Tuhkakeskiviikkona (5.3.2025) aloitimme neljäkymmentä päivää kestävän paastonajan, niin kuin Jeesus vietti erämaassa neljäkymmentä päivää yksinäisyydessä paastoten (Matt. 4:1-11). Paastonajan alkupuoli on jo korostanut parannuksen tekemistä, lähimmäisen rakkauden toteuttamista ja rukouselämän syventämistä. Sen loppuosa, varsinkin Pyhä viikko, keskittyy Jeesuksen kärsimyshistorian seuraamiseen ja siten päättyy riemulliseen pääsiäisyön messuun ylösnousemuksen kunniaksi. Koko paastonaika auttaa meitä valmistautumaan tähän suureen ilon ja toivon juhlaan, Herramme synnistä ja kuolemasta saavuttamaan voittoon, ylösnousemukseen (su 20.4.2025).
Palmusunnuntai (su 13.4.2025)
Pyhä viikko alkaa palmusunnuntaina, jolloin kirkko viettää Herran Kristuksen tulemista Jerusalemiin, jonne hän saapui täyttääkseen pääsiäisensä salaisuuden. Kaikkien messujen alussa järjestetään palmukulkue, jossa tervehditään aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Kristusta laulaen Hoosianna-hymniä. Palmusunnuntaina paastonaika kääntyy yhä selvemmin keskittymään Jeesuksen kärsimyksen muistelemiseen. Silloin luetaan ensimmäisen kerran koko kärsimyshistoria vuorolukuna. Siunatut palmut viedään kotiin ja tavallisesti säilytetään seuraavaan tuhkakeskiviikkoon saakka.
Pyhä viikko huipentuu Triduum Sacrumin kolmeen pyhään päivään kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja pääsiäisyöhön. Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa siis kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin. Nämä kolme pyhää päivää ovat myös koko kirkkovuoden huipentuma (SC 5). Syystä sanotaankin, että sitä huipentumaa, mitä sunnuntai merkitsee viikolle, pääsiäinen merkitsee koko vuodelle (SC 106).
Kiirastorstai (to 17.4.2025)
Perinteen mukaan kiirastorstaiaamuna piispa viettää yhdessä papistonsa kanssa konselebraatiomessun, jossa hän siunaa pyhät öljyt (sairaiden öljyn ja katekumeenien öljyn) ja valmistaa krisman, jota käytetään kasteessa, vahvistuksessa ja papiksivihkimisessä. Jos kuitenkin torstaiaamuna papiston ja kansan on vaikea kokoontua yhteen piispan kanssa, öljyn siunaaminen voidaan siirtää muutamaa päivää aikaisemmaksi. Juuri näin täällä Suomessa krismamessua vietetään tavallisesti Pyhän Henrikin katedraalissa jo tiistai-iltana (15.4.2025). Tämä messu ilmaisee havainnollisesti papiston yhteyttä piispaansa. Samassa yhteydessä piispa kehottaa pappeja uskollisuuteen palvelutehtävässään ja kutsuu heidät julkisesti uudistamaan pappeutensa lupaukset. Myös kansaa pyydetään rukoilemaan piispan ja papiston puolesta, jotta Herra vuodattaisi heihin runsaasti armolahjoja, niin että he Kristuksen, ylimmäisen papin, uskollisina palvelijoina johdattaisivat kansan hänen luokseen, joka on kaiken pelastuksen alkulähde. Sitten piispa lopettaa rukouksen sanoen: ”Herra varjelkoon meitä rakkaudessaan ja johdattakoon meidät kaikki, niin paimenet kuin laumankin, iankaikkiseen elämään.” Paavin, piispan ja pappien puolesta rukoillaan jokaisessa messussa, mutta tämä krismamessu on ainutlaatuinen rukouksessa kohtaamisen tapahtuma paimenten ja lauman kesken.
