Pyhän Kolminaisuuden juhlapyhän jälkeen vietämme kesän 2024 aikana mm. seuraavia tärkeitä juhlia liturgisen kalenterin mukaan:
Kristuksen Pyhän Ruumiin ja Veren juhlapyhä
Jeesuksen Pyhän Sydämen juhlapyhä
Pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhä
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhä
Herran kirkastumisen juhlapyhä
Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhä
Jeesuksen Pyhän Sydämen juhlapyhä
Pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhä
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhä
Herran kirkastumisen juhlapyhä
Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhä
Sunnuntaina 02.06.2024 vietämme Kristuksen Pyhän Ruumiin ja Veren juhlapyhää.
Kirkko viettää pyhän Eukaristian juhlaa kahdesti vuodessa, kiirastorstaina ja Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina (Suomessa tätä juhlapyhää vietetään seuraavana sunnuntaina). Nämä päivät eroavat toisistaan paitsi ajankohdiltaan myös tunnelmaltaan. Kiirastorstaita värittää tietoisuus Kristuksen kärsimisestä ja kuolemasta. Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina leimaa Pyhää Messua ilo ja kiitollisuus Kristuksen pysyvästä läsnäolosta, leivän ja viinin muodossa, meidän kanssamme maailman loppuun asti, niin kuin hän lupasi meille ennen taivaaseenastumistaan. Kirkko haluaa omistaa erityisesti Kristuksen ruumiin ja veren juhlapäivän suurelle uskon salaisuudelle. Pyhä Eukaristia on Kirkon elämän lähde ja huippukohta (LG 11). Ehtoollisessa Kristus tulee meitä niin lähelle, ettei enää lähemmäksi voi tulla. Hän sulautuu meidän inhimilliseen luontoomme, lihaamme ja vereemme, koko olemukseemme. Vastaanottaessamme ehtoollisen me yhdistymme häneen korkeimmalla mahdollisella tavalla maan päällä. Ainoastaan osallistuminen Jumalan autuuteen taivaassa ylittää Eukaristian sakramentin armon.
Kirkko viettää pyhän Eukaristian juhlaa kahdesti vuodessa, kiirastorstaina ja Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina (Suomessa tätä juhlapyhää vietetään seuraavana sunnuntaina). Nämä päivät eroavat toisistaan paitsi ajankohdiltaan myös tunnelmaltaan. Kiirastorstaita värittää tietoisuus Kristuksen kärsimisestä ja kuolemasta. Pyhän Kolminaisuuden jälkeisenä torstaina leimaa Pyhää Messua ilo ja kiitollisuus Kristuksen pysyvästä läsnäolosta, leivän ja viinin muodossa, meidän kanssamme maailman loppuun asti, niin kuin hän lupasi meille ennen taivaaseenastumistaan. Kirkko haluaa omistaa erityisesti Kristuksen ruumiin ja veren juhlapäivän suurelle uskon salaisuudelle. Pyhä Eukaristia on Kirkon elämän lähde ja huippukohta (LG 11). Ehtoollisessa Kristus tulee meitä niin lähelle, ettei enää lähemmäksi voi tulla. Hän sulautuu meidän inhimilliseen luontoomme, lihaamme ja vereemme, koko olemukseemme. Vastaanottaessamme ehtoollisen me yhdistymme häneen korkeimmalla mahdollisella tavalla maan päällä. Ainoastaan osallistuminen Jumalan autuuteen taivaassa ylittää Eukaristian sakramentin armon.
Perjantaina 07.06.2024 vietämme Jeesuksen Pyhän Sydämen juhlapyhää.
Kirkko on säätänyt Jeesuksen Sydämen juhlan, jota vietetään kolmantena helluntain jälkeisenä perjantaina. Kesäkuu ja muiden kuukausien ensimmäinen perjantai on myös omistettu Jeesuksen Sydämelle, jonka hartaus juontaa juurensa Raamatusta: ”Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.” (Joh. 19:33-34) Vapahtajan avattu kylki ja puhkaistu sydän ovat mitä selvin kuva Jeesuksen rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan. Sydämen symbolisen merkityksen ja viehättävyyden takia Jumala itse käyttää sitä ilmoittaakseen, miten syvä on se rakkaus, jota hän osoitti meille Pojassaan Jeesuksessa. Apostoli Filippus pyysi kerran Jeesukselta: ”näytä meille Isä”, silloin Jeesus vastasi: ”se, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh. 14:9). Kun katselemme Jeesuksen Sydämeen, näemme Isän Sydämen. Jeesuksen Sydän on ovi, jonka kautta pääsemme suoraan Jumalan sydämeen.
