Vuoden viimeisenä päivänä vietämme pyhä Sylvester I:n muistopäivää. Hän oli paavina vuosina 314-335 ja hänet tunnetaan Nikean kirkolliskokouksen aikana (325) areiolaisuutta vastaan käymästään kamppailusta.
Tradition mukaan Sylvester oli syntynyt Roomassa ja saanut koulutuksen oppineelta ja hurskaalta papilta nimeltään Carinus. Paavi Marcellinus vihki hänet papiksi. Sen jälkeen hän oli myös joutunut keisari Diocletianuksen vainojen aikana olemaan paossa Roomasta joitakin vuosia. Tässä viimeisessä vainossa hän osoitti suurta rohkeutta ja rakkautta ahdistettuja kristittyjä kohtaan.
Vuoden 313 päättyessä kuoli marttyyrien ajan viimeinen paavi Melkiades ja tammikuussa 314 Rooman väestö ja papisto valitsi Sylvesterin yksimielisesti Pietarin seuraajaksi. Sylvester I:n paaviuskausi 314-335 oli siihen aikaan, jolloin marttyyrikirkosta alkoi tulla voittoisa kirkko. Hänet valittiin paaviksi vain vajaa vuosi sen jälkeen kun keisari Konstantinus Suuri oli tunnustanut kristinuskon tasavertaiseksi valtakunnan muiden uskontojen kanssa. Milanon ediktillä keisari antoi kristityille uskon vapauden ja papistolle erivapauksia. Niinpä paavi Sylvesterin aikana rakennettiin Roomaan monia suuria kirkkoja: nykyisen Pietarinkirkon paikalla sijainnut ensimmäinen Pietarinkirkko, Lateraanikirkko ja Paavalinkirkko. Sylvester otti myös käyttöön liturgisen vaatetuksen messun vietossa. Hän itse oli ensimmäinen paavi, joka käytti kruunua ja mitraa, joista sittemmin kehittyi paavin tiara.
Paavi Sylvester lähetti valtuutettunsa donatisteja vastaan koolle kutsuttuun Arlesin kokoukseen ja myös areiolaisia vastaan kokoontuneeseen Nikaian kirkolliskokoukseen vuonna 325. Vaikka hän ei ollut itse paikalla kokouksessa, hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Nikaiassa pidetty ensimmäinen yleinen kirkolliskokous tuomitsi areiolaisuuden.
Sylvester on myös jäänyt historiaan paavina, joka kastoi keisari Konstantinuksen. Legendan kertoo, että keisari Konstantinus sairasti lepraa. Hän näki unessa Pietarin ja Paavalin, jotka kehottivat häntä menemään Sylvesterin luo pyytämään kastetta. Sylvester kastoi Konstantinuksen Lateraanikirkossa ja keisari parani täysin. Tästä kiitollisena keisari antoi paaville enemmän valtaa ja kirkolle erikoisoikeuksia. Toisen legendan mukaan Sylvester olisi ollut paikalla, kun keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa. Muu legenda taas kertoo, että roomalaiset Vestan neitsyet ruokkivat syvässä luolassa Vestan temppelin alla kammottavaa lohikäärmettä (pakanuuden vertauskuvaa). Sylvester laskeutui luolaan johtavat 365 askelmaa ja muurasi lohikäärmeen luolan kiinni ikuisiksi ajoiksi. Ja kun hän kaikenlisäksi kuoli vuoden 365. päivänä vuonna 335, pakanuus oli tavallaan haudattu ja kristillinen usko on sittenkin saanut lujan perustan. Paavi Sylvesterin kansanomaisuus johtunee myös lähinnä siitä, että hänen muistopäivänsä on uudenvuodenaatto, johon vanhastaan on liittynyt monia tapoja ja uskomuksia. Hän on ensimmäinen pyhimykseksi julistettu paavi, joka ei kuollut marttyyrina. Paljon muuta emme tiedäkään Sylvesterin elämästä, vaikka hän oli paavina peräti 21 vuotta ja vielä aikana, joka oli kirkon historialle ratkaisevaa. Kaikki tuntevat kuitenkin hänen nimensä, joka liittyy vuoden viimeiseen päivään.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 398-399.