Kiirastorstai-iltana vietämme kahden sakramentin, Pyhän Eukaristian ja pappeuden sakramentin, asettamista. Samalla muistelemme konkreettisella jalkojen pesun rituaalilla Herran käskyä rakastaa lähimmäistä. Niinpä saarnan jälkeen toimitetaan siellä, missä se pastoraalisista syistä on suotavaa, jalkojen pesu. Kerrotaan, että paavi Innocentius III aloitti 1200-luvulla jalkojen pesun tradition kirkossa. Hän pesi 12 roomalaisen kerjäläisen jalat kiirastorstai-iltana. Se on symbolisena tekona hyvin voimakas keskinäisen palvelun merkki Jeesuksen antaman esimerkin ja kehotuksen mukaisesti. Tärkeämpää kuitenkin on alttarin kaikkein Pyhimmän Sakramentin asettamisen erityinen muisto. Niinpä messun lopuksi pyhitetty leipä viedään pois kirkkosalista johonkin sivukappeliin. Tämän ns. Pyhän Sakramentin juhlallisen siirtämisen jälkeen seuraa adoraatio. Uskovia kehotetaan, sikäli kun heille on mahdollista, viettämään jokin sopiva aika yöstä Pyhää sakramenttia palvoen, kuitenkin niin, että keskiyöstä lähtien palvonta tapahtuu ilman erityistä juhlallisuutta. Kirkossa on muutenkin hiljaista ja tyhjää. Kaikki koristeet, kukat ja kynttilät viedään pois, patsaat peitetään ja valmistaudutaan Herran kärsimiseen.
Pitkäperjantai (pe 18.4.2025)
Pitkäperjantaina vietämme Jeesuksen kuolemaa eli sitä pelastuksen hetkeä, jona Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Yleensä iltapäivällä kolmannen hetken vaiheilla, paitsi jos pastoraalisista syistä valitaan myöhäisempi ajankohta, vietetään siis Herran kärsimistä. Tämä vietto koostuu kolmesta osasta, jotka ovat sanan jumalanpalvelus, ristin palvonta ja pyhä kommuunio. Pitkäperjantai on koko kirkkovuoden ainoa päivä, jona ei vietetä Messua, koska Uuden testamentin ainoa varsinainen pappi, Jeesus Kristus, on kuollut; ja ainoa varsinainen uhri, Karitsa, on uhrannut itsensä sovittaakseen ihmiset Jumalan kanssa. Pitkäperjantaihin liittyy abstinenssin ja paastoamisen velvollisuus.
Pitkäperjantaina luetaan uudelleen Kristuksen kärsimyshistoria Johanneksen mukaan ja rukoillaan koko maailman, kirkon, paavin, kirkon eri säätyjen, katekumeenien, kristittyjen ykseyden, juutalaisten, ei-kristittyjen, ei-uskovien, maallisen esivallan ja vaikeuksissa olevien puolesta. Kristus kuoli kaikkien ihmisten edestä, kirkko rukoilee kaikkien puolesta, että kaikki ottaisivat vastaan tarjotun pelastuksen. Pitkäperjantain jumalanpalvelukseen kuuluu myös ristin palvonta. Vaatteella peitetty risti paljastetaan vähitellen muistellen Jeesuksen viittä haavaa ja kunnioittaen hänen kärsimystään. Kaikki voivat käydä kumartamassa ristiä ja suutelemassa sitä rakkautensa ja uskonsa merkiksi.
Pyhä lauantai ja pääsiäisyö (la 19.4.2025)
Pyhän lauantain vietämme Herran haudan äärellä mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Tuona päivänä kirkko ei vietä pyhää uhria ja sen alttarit pysyvät paljaaksi riisuttuina siihen asti, kunnes Herran ylösnousemuksen yöllisen odotuksen eli juhlallisen pääsiäisvigilian päättyessä esiin puhkeaa ylösnousemuksen pääsiäisriemu, joka ylitsevuotavana täyttää koko viisikymmentä päivää kestävän pääsiäisajan.
