Syyskuun 26. päivänä vietämme pyhien Kosmaksen ja Damianoksen muistopäivää. Näistä kahdesta varhaiskristillisestä marttyyrista emme valitettavasti tiedä mitään varmaa, koska historiaan ei ole jäänyt heistä yhtään luotettavaa dokumenttia. On olemassa vain erilaisia legendoja, jotka kertovat mm. siitä, että he olivat todennäköisesti kaksoset ja elivät 200-luvulla. Mahdollisesti he olivat kotoisin Arabiasta, josta he olivat siirtyneet Syyriaan ja edelleen Vähän-Aasian Kilikiaan kouluttautuakseen lääkärin ammattiin. He asuivat kilikialaisessa Egean kaupungissa. Kotoaan he olivat saaneet kunnon kristillisen kasvatuksen: elävän uskon ja vahvan rakkauden Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan. He olivat erityisen tunnontarkkoja, minkä ansiosta heistä tuli erinomaisia lääkäreitä. Heillä oli yhteinen vastaanotto Kilikiassa, jossa he pitivät huolta jokaisesta heidän apuaan tarvitsevasta sairaasta. Erityisesti he huolehtivat köyhistä. Lääkäreinä he olivat laajalti tunnettuja ja he paransivat sairaita – myös pakanoita, minkä kautta monet näistä löysivät tien Kristuksen luo.
Kaksoisveljekset harjoittivat lääkärin ammattiaan kristillisestä rakkaudesta eivätkä ottaneet koskaan maksua potilailtaan. He toteuttivat Kristuksen sanoja: ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt.10:8) He siis kieltäytyivät ottamasta maksua potilailtaan, koska heidän mielestään se oli kristityn velvollisuuden mukaista. Tästä syystä heitä onkin kutsuttu ”pyhiksi pennittömiksi” (anargyroi, rahattomat). He kuitenkin paljastuivat kristityiksi, koska hyvin monet kiitolliset potilaat kääntyivät kristinuskoon.
Elettiin keisari Diocletianuksen verisen vainon aikaa, ja veljekset olivat ihmisystävällisyydessään ilmeisessä hengenvaarassa. Innokas Kilikian maaherra Lysianus vangitutti heidät ja kuulusteli heitä itse. Kun he olivat rohkeasti tunnustaneet kristillisen uskonsa, suostumatta palvelemaan muita jumalia, heitä kidutettiin raa’asti. Arvokkaasti ja kärsivällisesti he kestivät julman kidutuksen luopumatta Kristuksesta. Kovan vankeuden jälkeen veljekset naulittiin ensiksi ristille, ja rahvas sai kivittää heitä. Kun heidät otettiin alas, he olivat yhä elossa, ja niin heidät mestattiin. Tämä tapahtui perimätiedon mukaan Egean kaupungissa vuonna 303. Uskonveljet veivät heidän ruumiinsa Syyriaan, jossa heidät haudattiin Kyyrokseen.
Kosmaksen ja Damianoksen hauta tuli pian kuuluisaksi ihmeistä. Monet ihmiset tulivat terveiksi rukoiltuaan heidän haudallaan. Heidän kerrotaan saaneen aikaan useita ihmeparantumisia ja erityisen tunnetuksi on tullut jalansiirto, jota on usein kuvattu taiteessa. Siinä pyhimykset siirsivät jalan vähän aikaisemmin kuolleelta tummaihoiselta maurilta eräälle miehelle, jonka jalka täytyi katkaista vaikean sairauden vuoksi.
Lääkäriveljeksiä on kunnioitettu pyhinä marttyyreinä jo 400-luvulta alkaen koko Kirkossa. Kun Milanon edikti, josta kirkolle koitti vapaus, oli julkaistu, heidän kulttinsa levisi itäiseen kirkkoon, ja heidän kunniakseen rakennettiin useita kirkkoja. Paavi pyhä Symmachus pystytti marttyyrien haudalle hienon basilikan, joka oli lukuisten pyhiinvaellusten kohde aina arabien ja myöhemmin turkkilaisten saapumiseen asti. Kyyroksesta heidän kulttinsa laajeni hyvin nopeasti ja levisi koko Kirkkoon. Konstantinopolissa keisari Justinianus Suuri pystytti heidän kunniakseen kaksi kirkkoa parannuttuaan heidän esirukoustensa avulla vakavasta sairaudesta.
Kosmaksen ja Damianoksen luiksi uskotut pyhäinjäännökset tuotiin 600-luvulla Roomaan, jossa paavi Felix omisti kirkon heidän suojelukseensa Via dei Fori Imperialissa. Osa heidän reliikkiään siirrettiin myöhemmin muihinkin Euroopan kirkkoihin, esim. vuonna 1649 Münchenin St. Michaelkirche'en, jossa heidän pyhäinjäännöslippaansa on edelleen.
