joka on loppumattoman rakkauden ja ehdottoman uskollisuuden aamen. Pyhässä Messussa kansa hoitaa myös rukoilijan virkaansa, siksi aamen on enimmäkseen heidän sanansa. Tällä tavalla toteutuu yhteys ja vuorovaikutus papin ja kansan välillä. Kansa yhtyy yleensä kaikkiin jumalanpalveluksen rukouksiin aamenella. Näin korostuu myös rukouksen yhteisöllisyys. Emme ole vain yksittäisiä, irrallisia ihmisiä, vaan uskovien suku ja Jumalan kansa, joka yhdistyy Kristuksen uhriin ja esirukoukseen papin kautta aamenella. (KKK 1369) Isä Tri Nguyen Lähteet:
Huom.: katekeesi la 16.1. opetukset perutaan / Note: religious instruction Sat 16.1. cancelled3/1/2021
Lauantaina 16.1.2021 on suunniteltu katekeesipäivä lapsille ja nuorille, niin kuin tavallisesti kerran kuussa; mutta sen päivän opetukset perutaan koronapandemian rajoitusten takia. Opetukset pidetään etänä. Opettajat lähettävät tehtäviä omille oppilailleen netin välityksellä. Toivon että meillä olisi normaali lähiopetus ensi kuussa. Saturday 16.1.21 we have a planned day of catechetical teaching for children and young people, just as usual once a month; but now we cancel the religious instruction on that catechetical day because of the Corona pandemic. The teachers will give lessons to their pupils through Internet, distance learning. We hope that next month would be normal for gathering. Isä/Fr Tri Nguyen Khra / parish priest KESKIVIIKKO 6.1.2021 (LOPPIAINEN) PÄÄMESSU SUOMEKSI KLO 10.30 VARAUSLISTA: doodle.com/poll/52a9tiv6at2wkhpd?utm_source=poll&utm_medium=link WEDNESDAY 6.1.2021 (EPIPHANY)
HOLY MASS IN ENGLISH AT 17.00 REGISTRATION: doodle.com/poll/uk9kv4beu2mx25f9?utm_source=poll&utm_medium=link Sunnuntaina 29.11.2020 aloitamme virallisesti adventtiajan, joka merkitsee uutta alkua, uuden kirkkovuoden käynnistymistä. Kirkon liturginen kierto auttaa meitä muistamaan, että kaikki aika on Jumalan aikaa ja koko historia on Jumalan kämmenellä. Me voimme turvallisin mielin luottaa siihen, että emme ole yksin ja että tulevaisuuskin on Jumalan. Adventtiajan liturgia on hyvin sisältörikas, tunnelmallinen, jopa runollinen: ”Vihmokoon taivas, virratkoon oikeus ylhäältä pilvistä, avautukoon maa ja kasvakoon pelastuksen hedelmää ja versokoon vanhurskaus!” (Jes. 45:8). Liturgisissa teksteissä esiintyy varsinkin kolme hahmoa, jotka viittaavat Vapahtajaan: profeetta Jesaja, Johannes Kastaja ja Kristuksen neitseellinen äiti, Maria. Kuulemme Jesajan jo seitsemän sataa vuotta ennen Kristuksen syntymää ennustavan: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, jonka nimi on oleva Immanuel, Jumalan kanssamme, rauhan ruhtinas, ihmeellinen.” (Jes. 7:14) Kuulemme Johanneksen, Sakariaan pojan, äänen huutavan erämaassa: ”Valmistakaa Herralle tie, sillä taivasten valtakunta on lähellä.” Ja hiljaisessa yksinäisyydessä näemme neitsyt Marian odottavan esikoistansa, Jeesusta. ”Katso, olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sanasi mukaan.” (Luuk. 1:38) Adventtiaika alkaa adventtisunnuntain ensimmäisestä vesperistä ja päättyy joulun ensimmäisen vesperin edellä siis jouluaattoon. Neljää adventtiviikkoa muistuttavat meitä siitä pitkästä ajasta, jolloin juutalaiskansa odotti Messiasta. Se on menetetyn paratiisin kaipaus. Meille kristityille adventtiaika on luonteeltaan kahdenlainen. Toisaalta valmistaudutaan viettämään joulun juhlapyhiä, joina muistellaan Jumalan Pojan ensimmäistä tulemista ihmisten luokse. Toisaalta tämä muisteleminen kuitenkin ohjaa sydämet odottamaan Kristuksen toista tulemista aikojen lopussa. Näiden molempien