Pääsiäisyönä, joka on kirkon vanhimman tradition mukaan Herralle pyhitetty valvomisyö (vert. 2. Moos. 12:42), tapahtuu koko pelastustyön yhteenveto: Jeesuksen ylösnousemus kuolemasta. Jeesus todisti olevansa Jumalan Poika ja kuoleman ja elämän Herra. Tuon päivän liturgia korostaa valon ja veden vertauskuvia. Ne symboloivat Jeesuksen ylösnousemusta ja uutta elämää, jotka me saamme kasteen sakramentissa. Kaunis liturgia korostaa Jeesuksen saavuttamaa voittoa synnistä ja pimeydestä ja meidän kutsumustamme olla valon lapsia. Niinpä uskovat evankeliumin kehotusta seuraten (Luuk. 12:35) kantavat palavia kynttilöitä käsissään ollakseen niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat Herransa saapumista, niin että hän tullessaan löytäisi heidät valvovina ja kutsuisi heidät aterioimaan omaan pöytäänsä.
Pyhän pääsiäisyön vigilia on liturgisen vuoden huippukohta. Se alkaa uuden tulen sytyttämisellä ja pääsiäiskynttilän tuomisella kirkkoon. Sytyttäessään pääsiäiskynttilän pappi rukoilee: ”Kunniakkaasti kuolleista nousevan Kristuksen valo karkottakoon sydänten ja mielten pimeyden.” Sama ajatus toistuu, kun uskovien pienet rukouskynttilät sytytetään muuten pimeässä kirkossa pääsiäiskynttilästä. Se tapahtuu juhlallisen kulkueen aikana, jolloin lauletaan: ”Lumen Christi” ja ”Deo gratias” eli Kristuksen valo ja Kiitos Jumalalle.
Pääsiäisvigilia koostuu myös seuraavista osista: lyhyen valon juhlan jälkeen (vigilian ensimmäinen osa) pyhä kirkko Jumalan sanaan ja lupauksiin luottaen mietiskelee niitä ihmetekoja, joita Jumala alkuajoista lähtien on tehnyt kansansa hyväksi, maailman luomisesta Kristuksen ylösnousemukseen (vigilian toinen osa eli sanan jumalanpalvelus). Sen jälkeen kirkko ylösnousemuksen päivän jo lähestyessä vastaanottaa kasteen uudestisyntymisen kautta uusia jäseniä (kolmas osa) ja yhdessä heidän kanssaan saa kutsun astua ehtoollispöytään, jonka Herra itse on valmistanut kansalleen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta (neljäs osa). Alkukirkossa pääsiäinen oli ainoa päivä, jolloin kasteessa otettiin kirkkoon uusia jäseniä. Siksi mekin tuona päivänä uudistamme kasteemme lupaukset, jotka on annettu kasteessa ja vahvistettu konfirmaatiossa.
Pääsiäissunnuntai (su 20.4.2025)
Pääsiäinen ei ole yksinkertaisesti vain yksi juhla muiden joukossa, vaan ”juhlien juhla”, ”viettojen vietto”, niin kuin eukaristia on sakramenttien sakramentti (suurin sakramentti). Pyhä Athanasius kutsuu pääsiäisjuhlaa ”suureksi sunnuntaiksi”, niin kuin Pyhää viikkoa kutsutaan idässä ”suureksi viikoksi” (KKK 1169).
Kaikki Pyhän viikon viettämisen tavat pyrkivät samaan, ihmisen sisäiseen puhdistumiseen ja uudistumiseen, että hän voisi iloiten kohdata ylösnousseen Herransa ja elää hänen yhteydessään. Pyhä viikko avaa meille monia teitä, jotka kaikki johtavat meitä pääsiäisjuhlan iloon ja vapauteen.
Oikein siunattua Pyhää viikkoa ja tulevaa pääsiäistä teille!