Pyhät Kosmas ja Damianos mainitaan yhä edelleen Pyhän Messun roomalaisessa kaanonissa (I Eukaristisessa Rukouksessa). Heitä kunnioitetaan nykyisin lääketieteellisten tiedekuntien, apteekkarien, lääkärien ja sairaanhoitajien suojeluspyhimyksinä, vaikka lääkäreiden suojeluspyhimyksenä mainittiin jo varhain evankelista pyhä Luukas, jonka arvellaan olleen lääkäri ammatiltaan. Veljekset kuvataan taiteessa tavallisesti lääkärin ja apteekkarin asussa. Kosmas pitää yleensä kädessään salvapurkkia ja lastainta tai huhmaretta, Damianos taas virtsantähystyspulloa tai lääkemaljaa. Kansa on pyytänyt heiltä apua mitä erilaisimmista taudeista ja vaivoista vapautumiseksi. Karjalassa heiltä on pyydetty apua myös pellavan kasvun edistämiseksi, pellavaa kehrättäessä ja kudottaessa sekä mehiläisten suojaamiseksi. Kosmas ja Damianos ovat myös aiheena Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuonna 1988 käyttöön otetussa tunnuskuvassa.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 298
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 57
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, s. 49
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htmHaettu osoitteesta http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Cecilia
Kaksoisveljekset harjoittivat lääkärin ammattiaan kristillisestä rakkaudesta eivätkä ottaneet koskaan maksua potilailtaan. He toteuttivat Kristuksen sanoja: ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt.10:8) He siis kieltäytyivät ottamasta maksua potilailtaan, koska heidän mielestään se oli kristityn velvollisuuden mukaista. Tästä syystä heitä onkin kutsuttu ”pyhiksi pennittömiksi” (anargyroi, rahattomat). He kuitenkin paljastuivat kristityiksi, koska hyvin monet kiitolliset potilaat kääntyivät kristinuskoon.
Elettiin keisari Diocletianuksen verisen vainon aikaa, ja veljekset olivat ihmisystävällisyydessään ilmeisessä hengenvaarassa. Innokas Kilikian maaherra Lysianus vangitutti heidät ja kuulusteli heitä itse. Kun he olivat rohkeasti tunnustaneet kristillisen uskonsa, suostumatta palvelemaan muita jumalia, heitä kidutettiin raa’asti. Arvokkaasti ja kärsivällisesti he kestivät julman kidutuksen luopumatta Kristuksesta. Kovan vankeuden jälkeen veljekset naulittiin ensiksi ristille, ja rahvas sai kivittää heitä. Kun heidät otettiin alas, he olivat yhä elossa, ja niin heidät mestattiin. Tämä tapahtui perimätiedon mukaan Egean kaupungissa vuonna 303. Uskonveljet veivät heidän ruumiinsa Syyriaan, jossa heidät haudattiin Kyyrokseen.
Kosmaksen ja Damianoksen hauta tuli pian kuuluisaksi ihmeistä. Monet ihmiset tulivat terveiksi rukoiltuaan heidän haudallaan. Heidän kerrotaan saaneen aikaan useita ihmeparantumisia ja erityisen tunnetuksi on tullut jalansiirto, jota on usein kuvattu taiteessa. Siinä pyhimykset siirsivät jalan vähän aikaisemmin kuolleelta tummaihoiselta maurilta eräälle miehelle, jonka jalka täytyi katkaista vaikean sairauden vuoksi.
Lääkäriveljeksiä on kunnioitettu pyhinä marttyyreinä jo 400-luvulta alkaen koko Kirkossa. Kun Milanon edikti, josta kirkolle koitti vapaus, oli julkaistu, heidän kulttinsa levisi itäiseen kirkkoon, ja heidän kunniakseen rakennettiin useita kirkkoja. Paavi pyhä Symmachus pystytti marttyyrien haudalle hienon basilikan, joka oli lukuisten pyhiinvaellusten kohde aina arabien ja myöhemmin turkkilaisten saapumiseen asti. Kyyroksesta heidän kulttinsa laajeni hyvin nopeasti ja levisi koko Kirkkoon. Konstantinopolissa keisari Justinianus Suuri pystytti heidän kunniakseen kaksi kirkkoa parannuttuaan heidän esirukoustensa avulla vakavasta sairaudesta.
Kosmaksen ja Damianoksen luiksi uskotut pyhäinjäännökset tuotiin 600-luvulla Roomaan, jossa paavi Felix omisti kirkon heidän suojelukseensa Via dei Fori Imperialissa. Osa heidän reliikkiään siirrettiin myöhemmin muihinkin Euroopan kirkkoihin, esim. vuonna 1649 Münchenin St. Michaelkirche'en, jossa heidän pyhäinjäännöslippaansa on edelleen.
Pyhät Kosmas ja Damianos mainitaan yhä edelleen Pyhän Messun roomalaisessa kaanonissa (I Eukaristisessa Rukouksessa). Heitä kunnioitetaan nykyisin lääketieteellisten tiedekuntien, apteekkarien, lääkärien ja sairaanhoitajien suojeluspyhimyksinä, vaikka lääkäreiden suojeluspyhimyksenä mainittiin jo varhain evankelista pyhä Luukas, jonka arvellaan olleen lääkäri ammatiltaan. Veljekset kuvataan taiteessa tavallisesti lääkärin ja apteekkarin asussa. Kosmas pitää yleensä kädessään salvapurkkia ja lastainta tai huhmaretta, Damianos taas virtsantähystyspulloa tai lääkemaljaa. Kansa on pyytänyt heiltä apua mitä erilaisimmista taudeista ja vaivoista vapautumiseksi. Karjalassa heiltä on pyydetty apua myös pellavan kasvun edistämiseksi, pellavaa kehrättäessä ja kudottaessa sekä mehiläisten suojaamiseksi. Kosmas ja Damianos ovat myös aiheena Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuonna 1988 käyttöön otetussa tunnuskuvassa.
Isä Tri Nguyen
Lähteet:
Adalbert Engelhart OSB, Pyhien vuosi, Pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, KATT, Saarijärvi 2001, s. 298
Outi Kecskeméti, Taivaallisia suojelijoita, KATT, Helsinki 2002, s. 57
Tuula Luoma, Käsikirja katolisista pyhimyksistä, Amanda, Vantaa 2015, s. 49
www.catholic.org/saints/ tai www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htmHaettu osoitteesta http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Cecilia
RSS Feed