Palmusunnuntai
Pyhä viikko alkaa palmusunnuntaina (10.4.2022), jolloin kirkko viettää Herran Kristuksen tulemista Jerusalemiin, jonne hän saapui täyttääkseen pääsiäisensä salaisuuden. Siksi kaikissa messuissa muistetaan tätä Herran saapumista: päivän tärkeimmässä messussa joko kulkueena tai juhlallisen sisääntulon muodossa ja muissa messuissa yksinkertaisen sisääntulon muodossa.
Pyhä viikko huipentuu Triduum Sacrumin kolmeen pyhään päivään kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja pääsiäisyöhön. Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa siis kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin. Nämä kolme pyhää päivää on myös koko kirkkovuoden huipentuma (SC 5). Syystä sanotaankin, että sitä huipentumaa, mitä sunnuntai merkitsee viikolle, pääsiäinen merkitsee koko vuodelle (SC 106).
Kiirastorstai
Perinteen mukaan kiirastorstaiaamuna piispa viettää yhdessä papistonsa kanssa konselebraatiomessua, jossa hän siunaa pyhät öljyt (sairaiden öljyn ja katekumeenien öljyn) ja valmistaa krisman. Jos kuitenkin torstaiaamuna papiston ja kansan on vaikea kokoontua yhteen piispan kanssa, öljyn siunaaminen voidaan siirtää muutamaa päivää aikaisemmaksi. Juuri näin täällä Suomessa krismamessua vietetään tavallisesti Pyhän Henrikin katedraalissa jo tiistai-iltana (12.4.2022). Tämä messu ilmaisee havainnollisesti papiston yhteyttä piispaansa. Samassa yhteydessä piispa kehottaa pappeja uskollisuuteen palvelutehtävässään ja kutsuu heidät julkisesti uudistamaan pappeutensa lupaukset.
Kiirastorstai-iltana vietämme kahden sakramentin, Pyhän Eukaristian ja pappeuden sakramentin, asettamista. Samalla muistelemme konkreettisella jalkojen pesun rituaalilla Herran käskyä rakastaa lähimmäistä. Niinpä saarnan jälkeen toimitetaan siellä, missä se pastoraalisista syistä on suotavaa, jalkojen pesu. Messun lopussa on Pyhän Sakramentin juhlallinen siirtäminen, jonka jälkeen seuraa adoraatio. Uskovia kehotetaan, sikäli kun heille on mahdollista, viettämään jokin sopiva aika yöstä Pyhää sakramenttia palvoen, kuitenkin niin, että keskiyöstä lähtien palvonta tapahtuu ilman erityistä juhlallisuutta.
Pitkäperjantai
Pitkäperjantaina vietämme Jeesuksen kuolemaa eli sitä pelastuksen hetkeä, jona Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Yleensä iltapäivällä kolmannen hetken vaiheilla, paitsi jos pastoraalisista syistä valitaan myöhäisempi ajankohta, vietetään siis Herran kärsimistä. Tämä vietto koostuu kolmesta osasta, jotka ovat sanan jumalanpalvelus, ristin palvonta ja pyhä kommuunio. Pitkäperjantai on koko kirkkovuoden ainoa päivä, jona ei vietetä Messua, koska Uuden testamentin ainoa varsinainen pappi, Jeesus Kristus, on kuollut; ja ainoa varsinainen uhri, Karitsa, on uhrannut itsensä sovittaakseen ihmiset Jumalan kanssa. Pitkäperjantaihin liittyy abstinenssin ja paastoamisen velvollisuus.
Pyhän lauantain vietämme Herran haudan äärellä mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Tuona päivänä kirkko ei vietä pyhää uhria ja sen alttarit pysyvät paljaaksi riisuttuina siihen asti, kunnes Herran ylösnousemuksen yöllisen odotuksen eli juhlallisen pääsiäisvigilian päättyessä esiin puhkeaa ylösnousemuksen pääsiäisriemu, joka ylitsevuotavana täyttää koko viisikymmentä päivää kestävän pääsiäisajan.
Pääsiäisyö
Pääsiäisyönä, joka on kirkon vanhimman tradition mukaan Herralle pyhitetty valvomisyö (vert. 2. Moos. 12:42), tapahtuu koko pelastustyön yhteenveto: Jeesuksen ylösnousemus kuolemasta. Jeesus todisti olevansa Jumalan Poika ja kuoleman ja elämän Herra. Tuon päivän liturgia korostaa valon ja veden vertauskuvia. Ne symboloivat Jeesuksen ylösnousemusta ja uutta elämää, jotka me saamme kasteen sakramentissa. Kaunis liturgia korostaa Jeesuksen saavuttamaa voittoa synnistä ja pimeydestä ja meidän kutsumustamme olla valon lapsia. Niinpä uskovat evankeliumin kehotusta seuraten (Luuk. 12:35) kantavat palavia kynttilöitä käsissään ollakseen niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat Herransa saapumista, niin että hän tullessaan löytäisi heidät valvovina ja kutsuisi heidät aterioimaan omaan pöytäänsä.
Pääsiäisyön vigilia koostuu seuraavista osista: lyhyen valon juhlan jälkeen (vigilian ensimmäinen osa) pyhä kirkko Jumalan sanaan ja lupauksiin luottaen mietiskelee niitä ihmetekoja, joita Jumala alkuajoista lähtien on tehnyt kansansa hyväksi (vigilian toinen osa eli sanan jumalanpalvelus). Sen jälkeen kirkko ylösnousemuksen päivän jo lähestyessä vastaanottaa kasteen uudestisyntymisen kautta uusia jäseniä (kolmas osa) ja yhdessä heidän kanssaan saa kutsun astua pöytään, jonka Herra itse on valmistanut kansalleen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta (neljäs osa). Alkukirkossa pääsiäinen oli ainoa päivä, jolloin kasteessa otettiin kirkkoon uusia jäseniä. Siksi mekin tuona päivänä uudistamme kasteemme lupaukset.
Pääsiäinen ei ole yksinkertaisesti vain yksi juhla muiden joukossa, vaan ”juhlien juhla”, ”viettojen vietto”, niin kuin eukaristia on sakramenttien sakramentti (suurin sakramentti). Pyhä Athanasius kutsuu pääsiäisjuhlaa ”suureksi sunnuntaiksi”, niin kuin Pyhää viikkoa kutsutaan idässä ”suureksi viikoksi” (KKK 1169).
Kaikki Pyhä viikon viettämisen tavat pyrkivät samaan, ihmisen sisäiseen puhdistumiseen ja uudistumiseen, että hän voisi iloiten kohdata ylösnousseen Herransa ja elää hänen yhteydessään. Pyhä viikko avaa meille monia teitä, jotka kaikki johtavat meitä pääsiäisjuhlan iloon ja vapauteen.
Oikein siunattua Pyhää viikkoa ja tulevaa pääsiäistä teille!
Isä Tri Nguyen
Lähde:
- Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
- Paavi Paavali VI, apostolinen kirje Mysterii Paschalis (14.2.1969), Roomalainen Messukirja, Pieksämäki 1999, ss. 79-81
- Yleiset ohjeet kirkkovuotta varten ja kalenteri, Roomalainen Messukirja, ss. 82-101
- Helsingin hiippakunnan kalenterin mukainen, Ordo, Kirkkovuosi 2021-2022, KATT 2021, ss. 2-7.
- Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1163-1178