Isä Tri Nguyen
Lähde:
Palmusunnuntai (su 13.4.2025)
Pyhä viikko alkaa palmusunnuntaina, jolloin kirkko viettää Herran Kristuksen tulemista Jerusalemiin, jonne hän saapui täyttääkseen pääsiäisensä salaisuuden. Kaikkien messujen alussa järjestetään palmukulkue, jossa tervehditään aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Kristusta laulaen Hoosianna-hymniä. Palmusunnuntaina paastonaika kääntyy yhä selvemmin keskittymään Jeesuksen kärsimyksen muistelemiseen. Silloin luetaan ensimmäisen kerran koko kärsimyshistoria vuorolukuna. Siunatut palmut viedään kotiin ja tavallisesti säilytetään seuraavaan tuhkakeskiviikkoon saakka.
Pyhä viikko huipentuu Triduum Sacrumin kolmeen pyhään päivään kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja pääsiäisyöhön. Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa siis kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin. Nämä kolme pyhää päivää ovat myös koko kirkkovuoden huipentuma (SC 5). Syystä sanotaankin, että sitä huipentumaa, mitä sunnuntai merkitsee viikolle, pääsiäinen merkitsee koko vuodelle (SC 106).
Kiirastorstai (to 17.4.2025)
Perinteen mukaan kiirastorstaiaamuna piispa viettää yhdessä papistonsa kanssa konselebraatiomessun, jossa hän siunaa pyhät öljyt (sairaiden öljyn ja katekumeenien öljyn) ja valmistaa krisman, jota käytetään kasteessa, vahvistuksessa ja papiksivihkimisessä. Jos kuitenkin torstaiaamuna papiston ja kansan on vaikea kokoontua yhteen piispan kanssa, öljyn siunaaminen voidaan siirtää muutamaa päivää aikaisemmaksi. Juuri näin täällä Suomessa krismamessua vietetään tavallisesti Pyhän Henrikin katedraalissa jo tiistai-iltana (15.4.2025). Tämä messu ilmaisee havainnollisesti papiston yhteyttä piispaansa. Samassa yhteydessä piispa kehottaa pappeja uskollisuuteen palvelutehtävässään ja kutsuu heidät julkisesti uudistamaan pappeutensa lupaukset. Myös kansaa pyydetään rukoilemaan piispan ja papiston puolesta, jotta Herra vuodattaisi heihin runsaasti armolahjoja, niin että he Kristuksen, ylimmäisen papin, uskollisina palvelijoina johdattaisivat kansan hänen luokseen, joka on kaiken pelastuksen alkulähde. Sitten piispa lopettaa rukouksen sanoen: ”Herra varjelkoon meitä rakkaudessaan ja johdattakoon meidät kaikki, niin paimenet kuin laumankin, iankaikkiseen elämään.” Paavin, piispan ja pappien puolesta rukoillaan jokaisessa messussa, mutta tämä krismamessu on ainutlaatuinen rukouksessa kohtaamisen tapahtuma paimenten ja lauman kesken.
Kiirastorstai-iltana vietämme kahden sakramentin, Pyhän Eukaristian ja pappeuden sakramentin, asettamista. Samalla muistelemme konkreettisella jalkojen pesun rituaalilla Herran käskyä rakastaa lähimmäistä. Niinpä saarnan jälkeen toimitetaan siellä, missä se pastoraalisista syistä on suotavaa, jalkojen pesu. Kerrotaan, että paavi Innocentius III aloitti 1200-luvulla jalkojen pesun tradition kirkossa. Hän pesi 12 roomalaisen kerjäläisen jalat kiirastorstai-iltana. Se on symbolisena tekona hyvin voimakas keskinäisen palvelun merkki Jeesuksen antaman esimerkin ja kehotuksen mukaisesti. Tärkeämpää kuitenkin on alttarin kaikkein Pyhimmän Sakramentin asettamisen erityinen muisto. Niinpä messun lopuksi pyhitetty leipä viedään pois kirkkosalista johonkin sivukappeliin. Tämän ns. Pyhän Sakramentin juhlallisen siirtämisen jälkeen seuraa adoraatio. Uskovia kehotetaan, sikäli kun heille on mahdollista, viettämään jokin sopiva aika yöstä Pyhää sakramenttia palvoen, kuitenkin niin, että keskiyöstä lähtien palvonta tapahtuu ilman erityistä juhlallisuutta. Kirkossa on muutenkin hiljaista ja tyhjää. Kaikki koristeet, kukat ja kynttilät viedään pois, patsaat peitetään ja valmistaudutaan Herran kärsimiseen.