Kirkko on säätänyt Jeesuksen Sydämen juhlan, jota vietetään kolmantena helluntain jälkeisenä perjantaina. Kesäkuu ja muiden kuukausien ensimmäinen perjantai on myös omistettu Jeesuksen Sydämelle, jonka hartaus juontaa juurensa Raamatusta: ”Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.” (Joh. 19:33-34) Vapahtajan avattu kylki ja puhkaistu sydän ovat mitä selvin kuva Jeesuksen rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan. Sydämen symbolisen merkityksen ja viehättävyyden takia Jumala itse käyttää sitä ilmoittaakseen, miten syvä on se rakkaus, jota hän osoitti meille Pojassaan Jeesuksessa. Apostoli Filippus pyysi kerran Jeesukselta: ”näytä meille Isä”, silloin Jeesus vastasi: ”se, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh. 14:9). Kun katselemme Jeesuksen Sydämeen, näemme Isän Sydämen. Jeesuksen Sydän on ovi, jonka kautta pääsemme suoraan Jumalan sydämeen.
 | Maanantaina 24.06.2024 vietämme pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhää. Neitsyt Mariaa lukuun ottamatta Johannes Kastaja on ainoa pyhimys, jonka ruumiillisen syntymän juhlaa vietetään. Jo 400-luvulla juhlapäivä oli 24.6. – kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymää. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Johannes pyhittyi jo ennen syntymäänsä: sinä hetkenä, jona Maria tuli tervehtimään Elisabetia (Luuk. 1:41). Johanneksen syntymään liittyneet epätavalliset tapahtumat viittaavat hänen merkitykseensä pelastushistoriassa. Hän oli vanhan ja uuden liiton rajalla valmistamassa kansaa Messiaan tuloon. Jeesuskin sai häneltä kasteen Jordan-virrassa. Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset olivat olleet Johanneksen opetuslapsia. Johannes tiesi olevansa ”huutavan ääni erämaassa”, mutta Jeesus sanoi häntä suurimmaksi ”naisista syntyneiden joukossa” (Matt. 11:11). |
Lauantaina 29.06.2024 vietämme pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhää.
Tämä päivä ei varsinaisesti ole apostolien kuoleman muistopäivä, vaan se päivä, jona heidän maalliset jäännöksensä siirrettiin Via Appian varrella sijaitsevaan katakombiin. Juhla mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 354.
Perimätiedon mukaan Pietari kuoli marttyyrina ristillä Roomassa keisari Neron aikana noin vuonna 64. Legenda kertoo, että Pietari oli pakenemassa vainoajiensa käsistä Roomasta, kun hän näki Jeesuksen tulevan tiellä vastaan. Pietari kysyi: ”Minne menet, Herra?” Jeesus sanoi menevänsä uudelleen ristiinnaulittavaksi Pietarin puolesta. Silloin Pietari palasi Roomaan ja antoi ristiinnaulita itsensä pää alaspäin. Roomassa on pieni kirkko nimeltä ”Quo vadis, Domine” sillä paikalla, missä legenda kertoo Pietarin tavanneen Herransa.
Paavali tuli vuonna 61 Roomaan, jossa hän oli ensin kotiarestissa, sitten vangittuna ja lopulta hänet mestattiin Rooman kansalaisena keisari Neron vainoissa, noin vuonna 67. Legendan mukaan hänen kaulansa katkaistiin miekalla, ja pudotessaan maahan hänen päänsä pomppasi kolme kertaa ja näihin paikkoihin puhkesi lähteitä. Nykyään tällä paikalla kohoaa kirkko nimeltä San Paolo alle Tre Fontane (Kolmen lähteen Paavalinkirkko).
Tämä päivä ei varsinaisesti ole apostolien kuoleman muistopäivä, vaan se päivä, jona heidän maalliset jäännöksensä siirrettiin Via Appian varrella sijaitsevaan katakombiin. Juhla mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 354.
Perimätiedon mukaan Pietari kuoli marttyyrina ristillä Roomassa keisari Neron aikana noin vuonna 64. Legenda kertoo, että Pietari oli pakenemassa vainoajiensa käsistä Roomasta, kun hän näki Jeesuksen tulevan tiellä vastaan. Pietari kysyi: ”Minne menet, Herra?” Jeesus sanoi menevänsä uudelleen ristiinnaulittavaksi Pietarin puolesta. Silloin Pietari palasi Roomaan ja antoi ristiinnaulita itsensä pää alaspäin. Roomassa on pieni kirkko nimeltä ”Quo vadis, Domine” sillä paikalla, missä legenda kertoo Pietarin tavanneen Herransa.