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 63.
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 82-83.
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
Tradition mukaan Sylvester oli syntynyt Roomassa ja saanut koulutuksen oppineelta ja hurskaalta papilta nimeltään Carinus. Paavi Marcellinus vihki hänet papiksi. Sen jälkeen hän oli myös joutunut keisari Diocletianuksen vainojen aikana olemaan paossa Roomasta joitakin vuosia. Tässä viimeisessä vainossa hän osoitti suurta rohkeutta ja rakkautta ahdistettuja kristittyjä kohtaan.
Vuoden 313 päättyessä kuoli marttyyrien ajan viimeinen paavi Melkiades ja tammikuussa 314 Rooman väestö ja papisto valitsi Sylvesterin yksimielisesti Pietarin seuraajaksi. Sylvester I:n paaviuskausi 314-335 oli siihen aikaan, jolloin marttyyrikirkosta alkoi tulla voittoisa kirkko. Hänet valittiin paaviksi vain vajaa vuosi sen jälkeen kun keisari Konstantinus Suuri oli tunnustanut kristinuskon tasavertaiseksi valtakunnan muiden uskontojen kanssa. Milanon ediktillä keisari antoi kristityille uskon vapauden ja papistolle erivapauksia. Niinpä paavi Sylvesterin aikana rakennettiin Roomaan monia suuria kirkkoja: nykyisen Pietarinkirkon paikalla sijainnut ensimmäinen Pietarinkirkko, Lateraanikirkko ja Paavalinkirkko. Sylvester otti myös käyttöön liturgisen vaatetuksen messun vietossa. Hän itse oli ensimmäinen paavi, joka käytti kruunua ja mitraa, joista sittemmin kehittyi paavin tiara.
Paavi Sylvester lähetti valtuutettunsa donatisteja vastaan koolle kutsuttuun Arlesin kokoukseen ja myös areiolaisia vastaan kokoontuneeseen Nikaian kirkolliskokoukseen vuonna 325. Vaikka hän ei ollut itse paikalla kokouksessa, hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Nikaiassa pidetty ensimmäinen yleinen kirkolliskokous tuomitsi areiolaisuuden.
Sylvester on myös jäänyt historiaan paavina, joka kastoi keisari Konstantinuksen. Legendan kertoo, että keisari Konstantinus sairasti lepraa. Hän näki unessa Pietarin ja Paavalin, jotka kehottivat häntä menemään Sylvesterin luo pyytämään kastetta. Sylvester kastoi Konstantinuksen Lateraanikirkossa ja keisari parani täysin. Tästä kiitollisena keisari antoi paaville enemmän valtaa ja kirkolle erikoisoikeuksia. Toisen legendan mukaan Sylvester olisi ollut paikalla, kun keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin Jerusalemissa. Muu legenda taas kertoo, että roomalaiset Vestan neitsyet ruokkivat syvässä luolassa Vestan temppelin alla kammottavaa lohikäärmettä (pakanuuden vertauskuvaa). Sylvester laskeutui luolaan johtavat 365 askelmaa ja muurasi lohikäärmeen luolan kiinni ikuisiksi ajoiksi. Ja kun hän kaikenlisäksi kuoli vuoden 365. päivänä vuonna 335, pakanuus oli tavallaan haudattu ja kristillinen usko on sittenkin saanut lujan perustan. Paavi Sylvesterin kansanomaisuus johtunee myös lähinnä siitä, että hänen muistopäivänsä on uudenvuodenaatto, johon vanhastaan on liittynyt monia tapoja ja uskomuksia. Hän on ensimmäinen pyhimykseksi julistettu paavi, joka ei kuollut marttyyrina. Paljon muuta emme tiedäkään Sylvesterin elämästä, vaikka hän oli paavina peräti 21 vuotta ja vielä aikana, joka oli kirkon historialle ratkaisevaa. Kaikki tuntevat kuitenkin hänen nimensä, joka liittyy vuoden viimeiseen päivään.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, ss. 398-399.
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 63.
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, ss. 82-83.
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
RSS Feed