Pitkäperjantai (pe 18.4.2025)
Pitkäperjantaina vietämme Jeesuksen kuolemaa eli sitä pelastuksen hetkeä, jona Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Yleensä iltapäivällä kolmannen hetken vaiheilla, paitsi jos pastoraalisista syistä valitaan myöhäisempi ajankohta, vietetään siis Herran kärsimistä. Tämä vietto koostuu kolmesta osasta, jotka ovat sanan jumalanpalvelus, ristin palvonta ja pyhä kommuunio. Pitkäperjantai on koko kirkkovuoden ainoa päivä, jona ei vietetä Messua, koska Uuden testamentin ainoa varsinainen pappi, Jeesus Kristus, on kuollut; ja ainoa varsinainen uhri, Karitsa, on uhrannut itsensä sovittaakseen ihmiset Jumalan kanssa. Pitkäperjantaihin liittyy abstinenssin ja paastoamisen velvollisuus.
Pitkäperjantaina luetaan uudelleen Kristuksen kärsimyshistoria Johanneksen mukaan ja rukoillaan koko maailman, kirkon, paavin, kirkon eri säätyjen, katekumeenien, kristittyjen ykseyden, juutalaisten, ei-kristittyjen, ei-uskovien, maallisen esivallan ja vaikeuksissa olevien puolesta. Kristus kuoli kaikkien ihmisten edestä, kirkko rukoilee kaikkien puolesta, että kaikki ottaisivat vastaan tarjotun pelastuksen. Pitkäperjantain jumalanpalvelukseen kuuluu myös ristin palvonta. Vaatteella peitetty risti paljastetaan vähitellen muistellen Jeesuksen viittä haavaa ja kunnioittaen hänen kärsimystään. Kaikki voivat käydä kumartamassa ristiä ja suutelemassa sitä rakkautensa ja uskonsa merkiksi.
Pyhä lauantai ja pääsiäisyö (la 19.4.2025)
Pyhän lauantain vietämme Herran haudan äärellä mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Tuona päivänä kirkko ei vietä pyhää uhria ja sen alttarit pysyvät paljaaksi riisuttuina siihen asti, kunnes Herran ylösnousemuksen yöllisen odotuksen eli juhlallisen pääsiäisvigilian päättyessä esiin puhkeaa ylösnousemuksen pääsiäisriemu, joka ylitsevuotavana täyttää koko viisikymmentä päivää kestävän pääsiäisajan.
Pääsiäisyönä, joka on kirkon vanhimman tradition mukaan Herralle pyhitetty valvomisyö (vert. 2. Moos. 12:42), tapahtuu koko pelastustyön yhteenveto: Jeesuksen ylösnousemus kuolemasta. Jeesus todisti olevansa Jumalan Poika ja kuoleman ja elämän Herra. Tuon päivän liturgia korostaa valon ja veden vertauskuvia. Ne symboloivat Jeesuksen ylösnousemusta ja uutta elämää, jotka me saamme kasteen sakramentissa. Kaunis liturgia korostaa Jeesuksen saavuttamaa voittoa synnistä ja pimeydestä ja meidän kutsumustamme olla valon lapsia. Niinpä uskovat evankeliumin kehotusta seuraten (Luuk. 12:35) kantavat palavia kynttilöitä käsissään ollakseen niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat Herransa saapumista, niin että hän tullessaan löytäisi heidät valvovina ja kutsuisi heidät aterioimaan omaan pöytäänsä.