Paavali tuli vuonna 61 Roomaan, jossa hän oli ensin kotiarestissa, sitten vangittuna ja lopulta hänet mestattiin Rooman kansalaisena keisari Neron vainoissa, noin vuonna 67. Legendan mukaan hänen kaulansa katkaistiin miekalla, ja pudotessaan maahan hänen päänsä pomppasi kolme kertaa ja näihin paikkoihin puhkesi lähteitä. Nykyään tällä paikalla kohoaa kirkko nimeltä San Paolo alle Tre Fontane (Kolmen lähteen Paavalinkirkko).
 | Tiistaina 06.08.2024 vietämme Herran kirkastumisen juhlapyhää. Juhla perustettiin todennäköisesti Tabor-vuorella sijaitsevien basilikojen vihkimisen muistoksi. Sitä on vietetty 500-luvulta lähtien, 40 päivää ennen Ristin ylentämisen juhlaa (14.9.). Joillakin seuduilla länsimaissa juhla omaksuttiin 800-luvulla. Roomalaiseen kalenteriin se otettiin vasta 1457 kiitokseksi vuotta aikaisemmin Beogradin luona saavutetusta voitosta taistelussa turkkilaisia vastaan. Kirkastumisen ihme osoittaa, että Kristuksen ja kristityn tie kirkkauteen vie ristin, kärsimyksen ja kuoleman kautta. Tänä vuonna Herran kirkastumisen juhla osuu sunnuntaihin, jolloin juhla muuttuu sitten juhlapyhäksi. |
Torstaina 15.08.2024 vietämme Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlapyhää.
Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlaa alettiin viettää pian sen jälkeen kun Efesoksen kirkolliskokous oli antanut Marialle arvonimen Jumalan synnyttäjä vuonna 431. Jerusalemin ja Betlehemin välillä oli 400-luvulla kappeli, jossa vietettiin vuosittain 15.8. Neitsyt Marian muistoa. Keisari Mauritius rakensi noin vuonna 600 Getsemaneen basilikan kunnioittaakseen Marian ”kuolonuneen nukkumista” ja taivaaseen ottamista, josta tämä päivä on saanut aiheensa. Tuolloin vietetään juhlaa Marian pelastumisesta ”ruumiineen ja sieluineen” (paavi Pius XII vahvisti tämän opin vuonna 1950): Marian koko persoona on päässyt lopulliseen päämääräänsä. Näin hän on Kirkon ja jokaisen uskovan tulevaisuuden merkki.
Tämän Marian juhlapyhän yhteydessä meidän Helsingin hiippakunnassamme järjestetään perinteisesti ns. Hiippakuntajuhla, jota vietetään myös tänä vuonna Pyhän Laurin kirkossa Lohjalla lauantaina 17.8.2024 kello 11.00 alkaen. Lisätietoa myöhemmin kesällä. Tervetuloa!
Isä Tri Nguyen
Lähde: E. Koski, Pyhimysten tie, KATT 1978; A. Engelhart OSB, Pyhien vuosi, KATT 2001.
Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen juhlaa alettiin viettää pian sen jälkeen kun Efesoksen kirkolliskokous oli antanut Marialle arvonimen Jumalan synnyttäjä vuonna 431. Jerusalemin ja Betlehemin välillä oli 400-luvulla kappeli, jossa vietettiin vuosittain 15.8. Neitsyt Marian muistoa. Keisari Mauritius rakensi noin vuonna 600 Getsemaneen basilikan kunnioittaakseen Marian ”kuolonuneen nukkumista” ja taivaaseen ottamista, josta tämä päivä on saanut aiheensa. Tuolloin vietetään juhlaa Marian pelastumisesta ”ruumiineen ja sieluineen” (paavi Pius XII vahvisti tämän opin vuonna 1950): Marian koko persoona on päässyt lopulliseen päämääräänsä. Näin hän on Kirkon ja jokaisen uskovan tulevaisuuden merkki.
Tämän Marian juhlapyhän yhteydessä meidän Helsingin hiippakunnassamme järjestetään perinteisesti ns. Hiippakuntajuhla, jota vietetään myös tänä vuonna Pyhän Laurin kirkossa Lohjalla lauantaina 17.8.2024 kello 11.00 alkaen. Lisätietoa myöhemmin kesällä. Tervetuloa!
Isä Tri Nguyen
Lähde: E. Koski, Pyhimysten tie, KATT 1978; A. Engelhart OSB, Pyhien vuosi, KATT 2001.
RSS Feed