piirteidensä vuoksi adventtiaika on hartaan ja iloisen odotuksen aikaa (RM, johdanto 39). Saarnassaan pyhä Bernardus puhuu Jeesuksen kolmesta saapumisesta: ensiksi Betlehemissä yli kaksi tuhatta vuotta sitten, toiseksi maailman lopulla, kun Hän tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet, ja kolmanneksi näiden välillä. Ensimmäisessä tulemisessaan Jeesus on meidän pelastuksemme, toisessa Hän on ikuinen elämämme ja niiden välillä Hän on lepomme ja lohdutuksemme. Seitsemänä päivänä ennen jouluaattoa rukoillaan vespereissä Magnificat-virren edellä ja jälkeen ns. Oo-antifoonit, joiden alkukirjaimet muodostavat lauseen: ERO CRAS (”Huomenna olen”). Kaikki rukoukset päättyvät sanoihin: ”Veni!” (Tule, Herra, tule, älä enää viivy!”). Jouluaattona kirkko rukoilee: ”Tänään saatte tietää, että Herra tulee, ja huomenna saatte nähdä hänen kirkkautensa”. Neljä viikkoa kestäneen valmistuksen jälkeen kirkonkellot kutsuvat meitä keskiyömessuun juhlimaan seimen ääressä Kristuksen lihaksitulemisen salaisuutta: ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh. 1:14). Jouluna jokainen pappi saa viettää kolme Pyhää Messua kuvatakseen siten Vapahtajamme kolmea syntymistä. Yöllä ensimmäinen Messu pidetään muistoksi Jumalan Sanan ikuisesta syntymästä Isästä, kuten Messun alkuvirsi sanookin: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.” Toisessa Messussa, aamunkoitossa, muistamme Kristuksen syntymää neitsyt Mariasta, kun taas kolmas Messu muistuttaa Kristuksen mystillisestä syntymästä meihin, joille hän antaa ”oikeuden tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12). Tässä vanhan Rooman kirkko noudatti Jerusalemin kirkon kunniakasta tapaa, jonka mukaan kristityt kokoontuivat Betlehemin syntymäluolaan ja pyhittivät Herran syntymän hetken kantamalla eukaristisen uhrin keskellä yötä. Sen jälkeen he palasivat Jerusalemiin varhain aamulla. Tämäkin hetki pyhitettiin Pyhän Messun viettämisellä Ylösnousemuksen kirkossa. Päivällä kristityt kokoontuivat Jerusalemin pääkirkkoon juhlalliseen Eukaristian viettoon. Näin syntyi tapa edeskantaa pyhä uhri jouluna kolme kertaa. Roomassa ensimmäinen Messu, yömessu, pidettiin Santa Maria Maggioren basilikassa, jossa viidennen vuosisadan loppupuolelta lähtien oli jäljennös Betlehemin syntymäluolasta, ja tästä syystä basilikaa kutsutaan myös Sancta Maria ad praesepe’ksi (pyhä Maria seimen ääressä). Toinen Messu luettiin Anastasis-nimisessä kreikkalaisessa kirkossa, joka vastaa Jerusalemin Ylösnousemuksen kirkkoa. Kolmas Messu pidettiin pyhän Pietarin basilikassa. Roomasta käsin tapa levisi yli koko lännen, ja siitä lähtien kun papit toimittavat pyhän uhrin joka päivä, on heillä lupa viettää jouluna kolme Messua. Näin adventti- ja jouluaika on luonteeltaan odottamisen ja Jumalan lahjojen vastaanottamisen aikaa. Se on sopivaa aikaa pysähtyä miettimään, mitä Jumala on tehnyt ja tekee meidän puolestamme, mitä Hän on lahjoittanut ja lahjoittaa edelleen meille. Isä Tri Nguyen Khra Lähteet:
|
Uutissivu
Tällä sivulla tiedotamme seurakunnan tapahtumista, pääasiassa suomeksi mutta mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Etusivun uutisotsikoissa näkyvät myös nuorten Ankkuri-blogin otsikot. Arkisto
April 2024
Hakusanat
All
For news items in English, please select In English under Hakusanat above.
Do wiadomości w języku polskim, proszę kliknąć "Polski" powyżej. Församlingen publicerar väldigt få nyheter på svenska, men den information som finns på svenska får du fram genom att klicka på På svenska under Hakusanat ovan. |