Pyhän pääsiäisyön vigilia on liturgisen vuoden huippukohta. Se alkaa uuden tulen sytyttämisellä ja pääsiäiskynttilän tuomisella kirkkoon. Sytyttäessään pääsiäiskynttilän pappi rukoilee: ”Kunniakkaasti kuolleista nousevan Kristuksen valo karkottakoon sydänten ja mielten pimeyden.” Sama ajatus toistuu, kun uskovien pienet rukouskynttilät sytytetään muuten pimeässä kirkossa pääsiäiskynttilästä. Se tapahtuu juhlallisen kulkueen aikana, jolloin lauletaan: ”Lumen Christi” ja ”Deo gratias” eli Kristuksen valo ja Kiitos Jumalalle.
Pääsiäisvigilia koostuu myös seuraavista osista: lyhyen valon juhlan jälkeen (vigilian ensimmäinen osa) pyhä kirkko Jumalan sanaan ja lupauksiin luottaen mietiskelee niitä ihmetekoja, joita Jumala alkuajoista lähtien on tehnyt kansansa hyväksi, maailman luomisesta Kristuksen ylösnousemukseen (vigilian toinen osa eli sanan jumalanpalvelus). Sen jälkeen kirkko ylösnousemuksen päivän jo lähestyessä vastaanottaa kasteen uudestisyntymisen kautta uusia jäseniä (kolmas osa) ja yhdessä heidän kanssaan saa kutsun astua ehtoollispöytään, jonka Herra itse on valmistanut kansalleen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta (neljäs osa). Alkukirkossa pääsiäinen oli ainoa päivä, jolloin kasteessa otettiin kirkkoon uusia jäseniä. Siksi mekin tuona päivänä uudistamme kasteemme lupaukset, jotka on annettu kasteessa ja vahvistettu konfirmaatiossa.
Pääsiäissunnuntai (su 20.4.2025)
Pääsiäinen ei ole yksinkertaisesti vain yksi juhla muiden joukossa, vaan ”juhlien juhla”, ”viettojen vietto”, niin kuin eukaristia on sakramenttien sakramentti (suurin sakramentti). Pyhä Athanasius kutsuu pääsiäisjuhlaa ”suureksi sunnuntaiksi”, niin kuin Pyhää viikkoa kutsutaan idässä ”suureksi viikoksi” (KKK 1169).
Kaikki Pyhän viikon viettämisen tavat pyrkivät samaan, ihmisen sisäiseen puhdistumiseen ja uudistumiseen, että hän voisi iloiten kohdata ylösnousseen Herransa ja elää hänen yhteydessään. Pyhä viikko avaa meille monia teitä, jotka kaikki johtavat meitä pääsiäisjuhlan iloon ja vapauteen.
Oikein siunattua Pyhää viikkoa ja tulevaa pääsiäistä teille!
Isä Tri Nguyen
Lähde:
- Vatikaanin II kirk.kok., konstituutio Pyhästä liturgiasta eli Sacrosanctum Concilium (4.12.1963)
- Paavi Paavali VI, apostolinen kirje Mysterii Paschalis (14.2.1969), Roomalainen Messukirja, Pieksämäki 1999, ss. 79-81
- Yleiset ohjeet kirkkovuotta varten ja kalenteri, Roomalainen Messukirja, ss. 82-101
- Helsingin hiippakunnan kalenterin mukainen, Ordo, Kirkkovuosi 2021-2022, KATT 2021, ss. 2-7.
- Katolisen kirkon katekismus, LEV & KATT, Jyväskylä 2005, II osa, nrot 1163-1178
- Marjatta Jaanu-Schröder, Tahtojen ykseys. Katolista rukousperinnettä, KATT 1993, ss. 52-58.
RSS Feed