Pyhän Messun alkumenoihin kuuluvat sanan liturgiaa edeltävät osat: alkuvirsi, alkutervehdys, katumuksen vietto, Kyrie, Gloria ja päivän rukous. Olemme jo tutkineet alkuvirren ja ristinmerkin merkitystä. Nyt jatkamme Pyhän Messun viettämisen etenemistä keskittymällä alkutervehdykseen.
Pyhän Messun viralliseksi aloitukseksi tehtävän yhteisen ristinmerkin jälkeen pappi levittää kätensä ja tervehtii kirkkokansaa. Tämän alkutervehdyksen sanamuodot voivat vähän vaihdella. Nykyään käytössä oleva suomalainen messukirja tuntee niitä neljä. Kaikki alkutervehdykset toivottavat seurakunnalle armoa ja rauhaa sekä muistuttavat meitä Herran läsnäolosta.
Ensimmäinen niistä on Pyhän Messun yleisin tervehdys, joka toistetaan myöhemmin muissakin Messun kohdissa: ”Herra olkoon teidän kanssanne.” Nämä sanat kaikuvat mm. enkeli Gabrielin tervehdystä Neitsyt Marialle Herran syntymän ilmoittamisessa: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” (Luuk. 1:28).
Toinen alkutervehdys on pitempi muoto: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.” Se on otettu suoraan pyhän Paavalin toisessa kirjeessä korinttilaisille esiintyvästä lopputervehdyksestä: ”Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys!” (2 Kor. 13:13)
Pappi voi tervehtiä kansaa myös käyttäen kolmatta vaihtoehtoa: ”Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.” Nämä sanat on otettu suoraan pyhän Paavalin ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille esiintyvästä alkutervehdyksestä: ”Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille.” (1 Kor. 1:3)
Neljäs vaihtoehto on varattu erityisesti piispalle, joka voi lausua edellä mainittujen alkutervehdysten sijasta: ”Rauha teille.” Tämä lyhyt tervehdys on peräisin Jeesuksen itsensä käyttämistä sanoista Johanneksen evankeliumissa (Joh. 20:19). Heti ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus käytti tätä tervehdystä ilmestyessään opetuslapsilleen, jotka olivat koolla lukittujen ovien takana koska he pelkäsivät juutalaisia. Herran tervehdys antoi opetuslapsille rauhaa ja rohkeutta.
Kirkkokansan vastaus näihin alkutervehdyksiin on aina sama: ”Niin myös sinun henkesi kanssa.” Paitsi kolmanteen vaihtoehtoon kansa voi vastata myös näillä sanoilla: ”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä.” Tämä vastaus on taas peräisin pyhän Paavalin käyttämistä ylistyssanoista toisessa kirjeessään korinttilaisille: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala!” (2 Kor. 1:3)
Kuten olemme huomanneet, että näissä alkutervehdyksissä pyhä Paavali on hyvin lähellä meitä, sillä tekstit on otettu suoraan hänen kirjeissään esiintyvistä alku- tai lopputervehdyksistä ja ne on muokattu liturgiseen käyttöön. Pappi voi käyttää vapaasti yhtä näistä tarjolla olevista alkutervehdyksistä, jonka avulla hän muistuttaa koolle tullutta yhteisöä Herran läsnäolosta. Erityisesti vain piispan käyttämä alkutervehdys ”rauha teille” muistuttaa kansaa vielä selvemmin ylösnousseen Herran läsnäolosta.
Näin alkutervehdys ja kansan vastaus tuovat julki koolle tulleen kirkon salaisuuden. Nimittäin itse ylösnoussut Herra kutsuu kansaansa koolle viettämään hänen uhriaan Isän Jumalan kunniaksi Pyhän Hengen kautta. Elävän kolmiyhteisen Jumalan eteen kokoontunut seurakunta kiittää Jumalaa kaikista hänen hyvistä teoistaan, siis viettää ”Eukaristiaa”. Eukaristian varsinaisena toimittajana on kuitenkin aina itse Kristus. Uuden liiton ylipappina Kristus johtaa näkymättömästi jokaista Eukaristian viettoa (KKK 1348).
Jo pelkästään Pyhän Messun alkutervehdyksissä olemme nähneet läheisen yhteyden, joka vallitsee raamatun ja liturgian välillä. Liturgian tekstit, kuten edellä käytetyt alkutervehdykset, ovat kaikki raamatullisia.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
- Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1322-1419.
- Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, LEV & KATT, Keuruu 2013, II osa, nrot 271-294
- Katolinen uskomme, suom. E. Koski, KATT, Kerava 1974, 16. luku, ss. 213-221
- Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (4.12.1963)
- Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Lumen gentium Kirkosta (21.11.1964)
- Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (18.11.1965)
- Vatikaanin II kirk.kok., dekreetti Presbyterorum ordinis pappeudesta (7.12.1965)
- Roomalaisen Messukirjan yleinen johdanto, Pieksämäki 1999, II luku.
- paavi Pius XII, kiertokirjeet Mystici Corporis (29.6.1943) ja Mediator Dei (20.11.1947)
- paavi Paavali VI, kiertokirje Mysterium fidei (3.9.1965)
- paavi Johannes Paavali II, kiertokirje Ecclesia de Eucharistia (17.4.2003)
- Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, asiakirja Redemptionis Sacramentum (23.4.2004)
- paavi Benedictus XVI, apostolinen kehotuskirje Sacramentum caritatis (13.3.2007)